Sosiaali- ja terveyskeskuksen kehittäminen

Sote-keskus-kehittämisen painopisteenä on vastaanottopalveluiden, mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä sosiaalihuollon monialainen kehittäminen. Kokonaisuuteen sisältyy myös elintapaohjauksen kehittäminen, ja tarkoituksena on muodostaa Lappiin elintapaohjauksen palvelutarjotin, jota voidaan jatkossa hyödyntää sote-keskuksissa.

Vastaanottopalvelut

Sosiaali- ja terveyskeskuksissa kehitetään palveluiden saatavuutta alueellisesti, monialaisena ja monitoimijaisena yhteistyönä. Sosiaali- ja terveyskeskuksissa otetaan käyttöön toimintatapoja ja työkaluja, joiden on todettu parantavan hoitoon pääsyä ja palveluiden saatavuutta. Myös sähköisiä palveluita hyödynnetään monipuolisesti palveluiden saatavuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi hyvinvointialueella. 

Sote-keskusten kehittämisessä tarkoituksena on, että kunnat hyödyntävät oman työn kehittämisessä hankkeen asiantuntijatukea. On tärkeää, että palveluiden kehittämistarve tunnistetaan organisaatiosta sisältäpäin. Hyvin suunnitellussa ja onnistuneessa muutosprosessissa koko organisaatio on sitoutunut muutokseen ja ymmärtää muutoksen lähtökohdat sekä tavoitteet.

• Hanke tukee kuntia kehittämistyön suunnitelmien laadinnassa, kehittämistoimien toteuttamisessa ja arvioimisessa hanketyöntekijöiden toimesta tai asiantuntijapalveluiden avulla.
• Kehittämistyön yhteydessä käydään läpi hyviksi koettuja käytäntöjä muualla ja tarkastellaan kuntien toimintakäytäntöjä ja niissä tehtäviä muutoksia.
• Kuntakohtaisessa suunnitelmassa huomioidaan vastaanottotoimintojen kehittäminen kokonaisuutena ja suunnitelmaan sisällytetään ennaltaehkäisevien toiminta- ja työskentelymallien käyttöönotto, monikanavaisten palveluiden kehittäminen (mm. Omaolopalvelut, Virtun käytön laajentaminen) sekä palveluohjauksen ja neuvonnan kehittäminen.

Sote-keskusten kehittämisessä hyödynnetään aikaisempaa alueella tehtyä sote-valmistelutyötä. Tavoitteena on vahvistaa moniammatillista tiimimallia sote-keskuksissa ja mahdollistaa Kolarin mallin käytänteiden soveltamista toiminnan muutokseen. Kehittämisen keskeiset tekijät ovat vaikuttavat palvelut, hoidon jatkuvuus, tiedolla johtaminen ja moniammatillinen yhteistyö.

Palveluiden kehittämisessä ja tuottamisessa tavoitteiden aktiivinen seuranta ja arviointi ovat keskeisiä. Tavoitteista nostetaan työkalut tiedolla johtamiseen, päätöksen teon tukemiseen sekä palveluiden parantamiseen ja kehittämiseen.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut

Lisätään mielenterveys- ja päihdeosaamista erityisesti perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa. Edistetään palvelujen yhteensovittamista konkreettisilla yhteistyömuodoilla perustason toimijoiden kesken sekä perus- ja erityistason välillä. Mielenterveys- ja/tai päihdepalveluista laaditaan palvelupolku monialaisessa yhteistyössä (perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sosiaalihuolto, KELA sekä järjestöt ja kokemusasiantuntijat).

Perustason mielenterveys- ja päihdetyötä vahvistetaan lisäämällä tietoa omahoito ohjelmista, olemassa olevista palveluista ja nettiterapioista (esimerkiksi Mielenterveystalo.fi). Myös järjestöjen tuottamista palveluista tiedotetaan. Lyhytinterventioiden käyttöä vahvistetaan (esimerkiksi Käynti kerrallaan -malli). Kuntien, sairaanhoitopiirien ja järjestöjen kanssa suunnitellaan etä- ja vertaisryhmien kehittämistä (esimerkiksi etädepressiokoulu). Mielenterveys- ja päihdepalveluissa laajennetaan monikanavaisia palveluita ja samalla huomioidaan myös prosessien uudistaminen.

Sosiaalihuollon kehittäminen

Tavoitteena on tukea eri ikäisten kuntalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden ja tuen tarpeiden tunnistamista sekä yhteensovittamista.

Sosiaalihuollon kehittämisessä toteutetaan tilanneanalyysi sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön toteuttamisen tavoista ja arjen käytännöistä. Tilanneanalyysiin perustuen edistetään toimivien käytänteiden käyttöönottoa Lapissa.

Kehittämistoimenpiteitä ovat esimerkiksi seuraavat: 

1. Nykytilanteen kuvaus
2. Monialaisen yhteistyön työpajat
3. Mahdolliset muut kuntakohtaiset toimenpiteet ja tuki kehittämiselle
4. Valtakunnalliseen sosiaalihuollon kehittämisohjelmaan sisältyvä työikäisten asiakassuunnitelman pilotointi. Lue lisää THL:n sivuilta (ohjautuu uuteen välilehteen)

Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistyön ja toimintamallien tarkastelussa huomioidaan myös työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointien käytännöt.