Mielenterveys- ja päihdepalvelut

Lapin mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä avovastaanoton työntekijöiden kyselyn tuloksia

Kuntien ja sairaanhoitopiirien perustason mielenterveys- ja riippuvuuksien sekä avovastaanoton työntekijöiltä selvitettiin kyselyn avulla mm. asiakkaiden hoitoon pääsyä, mielenterveys- ja päihdepalveluiden toimivuutta, psykososiaalisten menetelmien käyttöä, konsultaatiotoiminnan ja yhteistyön toimivuutta, sähköisten palveluiden käyttöä ja koulutustarpeita. Kyselyyn vastasi 75 työntekijää.

Tuloksia

• Asiakkaista alle puolet (44 %) pääsi hoitoon viikon kuluessa mielenterveystoimistoon tai psykiatrian poliklinikalle
• Yli puolet (59 %) asiakkaista pääsi hoitoon viikon sisällä päihdepalveluihin tai A-klinikalle
• Valtaosalle (93 %) asiakkaista tehtiin hoidon tarpeen arvio. Työntekijöistä 27 % käytti strukturoitua menetelmää arvioidessaan hoidon tarvetta.  
• Valtaosa (92 %) työntekijöistä käytti työnsä tukena erilaisia oiremittareita, esim. AUDIT, BDI, BAI
• 50 %:lla työntekijöistä oli mahdollisuus konsultoida psykiatria viikoittain
• 67 %:lla työntekijöistä oli mahdollisuus konsultoida psykiatrista sairaanhoitajaa viikoittain
• Järjestöjen ja seurakuntien kanssa tehtiin harvoin tai ei ollenkaan yhteistyötä

Psykososiaaliset menetelmät

Näyttöön perustuvien psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa laajennetaan aikuisiin ja lapsiin. Menetelmien kehittämisessä edetään yhteistyössä Terapiat etulinjaan -hankkeen ja OYS-psykiatrian kanssa.

Nuorten Interpersonal Counselling (IPC)

Nuorten IPC on lyhytinterventio, joka on tarkoitettu 12–18-vuotiaiden nuorten masennusoireilun ehkäisyyn ja hoitoon. Se sopii lievän ja keskivaikean masennuksen hoitoon. Nuori oppii tunnistamaan masennuksen oireita sekä käsittelemään muutosten ja ihmissuhteiden yhteyttä niihin. Menetelmää voidaan käyttää koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluissa sekä perusterveydenhuollossa.

Nuori voi hakeutua IPC-hoitoon itse tai vanhemman, läheisen, ystävän, opettajan, kouluterveydenhoitajan, -kuraattorin tai –psykologin kautta. IPC-ohjaajaksi kouluttautunut voi myös huomata nuoren oireilun ja ehdottaa IPC-N-hoitojaksoa. Diagnoosia tai lääkärin lähetettä ei tarvita.

IPC-hoitoon ohjautuminen

Nuorten IPC-menetelmä Lapissa

Lappiin on koulutettu 68 IPC-ohjaajaa (11.11.2022 mennessä) ja ohjaajien kouluttaminen kuntiin jatkuu edelleen. Valtaosa koulutetuista ovat kuraattoreita ja terveydenhoitajia. Myös sairaanhoitajia, psykologeja sekä sosiaalityöntekijöitä että -ohjaajia on koulutettu.     

Alueella toimii tukiryhmä, joka varmistaa menetelmän juurtumisen käytäntöön sekä tukee IPC-ohjaajien työtä ja esihenkilöiden tietoisuutta IPC:n käytöstä.

Tuloksia

IPC-ohjauksia on tehty 91, mutta nuorista 11 keskeytti ohjauksen, joten loppuun vietyjä ohjauksia oli 80. Keskeytyksen syynä oli useimmiten oireiden vaikeutuminen, nuoren sitoutumattomuus tai IPC-ohjauksen sopimattomuus nuorelle.

• 32 % nuorista ei tarvinnut jatkohoitoa tai seurantaa IPC-ohjauksen jälkeen.
• 29 % nuorista tarvitsi harvajaksoisia seurantakäyntejä.
• 13 % nuorista tarvitsi lähetteen erikoissairaanhoitoon.
• 98 % nuorista (n=80) koki hyötyvänsä IPC-ohjauksesta ja ohjaajien (n=89) mielestä 91 % nuorista hyötyi ohjauksesta.

IPC-N-ohjaajaksi ja -menetelmäohjaajaksi kouluttautuminen

Nuorten IPC-ohjaajan koulutus ei edellytä mielenterveysalan perustutkintoa tai terapeuttikoulutusta. Se on tarkoitettu menetelmätyökaluksi mm. koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, oppilashuollon sekä perustason päihde- ja mielenterveyspalvelujen työntekijöiden käyttöön. Koulutus kestää noin 10–12 kuukautta ja se sisältää teoriaopinnot sekä menetelmäohjauksen.

Aikuisten Etulinjan lyhytterapia (ELT)

Etulinjan lyhytterapia on kognitiiviseen viitekehykseen pohjautuva lyhytterapia, joka soveltuu lievien ja keskivaikeiden mielenterveydenhäiriöiden hoitoon. Se sisältää hoitomalleista mm. ahdistuksen, masennuksen, riippuvuuksien, unettomuuden, sosiaalisten tilanteiden pelon ja paniikkihäiriön hoitomallin. Se sisältää myös ohjatun omahoidon sekä motivoivan haastattelun. Lisäksi verkko-opintoihin kuuluvat terapeuttisen työn ydintaidot -osio, akuutin kriisin kohtaamista käsittelevä osio ja Etulinjan lyhytterapian toteuttamista ryhmämuotoisena käsittelevä osio. Verkko-opintoihin kuuluvat myös omaa työntekoa ja jaksamista kehittävät osiot: jatkuva kehittyminen terapeuttina sekä oma hyvinvointi ja jaksaminen. ELT soveltuu käytettäväksi esimerkiksi perustason mielenterveys- ja päihdeyksiköissä sekä opiskelijaterveydenhuollossa. Koulutus käynnistyy tammikuussa 2023.

Aikuisten mielialahäiriöiden palveluketju

Lapin sairaanhoitopiirin alueelle laadittiin aikuisten mielialahäiriöiden palveluketju monialaisessa yhteistyössä. Palveluketjutyöhön osallistuivat perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sosiaalihuolto, Kela, järjestöt ja kehittäjäasiakkaat.

Digitaalisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen

Tavoitteena digitaalisten palvelujen kehittämisessä on yhteistyön lisääminen ja käytäntöjen kehittäminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välille perustasolla tapahtuvan hoidon tueksi esimerkiksi etäkonsultaatiokäytänteiden ja etävastaanottojen keinoin.