Mielenterveys- ja päihdepalvelut - ekollega

hankkeen logot       Mielenterveys- ja päihdepalvelut

Uutiset

Tapahtumat

Aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluita kehitetään yhteistyössä perus- ja erityistason, sosiaalitoimen, järjestöjen, kehittäjäasiakkaiden sekä muiden toimijoiden kanssa. Työnjaosta ja yhteistyökäytänteistä sovitaan eri toimijoiden välillä. Perus- ja erityistason konsultaatiotoimintaa, hoidon tarpeen arviointia sekä asiakaslähtöistä terveys- ja hoitosuunnitelmaa kehitetään ja yhtenäistetään. Hoito- ja palveluketjuja mallinnetaan monitoimijaisessa yhteistyössä. Palveluihin pääsyä helpotetaan esimerkiksi ottamalla käyttöön erilaisia sähköisiä palveluita. Henkilöstön osaamista vahvistetaan erilaisilla koulutuksilla.

Yhteistyömuotoja rakennetaan itsemurhien ehkäisyyn ja malleja tuodaan sote-keskuksiin. Hoitohenkilöstöllä on korkeatasoinen osaaminen ja yhteiset, näyttöön perustuvat toimintamallit itsemurhavaaran puheeksi otossa ja arvioinnissa sekä itsemurhien ehkäisyssä. Henkilöstöllä on riittävä tuki muun muassa konsultaatioiden ja työnohjauksen muodossa.

Tavoitteet

  • Matalan kynnyksen eli lähetteettömien palveluiden saatavuuden ja hoitoon pääsyn paraneminen
  • Itsemurhien vähentäminen ja ehkäisy
  • Näyttöön perustuvien psykososiaalisten menetelmien saatavuuden parantaminen ja käytön lisääminen
  • Sähköisten palveluiden käyttöönoton edistäminen ja parantaminen

Lapin mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä avovastaanoton työntekijöiden kyselyn tuloksia

Kuntien ja sairaanhoitopiirien perustason mielenterveys- ja riippuvuuksien sekä avovastaanoton työntekijöiltä selvitettiin kyselyn avulla mm. asiakkaiden hoitoon pääsyä, mielenterveys- ja päihdepalveluiden toimivuutta, psykososiaalisten menetelmien käyttöä, konsultaatiotoiminnan ja yhteistyön toimivuutta, sähköisten palveluiden käyttöä ja koulutustarpeita. Kyselyyn vastasi 75 työntekijää.

Tuloksia

  • Asiakkaista alle puolet (44 %) pääsi hoitoon viikon kuluessa mielenterveystoimistoon tai psykiatrian poliklinikalle
  • Yli puolet (59 %) asiakkaista pääsi hoitoon viikon sisällä päihdepalveluihin tai A-klinikalle
  • Valtaosalle (93 %) asiakkaista tehtiin hoidon tarpeen arvio. Työntekijöistä 27 % käytti strukturoitua menetelmää arvioidessaan hoidon tarvetta.  
  • Valtaosa (92 %) työntekijöistä käytti työnsä tukena erilaisia oiremittareita, esim. AUDIT, BDI, BAI
  • 50 %:lla työntekijöistä oli mahdollisuus konsultoida psykiatria viikoittain
  • 67 %:lla työntekijöistä oli mahdollisuus konsultoida psykiatrista sairaanhoitajaa viikoittain
  • Järjestöjen ja seurakuntien kanssa tehtiin harvoin tai ei ollenkaan yhteistyötä

Psykososiaaliset menetelmät

Näyttöön perustuvien psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa laajennetaan aikuisiin ja lapsiin. Menetelmien kehittämisessä edetään yhteistyössä Terapiat etulinjaan -hankkeen ja OYS-psykiatrian kanssa.

Nuorten Interpersonal Counselling (IPC)

Nuorten IPC on lyhytinterventio, joka on tarkoitettu 12–18-vuotiaiden nuorten masennusoireilun ehkäisyyn ja hoitoon. Se sopii lievän ja keskivaikean masennuksen hoitoon. Nuori oppii tunnistamaan masennuksen oireita sekä käsittelemään muutosten ja ihmissuhteiden yhteyttä niihin. Menetelmää voidaan käyttää koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluissa sekä perusterveydenhuollossa.

Nuori voi hakeutua IPC-hoitoon itse tai vanhemman, läheisen, ystävän, opettajan, kouluterveydenhoitajan, -kuraattorin tai –psykologin kautta. IPC-ohjaajaksi kouluttautunut voi myös huomata nuoren oireilun ja ehdottaa IPC-N-hoitojaksoa. Diagnoosia tai lääkärin lähetettä ei tarvita.

IPC-hoitoon ohjautuminen


Kulkukaavio, jossa kuvataan IPC-N-hoitoon ohjautuminen. 1. Tietoisuus IPC-N-hoidosta a. Menetelmästä tiedottaminen nuorten parissa työskenteleville. b. Julisteet ja esitteet koululla. 2. Avun tarpeen tunnistaminen a. Nuori itse b. Vanhempi c. Läheinen d. Nuoren kanssa työskentelevä opettaja tms. e. Kouluterveydenhoitaja f. IPC-ohjaajana toimiva työntekijä 3. IPC-N-hoitoon hakeutuminen a. Nuori ohjataan ottamaan yhteyttä IPC-ohjaajaan esim. koulukuraattoriin, terveydenhoitajaan. 4. IPC-N-hoidon aloittaminen a. IPC-työntekijä selvittää nuoren vointia, oireilua ja IPC-N:n soveltuvuutta. b. Jos nuorella on havaittavissa masennusta, hänen elämäntilanteensa on riittävän vakaa ja hän kokee IPC-N-hoidon mielekkäänä, niin sovitaan hoidon aloittamisesta.

 

Nuorten IPC-menetelmä Lapissa

Lappiin on koulutettu 68 IPC-ohjaajaa (11.11.2022 mennessä) ja ohjaajien kouluttaminen kuntiin jatkuu edelleen. Valtaosa koulutetuista ovat kuraattoreita ja terveydenhoitajia. Myös sairaanhoitajia, psykologeja sekä sosiaalityöntekijöitä että -ohjaajia on koulutettu.     

Alueella toimii tukiryhmä, joka varmistaa menetelmän juurtumisen käytäntöön sekä tukee IPC-ohjaajien työtä ja esihenkilöiden tietoisuutta IPC:n käytöstä.

Tuloksia

IPC-ohjauksia on tehty 91, mutta nuorista 11 keskeytti ohjauksen, joten loppuun vietyjä ohjauksia oli 80. Keskeytyksen syynä oli useimmiten oireiden vaikeutuminen, nuoren sitoutumattomuus tai IPC-ohjauksen sopimattomuus nuorelle.

  • 32 % nuorista ei tarvinnut jatkohoitoa tai seurantaa IPC-ohjauksen jälkeen.
  • 29 % nuorista tarvitsi harvajaksoisia seurantakäyntejä.
  • 13 % nuorista tarvitsi lähetteen erikoissairaanhoitoon.
  • 98 % nuorista (n=80) koki hyötyvänsä IPC-ohjauksesta ja ohjaajien (n=89) mielestä 91 % nuorista hyötyi ohjauksesta.

IPC-ohjaajat kunnittain

Lapin hyvinvointialueen kartta, jossa palvelualueet on eroteltu väreittäin. Kuntien kohdalla on merkitty koulututtejun ohjaajien määrä ko. kunnassa. Inari 2, Muonio 2, Kolari 2, Kittilä 3, Sodankylä 6, Pello 2, Ylitornio 2, Rovaniemi 23, Kemijärvi 2, Salla 2, Tornio 5, Tervola 3, Keminmaa 1, Kemi 8, Ranua 3 ja Posio 2.

 

IPC-N-ohjaajaksi ja -menetelmäohjaajaksi kouluttautuminen

Nuorten IPC-ohjaajan koulutus ei edellytä mielenterveysalan perustutkintoa tai terapeuttikoulutusta. Se on tarkoitettu menetelmätyökaluksi mm. koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, oppilashuollon sekä perustason päihde- ja mielenterveyspalvelujen työntekijöiden käyttöön. Koulutus kestää noin 10–12 kuukautta ja se sisältää teoriaopinnot sekä menetelmäohjauksen.

Kulkukaavio IPC-N-ohjaajan koulutuksesta. Koulutus kestää 10-12 kk. 1. Verkkokoulutus 2 päivää 2. Menetelmäohjaus 3 läpivietyä ohjausta (3-4 viikon välein, 1,5-2 h kerrallaan, yht. 10 krt) 3. Osaamisen vahvistaminen 1 päivä 4. IPC-ohjaajaksi pätevöityminen

 

Kulkukaavio, jossa kuvataan menetelmäohjaajan koulutus. Koulutus kestä n. 12 kk. 1. Info 1 tunti 2. Verkkokoulutus yleinen osa 12-16 tuntia 3. Taitoworkshopit 2x3,5 tuntia 4. Oma menetelmäohjausryhmä 1,5-2 tuntia/kerta, 10 kertaa/vuosi, lisäksi valmisteluaika ja mahdollisuus konsultaatioon 5. Menetelmäohjaajien tukitapaamiset 4-5 kertaa 6 kuukauden aikana 6. IPT-N-lyhytterapian käyttäminen 7. IPC-menetelmäohjaajaksi pätevöityminen

Nuorten Cool Kids Chilled (CK)

Menetelmä sopii nuorille, joiden keskeinen ongelma on ahdistus. Se on tarkoitettu 7–17-vuotiaille lapsille ja nuorille sekä heidän vanhemmilleen. Menetelmää voidaan käyttää perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa tai kouluympäristössä. Lääkärin diagnoosia ei tarvita. Menetelmä perustuu kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan.

Cool Kids -menetelmä Lapissa

Menetelmän ensimmäinen peruskoulutus aloitettiin helmikuussa 2022. Koulutukseen osallistui Lapin hyvinvointialueelta kuusi työntekijää.

 

Aikuisten Etulinjan lyhytterapia (ELT)

Etulinjan lyhytterapia on kognitiiviseen viitekehykseen pohjautuva lyhytterapia, joka soveltuu lievien ja keskivaikeiden mielenterveydenhäiriöiden hoitoon. Se sisältää hoitomalleista mm. ahdistuksen, masennuksen, riippuvuuksien, unettomuuden, sosiaalisten tilanteiden pelon ja paniikkihäiriön hoitomallin. Se sisältää myös ohjatun omahoidon sekä motivoivan haastattelun. Lisäksi verkko-opintoihin kuuluvat terapeuttisen työn ydintaidot -osio, akuutin kriisin kohtaamista käsittelevä osio ja Etulinjan lyhytterapian toteuttamista ryhmämuotoisena käsittelevä osio. Verkko-opintoihin kuuluvat myös omaa työntekoa ja jaksamista kehittävät osiot: jatkuva kehittyminen terapeuttina sekä oma hyvinvointi ja jaksaminen. ELT soveltuu käytettäväksi esimerkiksi perustason mielenterveys- ja päihdeyksiköissä sekä opiskelijaterveydenhuollossa. Koulutus käynnistyy tammikuussa 2023.


Aikuisten mielialahäiriöiden palveluketju

Lapin sairaanhoitopiirin alueelle laadittiin aikuisten mielialahäiriöiden palveluketju monialaisessa yhteistyössä. Palveluketjutyöhön osallistuivat perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sosiaalihuolto, Kela, järjestöt ja kehittäjäasiakkaat.


Digitaalisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen

Tavoitteena digitaalisten palvelujen kehittämisessä on yhteistyön lisääminen ja käytäntöjen kehittäminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välille perustasolla tapahtuvan hoidon tueksi esimerkiksi etäkonsultaatiokäytänteiden ja etävastaanottojen keinoin.

Sähköinen yhteydenottolomake

Vuoden 2022 vaihteessa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä psykiatrian poliklinikoilla ja A-klinikalla on otettu käyttöön sähköinen yhteydenottolomake, jonka kautta asukas voi ottaa yhteyttä psykiatrian työntekijään milloin tahansa nimettömästi. Palvelusta saa apua esimerkiksi silloin, kun herää huoli omasta tai läheisen jaksamisesta, psyykkisestä hyvinvoinnista tai päihteiden käytöstä.

Palvelun löydät Virtu.fi-palveluportaalista (Lapin virtuaalinen sosiaali- ja terveyspalvelukeskus).


Yhteystiedot

Tiina Puotiniemi
Projektipäällikkö
Puh. 0406207896
tiina.puotiniemi@poske.fi
Tulevaisuuden sote-keskus -hanke, Mielenterveys- ja päihdepalvelut
Henkilökortti
Elina Valkonen
Terapiakoordinaattori
Puh. 040 489 3375
elina.valkonen@poske.fi
Tulevaisuuden sote-keskus -hanke
Henkilökortti