eu-logo

Mielenterveys- ja päihdepalvelut - ekollega

hankkeen logot       Mielenterveys- ja päihdepalvelut

Uutiset

Tapahtumat

Aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluita kehitetään yhteistyössä perus- ja erityistason, sosiaalitoimen, järjestöjen, kehittäjäasiakkaiden sekä muiden toimijoiden kanssa. Työnjaosta ja yhteistyökäytänteistä sovitaan eri toimijoiden välillä. Perus- ja erityistason konsultaatiotoimintaa, hoidon tarpeen arviointia sekä asiakaslähtöistä terveys- ja hoitosuunnitelmaa kehitetään ja yhtenäistetään. Hoito- ja palveluketjuja mallinnetaan monitoimijaisessa yhteistyössä. Palveluihin pääsyä helpotetaan esimerkiksi ottamalla käyttöön erilaisia sähköisiä palveluita. Henkilöstön osaamista vahvistetaan erilaisilla koulutuksilla.

Yhteistyömuotoja rakennetaan itsemurhien ehkäisyyn ja malleja tuodaan sote-keskuksiin. Hoitohenkilöstöllä on korkeatasoinen osaaminen ja yhteiset, näyttöön perustuvat toimintamallit itsemurhavaaran puheeksi otossa ja arvioinnissa sekä itsemurhien ehkäisyssä. Henkilöstöllä on riittävä tuki muun muassa konsultaatioiden ja työnohjauksen muodossa.

Tavoitteet

  • Matalan kynnyksen eli lähetteettömien palveluiden saatavuuden ja hoitoon pääsyn paraneminen
  • Itsemurhien vähentäminen ja ehkäisy
  • Näyttöön perustuvien psykososiaalisten menetelmien saatavuuden parantaminen ja käytön lisääminen
  • Sähköisten palveluiden käyttöönoton edistäminen ja parantaminen

Lapin mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä avovastaanoton työntekijöiden kyselyn tuloksia

Kuntien ja sairaanhoitopiirien perustason mielenterveys- ja riippuvuuksien sekä avovastaanoton työntekijöiltä selvitettiin kyselyn avulla mm. asiakkaiden hoitoon pääsyä, mielenterveys- ja päihdepalveluiden toimivuutta, psykososiaalisten menetelmien käyttöä, konsultaatiotoiminnan ja yhteistyön toimivuutta, sähköisten palveluiden käyttöä ja koulutustarpeita. Kyselyyn vastasi 75 työntekijää.

Tuloksia

  • Asiakkaista alle puolet (44 %) pääsi hoitoon viikon kuluessa mielenterveystoimistoon tai psykiatrian poliklinikalle
  • Yli puolet (59 %) asiakkaista pääsi hoitoon viikon sisällä päihdepalveluihin tai A-klinikalle
  • Valtaosalle (93 %) asiakkaista tehtiin hoidon tarpeen arvio. Työntekijöistä 27 % käytti strukturoitua menetelmää arvioidessaan hoidon tarvetta.  
  • Valtaosa (92 %) työntekijöistä käytti työnsä tukena erilaisia oiremittareita, esim. AUDIT, BDI, BAI
  • 50 %:lla työntekijöistä oli mahdollisuus konsultoida psykiatria viikoittain
  • 67 %:lla työntekijöistä oli mahdollisuus konsultoida psykiatrista sairaanhoitajaa viikoittain
  • Järjestöjen ja seurakuntien kanssa tehtiin harvoin tai ei ollenkaan yhteistyötä

Päihde- ja riippuvuustyön osaamisen ja yhteistyön kehittämistarpeet Lapin hyvinvointialueella, kyselyn tuloksia

A-klinikkasäätiö ja Lapin hyvinvointialueen Tulevaisuuden sote-keskus -hanke toteuttivat keväällä 2023 kyselyn sosiaali-, terveys- ja sivistyspalveluiden työntekijöiden päihde- ja riippuvuustyön osaamisen ja yhteistyön kehittämistarpeista.

Tuloksia:

  • Vastaajia 71, joista työskentelee
    • 23 Lounaisen Lapin palvelualueella
    • 23 Kaakkoisen Lapin palvelualueella
    • 11 Pohjoisen Lapin palvelualueella
    • 11 Itäisen Lapin palvelualueella
    • 3 Kaikilla palvelualueilla
  • Yhteenveto:
    • Mini-intervention käytön osaamisessa koettiin puutteita
    • Puheeksioton osaaminen arvioitiin melko vahvaksi
    • Koulutusta toivottiin mm. huumeista ja niiden vaikutuksista sekä mini-interventiosta
    • Saamelaisen asiakkaan oikeuksia ja lainsäädäntöä tunnettiin heikosti
    • Vastaajat toivoivat selkeitä hoitopolkuja ja tietoa eri toimijoista ja heidän tarjoamista palveluista
    • Yhteistyötä päihdealan järjestöjen kanssa tulisi lisätä

Lue lisää tuloksista täältä (linkki aukeaa sharepointissa pdf -tiedostoon)

Psykososiaaliset menetelmät

Näyttöön perustuvien psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa laajennetaan aikuisiin ja lapsiin. Menetelmien kehittämisessä edetään yhteistyössä Terapiat etulinjaan -hankkeen ja OYS-psykiatrian kanssa.

Nuorten Interpersonal Counselling (IPC)

Nuorten IPC on lyhytinterventio, joka on tarkoitettu 12–18-vuotiaiden nuorten masennusoireilun ehkäisyyn ja hoitoon. Se sopii lievän ja keskivaikean masennuksen hoitoon. Nuori oppii tunnistamaan masennuksen oireita sekä käsittelemään muutosten ja ihmissuhteiden yhteyttä niihin. Menetelmää voidaan käyttää koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluissa sekä perusterveydenhuollossa.

Nuori voi hakeutua IPC-hoitoon itse tai vanhemman, läheisen, ystävän, opettajan, kouluterveydenhoitajan, -kuraattorin tai –psykologin kautta. IPC-ohjaajaksi kouluttautunut voi myös huomata nuoren oireilun ja ehdottaa IPC-N-hoitojaksoa. Diagnoosia tai lääkärin lähetettä ei tarvita.

IPC-hoitoon ohjautuminen


Kulkukaavio, jossa kuvataan IPC-N-hoitoon ohjautuminen. 1. Tietoisuus IPC-N-hoidosta a. Menetelmästä tiedottaminen nuorten parissa työskenteleville. b. Julisteet ja esitteet koululla. 2. Avun tarpeen tunnistaminen a. Nuori itse b. Vanhempi c. Läheinen d. Nuoren kanssa työskentelevä opettaja tms. e. Kouluterveydenhoitaja f. IPC-ohjaajana toimiva työntekijä 3. IPC-N-hoitoon hakeutuminen a. Nuori ohjataan ottamaan yhteyttä IPC-ohjaajaan esim. koulukuraattoriin, terveydenhoitajaan. 4. IPC-N-hoidon aloittaminen a. IPC-työntekijä selvittää nuoren vointia, oireilua ja IPC-N:n soveltuvuutta. b. Jos nuorella on havaittavissa masennusta, hänen elämäntilanteensa on riittävän vakaa ja hän kokee IPC-N-hoidon mielekkäänä, niin sovitaan hoidon aloittamisesta.

 

Nuorten IPC-menetelmä Lapissa

Lappiin on koulutettu 68 IPC-ohjaajaa (11.11.2022 mennessä) ja ohjaajien kouluttaminen kuntiin jatkuu edelleen. Valtaosa koulutetuista ovat kuraattoreita ja terveydenhoitajia. Myös sairaanhoitajia, psykologeja sekä sosiaalityöntekijöitä että -ohjaajia on koulutettu.     

Alueella toimii tukiryhmä, joka varmistaa menetelmän juurtumisen käytäntöön sekä tukee IPC-ohjaajien työtä ja esihenkilöiden tietoisuutta IPC:n käytöstä.

Tuloksia

IPC-ohjauksia on tehty 91, mutta nuorista 11 keskeytti ohjauksen, joten loppuun vietyjä ohjauksia oli 80. Keskeytyksen syynä oli useimmiten oireiden vaikeutuminen, nuoren sitoutumattomuus tai IPC-ohjauksen sopimattomuus nuorelle.

  • 32 % nuorista ei tarvinnut jatkohoitoa tai seurantaa IPC-ohjauksen jälkeen.
  • 29 % nuorista tarvitsi harvajaksoisia seurantakäyntejä.
  • 13 % nuorista tarvitsi lähetteen erikoissairaanhoitoon.
  • 98 % nuorista (n=80) koki hyötyvänsä IPC-ohjauksesta ja ohjaajien (n=89) mielestä 91 % nuorista hyötyi ohjauksesta.

IPC-ohjaajat kunnittain

Lapin hyvinvointialueen kartta, jossa palvelualueet on eroteltu väreittäin. Kuntien kohdalla on merkitty koulututtejun ohjaajien määrä ko. kunnassa. Inari 2, Muonio 2, Kolari 2, Kittilä 3, Sodankylä 6, Pello 2, Ylitornio 2, Rovaniemi 23, Kemijärvi 2, Salla 2, Tornio 5, Tervola 3, Keminmaa 1, Kemi 8, Ranua 3 ja Posio 2.

 

IPC-ohjaajat ammattikunnittain

Piirakkadiagrammi Lapin hyvinvointialueen IPC-N-ohjaajista. Yhteensä koulutettuja ohjaajia on 68, joista kuraattoreita 45 %, terveydenhoitajia 29 %, sairaanhoitajia 15 %, psykologeja 9 %, sosiaalityöntekijöitä 1 % ja sosiaaliohjaajia 1 %.

IPC-N-ohjaajaksi ja -menetelmäohjaajaksi kouluttautuminen

Nuorten IPC-ohjaajan koulutus ei edellytä mielenterveysalan perustutkintoa tai terapeuttikoulutusta. Se on tarkoitettu menetelmätyökaluksi mm. koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, oppilashuollon sekä perustason päihde- ja mielenterveyspalvelujen työntekijöiden käyttöön. Koulutus kestää noin 10–12 kuukautta ja se sisältää teoriaopinnot sekä menetelmäohjauksen.

Kulkukaavio IPC-N-ohjaajan koulutuksesta. Koulutus kestää 10-12 kk. 1. Verkkokoulutus 2 päivää 2. Menetelmäohjaus 3 läpivietyä ohjausta (3-4 viikon välein, 1,5-2 h kerrallaan, yht. 10 krt) 3. Osaamisen vahvistaminen 1 päivä 4. IPC-ohjaajaksi pätevöityminen

 

Kulkukaavio, jossa kuvataan menetelmäohjaajan koulutus. Koulutus kestä n. 12 kk. 1. Info 1 tunti 2. Verkkokoulutus yleinen osa 12-16 tuntia 3. Taitoworkshopit 2x3,5 tuntia 4. Oma menetelmäohjausryhmä 1,5-2 tuntia/kerta, 10 kertaa/vuosi, lisäksi valmisteluaika ja mahdollisuus konsultaatioon 5. Menetelmäohjaajien tukitapaamiset 4-5 kertaa 6 kuukauden aikana 6. IPT-N-lyhytterapian käyttäminen 7. IPC-menetelmäohjaajaksi pätevöityminen

Nuorten Cool Kids Chilled (CK)

Menetelmä sopii nuorille, joiden keskeinen ongelma on ahdistus. Se on tarkoitettu 7–17-vuotiaille lapsille ja nuorille sekä heidän vanhemmilleen. Menetelmää voidaan käyttää perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa tai kouluympäristössä. Lääkärin diagnoosia ei tarvita. Menetelmä perustuu kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan.

Cool Kids -menetelmä Lapissa

Menetelmän ensimmäinen peruskoulutus aloitettiin helmikuussa 2022. Koulutukseen osallistui Lapin hyvinvointialueelta kuusi työntekijää.

 

Nuorten ohjatun omahoidon koulutus

Koulutukseen ilmoittautui 32 työntekijää koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta. 

Nuorten ohjattu omahoito on 12–18-vuotiaille nuorille suunnattu ensisijaisesti lievien masennus- ja ahdistusoireiden ja haastavien elämäntilanteiden käsittelyyn tarkoitettu matalan kynnyksen hoitomuoto. Ohjatussa omahoidossa nuori työskentelee työntekijän tuella Mielenterveystalo.fi-osoitteesta löytyviä omahoito-ohjelmia hyödyntäen. Nuorten ohjattu omahoito on keskimäärin 2–5 käyntikerran mittainen.

Nuorten ohjatun omahoidon koulutuksessa keskitytään ahdistuksen, masennuksen ja viiltelyn omahoito-ohjelmiin. Koulutuksen jälkeen työntekijä voi ottaa tarpeen mukaisesti muitakin omahoito-ohjelmia käyttöön niihin ensin tutustuttuaan. Nuorten ohjattu omahoito -koulutuksen suorittaminen antaa työntekijälle valmiudet toteuttaa ohjattua omahoitoa myös täysi-ikäisten kanssa työskennellessä.

Nuorten ohjatun omahoidon koulutus on verkkopohjainen ja työntekijä saa suorittaa sen oman aikataulunsa mukaisesti. Verkko-opintojen suorittaminen vie noin 4–8 tuntia. Teorian liittämistä käytäntöön tuetaan ryhmämuotoisella menetelmäohjauksella (2 x 1–2 tuntia).

Koulutus toteutetaan osana Lapin Tulevaisuuden sote-keskus -hanketta yhteistyössä Terapiat etulinjaan -hankkeen kanssa.

Koulutus käynnistyi 27.3.2023.

Alkuperäinen koulutusilmoitus (linkki aukeaa ekollega -sivustolla)

Aikuisten Etulinjan lyhytterapia (ELT)

Etulinjan lyhytterapia on kognitiiviseen viitekehykseen pohjautuva lyhytterapia, joka soveltuu lievien ja keskivaikeiden mielenterveydenhäiriöiden hoitoon. Se sisältää hoitomalleista mm. ahdistuksen, masennuksen, riippuvuuksien, unettomuuden, sosiaalisten tilanteiden pelon ja paniikkihäiriön hoitomallin. Se sisältää myös ohjatun omahoidon sekä motivoivan haastattelun. Lisäksi verkko-opintoihin kuuluvat terapeuttisen työn ydintaidot -osio, akuutin kriisin kohtaamista käsittelevä osio ja Etulinjan lyhytterapian toteuttamista ryhmämuotoisena käsittelevä osio. Verkko-opintoihin kuuluvat myös omaa työntekoa ja jaksamista kehittävät osiot: jatkuva kehittyminen terapeuttina sekä oma hyvinvointi ja jaksaminen. ELT soveltuu käytettäväksi esimerkiksi perustason mielenterveys- ja päihdeyksiköissä sekä opiskelijaterveydenhuollossa. Koulutuksessa on 26 osallistujaa, mielenterveys- ja päihdepalveluista, sekä lastensuojelusta.

 

Aikuisten Terapianavigaattorin ja ohjatun omahoidon pilottiPuhelimen näytöllä täytetään terapianavigaattoria.

Terapianavigaattori käyttöön Rovaniemen mielenterveyspalveluissa Mielitiimissä.

  Terapianavigaattori on verkkokysely, joka koostuu anonyymeistä monivalintakysymyksistä, oirekyselyistä ja lyhyistä avoimista tekstikentistä. Kysymykset kartoittavat oireiden ja ongelmien luonnetta sekä hoitoon liittyviä tarpeita.

Terapianavigaattori toimii suomeksi ja ruotsiksi ja se on tarkoitettu yli 18-vuotiaille. 

Rovaniemen Mielitiimissä pilotoidaan Terapianavigaattori ensimmäisenä Lapissa.
Rovaniemen Mielitiimin vastaanotolle ensikäynnille tulevan toivotaan täyttävän hänen tilannettansa ja mielialaansa kartoittavan kyselyn osoitteessa terapianavigaattori.fi. Terapianavigaattorin täyttäminen on vapaaehtoista. 

Lisäksi Mielitiimin hoitovalikoimaa täydennetään ohjatulla omahoidolla. Ohjatussa omahoidossa asiakas ja työntekijä työskentelevät mielenterveystalo.fi -sivustolla (linkki aukeaa mielenterveystalo.fi omahoito -sivustolla) löytyviä omahoito ohjelmia hyödyntäen. Mielenterveystalosta löytyy omahoito-ohjelmia oireisiin, elämäntilanteisiin ja mielen hyvinvointiin. Omahoito-ohjelmat ovat asiantuntijoiden laatimia kokonaisuuksia, joiden avulla saat tukea tilanteeseesi.

Terapianavigaattoriin pääset tästä (linkki aukeaa terapianavigaattori.fi -sivustolla)

Aikuisten mielialahäiriöiden palveluketju

Lapin sairaanhoitopiirin alueelle laadittiin aikuisten mielialahäiriöiden palveluketju monialaisessa yhteistyössä. Palveluketjutyöhön osallistuivat perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sosiaalihuolto, Kela, järjestöt ja kehittäjäasiakkaat.

ITRO- itsemurhien ehkäisy

 

Itsemurhien ehkäisy -hanke (ITRO) laajeni koko Lapin hyvinvointialueelle tammikuussa 2023. Itsemurhien ehkäisyhanke -hankeen toimijoina ovat MIELI Suomen Mielenterveys ry, Lapin hyvinvointialue, Lapin ensi- ja turvakoti ry:n Kriisikeskus, MIELI Meri-Lapin Mielenterveys ry/Kriisikeskus Turvapoijun ja Surunauha ry:n kanssa. Hanke toteutetaan yhteistyössä Tulevaisuuden sote-keskus Lapissa -hankkeen kanssa.

 

Maaliskuun loppuun mennessä puheeksiottokoulutuksia on toteutunut yhdeksän ja niihin on osallistunut yhteensä 479 henkilöä. Linity-interventiokoulutuksessa on viisi työntekijää. Itsemurhien ehkäisy -hankkeen seminaariin osallistui 50 henkilöä.

Läheisten avoin vertaistukiryhmä käynnistyi Rovaniemellä, ryhmä kokoontuu neljä kertaa kevään aikana. Lisäksi hanke järjestää Rovaniemen kirjastolla ” Keskustelua itsetuhoisuudesta, kokemuksia surusta ja toivosta”.

Itsemurhien ehkäisy -hanke järjestää kansalaisten itsemurhaan puheeksi otto -koulutuksia ylälapissa toukokuun 2023 aikana. Lisäksi hankkeesta on käännetty itsemurhien puheeksi ottamisen esite kaikille Suomessa puhutuille saamen kielille.

Mielenterveyden ensiapu® 2 koulutukset

Mielenterveyden ensiapu® 2 -koulutus (Linkki aukeaa mieli ry:n verkkosivuilla, MTEA®2 infossa) tarjoaa tutkittua tietoa mielenterveydestä sekä valmiuksia auttaa ja tukea ihmisiä, joilla on mielenterveyden ongelmia. Koulutus sopii kaikille, jotka haluavat saada tietoa mielenterveyden häiriöistä, niiden kohtaamisesta sekä mielenterveyden ensiavusta, ei kuitenkaan akuutissa kriisitilanteessa oleville. MTEA®2 koulutus on Mental Health First Aid Australian® rekisteröimä koulutus ja Suomessa Mieli ry:llä on oikeudet tämän koulutusmallin ja -materiaalien käyttöön.

Tulevaisuuden sote -keskus -hankkeesta on koulutettu kaksi ohjaajaa MTEA 2 -ohjaajaksi. Hanke tekee koulutusten osalta myös yhteistyötä Balanssi ry:n kanssa. Koulutukset järjestetään TEAMS alustalla etänä kahtena tapaamisena. Yhteen koulutusryhmään mahtuu noin 18 osallistujaa. Todistuksen saa kun on tehnyt verkkotehtävät ja osallistunut tapaamisiin. Osallistujat saavat suoritetusta kurssista omakseen haavoittuva mieli, tunnista ja tue -kirjan.

Koulutukset 2022

Maaliskuussa 21.3.2022 ja 24.3.2022

Toukokuussa 9.5.2022 ja 19.5.2022

Syyskuussa 12.9.2022 ja 21.9.2022

Lokakuussa 3.10.2022 ja 6.10.2022

Joulukuussa 8.12.2022 ja 14.12.2022

Koulutukset 2023

Toukokuussa 9.5.2023 ja 16.5.2023

Syyskuussa 27.9.2023 ja 4.10.2023

Marraskuussa 8.11.2023 ja 15.11.2023

Digitaalisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen

Tavoitteena digitaalisten palvelujen kehittämisessä on yhteistyön lisääminen ja käytäntöjen kehittäminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välille perustasolla tapahtuvan hoidon tueksi esimerkiksi etäkonsultaatiokäytänteiden ja etävastaanottojen keinoin.

Sähköinen yhteydenottolomake

Vuoden 2022 vaihteessa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä psykiatrian poliklinikoilla ja A-klinikalla on otettu käyttöön sähköinen yhteydenottolomake, jonka kautta asukas voi ottaa yhteyttä psykiatrian työntekijään milloin tahansa nimettömästi. Palvelusta saa apua esimerkiksi silloin, kun herää huoli omasta tai läheisen jaksamisesta, psyykkisestä hyvinvoinnista tai päihteiden käytöstä.

Palvelun löydät Virtu.fi-palveluportaalista (Lapin virtuaalinen sosiaali- ja terveyspalvelukeskus).

Saamenkielisten ja kulttuurin mukaisten mielenterveys- ja päihdetyön palveluiden kehittäminen

Tulevaisuuden sote -keskus -hankkeessa kehitetään myös saamenkielisiä ja kulttuurinmukaisia mielenterveys- ja päihdetyön palveluita. Kehittämisessä keskeisenä pohjana toimivat kielellisesti ja kulttuurisesti kestävä, sekä saamenkieliset yhteisöt huomioiva kehittäminen.

Kehittämisen kärkinä saame -palveluissa ovat lapset, nuoret ja perheet (perhekeskuskehittäminen) ja mielenterveys ja päihdetyön kehittäminen.

 

Yhteystiedot

Tiina Puotiniemi
Projektipäällikkö
Puh. 0406207896
tiina.puotiniemi@poske.fi
Tulevaisuuden sote-keskus -hanke, Mielenterveys- ja päihdepalvelut
Henkilökortti
Elina Valkonen
Terapiakoordinaattori
Puh. 040 489 3375
elina.valkonen@poske.fi
Tulevaisuuden sote-keskus -hanke
Henkilökortti