Mielenterveys- ja päihdepalvelut - ekollega
Mielenterveys- ja päihdepalvelut
Uutiset
- 2.2.2023: Tilaa Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen uutiskirje lapha.fi-sähköpostiisi
- 19.1.2023: Itsemurhien ehkäisy (ITRO) ja puheeksiotto -koulutukset perhekeskustoimijoille
- 4.1.2023: Itsemurhaa yrittäneiden tukea lisätään Lapin hyvinvointialueella
- 21.12.2022: Saamen kielten ja kulttuurin verkkokurssi sote-ammattilaisille
Tapahtumat
- 3.5.2023: Mikä mua vaivaa ja mistä saan apua? Mielenterveystalo.fi-koulutus 16–29-vuotiaille nuorille
- 25.4.2023: Mikä mua vaivaa ja mistä saan apua? Mielenterveystalo.fi-koulutus 16–29-vuotiaille nuorille
- 18.4.2023: Mikä mua vaivaa ja mistä saan apua? Mielenterveystalo.fi-koulutus 13–16-vuotiaille nuorille
- 5.4.2023: Perusasiaa parisuhteesta ja Parisuhteen palikat -koulutukset perhekeskustoimijoille
Lapin mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä avovastaanoton työntekijöiden kyselyn tuloksia
Kuntien ja sairaanhoitopiirien perustason mielenterveys- ja riippuvuuksien sekä avovastaanoton työntekijöiltä selvitettiin kyselyn avulla mm. asiakkaiden hoitoon pääsyä, mielenterveys- ja päihdepalveluiden toimivuutta, psykososiaalisten menetelmien käyttöä, konsultaatiotoiminnan ja yhteistyön toimivuutta, sähköisten palveluiden käyttöä ja koulutustarpeita. Kyselyyn vastasi 75 työntekijää.
Tuloksia
- Asiakkaista alle puolet (44 %) pääsi hoitoon viikon kuluessa mielenterveystoimistoon tai psykiatrian poliklinikalle
- Yli puolet (59 %) asiakkaista pääsi hoitoon viikon sisällä päihdepalveluihin tai A-klinikalle
- Valtaosalle (93 %) asiakkaista tehtiin hoidon tarpeen arvio. Työntekijöistä 27 % käytti strukturoitua menetelmää arvioidessaan hoidon tarvetta.
- Valtaosa (92 %) työntekijöistä käytti työnsä tukena erilaisia oiremittareita, esim. AUDIT, BDI, BAI
- 50 %:lla työntekijöistä oli mahdollisuus konsultoida psykiatria viikoittain
- 67 %:lla työntekijöistä oli mahdollisuus konsultoida psykiatrista sairaanhoitajaa viikoittain
- Järjestöjen ja seurakuntien kanssa tehtiin harvoin tai ei ollenkaan yhteistyötä
Psykososiaaliset menetelmät
Näyttöön perustuvien psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa laajennetaan aikuisiin ja lapsiin. Menetelmien kehittämisessä edetään yhteistyössä Terapiat etulinjaan -hankkeen ja OYS-psykiatrian kanssa.
Nuorten Interpersonal Counselling (IPC)
Nuorten IPC on lyhytinterventio, joka on tarkoitettu 12–18-vuotiaiden nuorten masennusoireilun ehkäisyyn ja hoitoon. Se sopii lievän ja keskivaikean masennuksen hoitoon. Nuori oppii tunnistamaan masennuksen oireita sekä käsittelemään muutosten ja ihmissuhteiden yhteyttä niihin. Menetelmää voidaan käyttää koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluissa sekä perusterveydenhuollossa.
Nuori voi hakeutua IPC-hoitoon itse tai vanhemman, läheisen, ystävän, opettajan, kouluterveydenhoitajan, -kuraattorin tai –psykologin kautta. IPC-ohjaajaksi kouluttautunut voi myös huomata nuoren oireilun ja ehdottaa IPC-N-hoitojaksoa. Diagnoosia tai lääkärin lähetettä ei tarvita.
IPC-hoitoon ohjautuminen
Nuorten IPC-menetelmä Lapissa
Lappiin on koulutettu 68 IPC-ohjaajaa (11.11.2022 mennessä) ja ohjaajien kouluttaminen kuntiin jatkuu edelleen. Valtaosa koulutetuista ovat kuraattoreita ja terveydenhoitajia. Myös sairaanhoitajia, psykologeja sekä sosiaalityöntekijöitä että -ohjaajia on koulutettu.
Alueella toimii tukiryhmä, joka varmistaa menetelmän juurtumisen käytäntöön sekä tukee IPC-ohjaajien työtä ja esihenkilöiden tietoisuutta IPC:n käytöstä.
Tuloksia
IPC-ohjauksia on tehty 91, mutta nuorista 11 keskeytti ohjauksen, joten loppuun vietyjä ohjauksia oli 80. Keskeytyksen syynä oli useimmiten oireiden vaikeutuminen, nuoren sitoutumattomuus tai IPC-ohjauksen sopimattomuus nuorelle.
- 32 % nuorista ei tarvinnut jatkohoitoa tai seurantaa IPC-ohjauksen jälkeen.
- 29 % nuorista tarvitsi harvajaksoisia seurantakäyntejä.
- 13 % nuorista tarvitsi lähetteen erikoissairaanhoitoon.
- 98 % nuorista (n=80) koki hyötyvänsä IPC-ohjauksesta ja ohjaajien (n=89) mielestä 91 % nuorista hyötyi ohjauksesta.
IPC-N-ohjaajaksi ja -menetelmäohjaajaksi kouluttautuminen
Nuorten IPC-ohjaajan koulutus ei edellytä mielenterveysalan perustutkintoa tai terapeuttikoulutusta. Se on tarkoitettu menetelmätyökaluksi mm. koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, oppilashuollon sekä perustason päihde- ja mielenterveyspalvelujen työntekijöiden käyttöön. Koulutus kestää noin 10–12 kuukautta ja se sisältää teoriaopinnot sekä menetelmäohjauksen.
Nuorten Cool Kids Chilled (CK)
Menetelmä sopii nuorille, joiden keskeinen ongelma on ahdistus. Se on tarkoitettu 7–17-vuotiaille lapsille ja nuorille sekä heidän vanhemmilleen. Menetelmää voidaan käyttää perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa tai kouluympäristössä. Lääkärin diagnoosia ei tarvita. Menetelmä perustuu kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan.
Cool Kids -menetelmä Lapissa
Menetelmän ensimmäinen peruskoulutus aloitettiin helmikuussa 2022. Koulutukseen osallistui Lapin hyvinvointialueelta kuusi työntekijää.
Aikuisten Etulinjan lyhytterapia (ELT)
Etulinjan lyhytterapia on kognitiiviseen viitekehykseen pohjautuva lyhytterapia, joka soveltuu lievien ja keskivaikeiden mielenterveydenhäiriöiden hoitoon. Se sisältää hoitomalleista mm. ahdistuksen, masennuksen, riippuvuuksien, unettomuuden, sosiaalisten tilanteiden pelon ja paniikkihäiriön hoitomallin. Se sisältää myös ohjatun omahoidon sekä motivoivan haastattelun. Lisäksi verkko-opintoihin kuuluvat terapeuttisen työn ydintaidot -osio, akuutin kriisin kohtaamista käsittelevä osio ja Etulinjan lyhytterapian toteuttamista ryhmämuotoisena käsittelevä osio. Verkko-opintoihin kuuluvat myös omaa työntekoa ja jaksamista kehittävät osiot: jatkuva kehittyminen terapeuttina sekä oma hyvinvointi ja jaksaminen. ELT soveltuu käytettäväksi esimerkiksi perustason mielenterveys- ja päihdeyksiköissä sekä opiskelijaterveydenhuollossa. Koulutus käynnistyy tammikuussa 2023.
Aikuisten mielialahäiriöiden palveluketju
Lapin sairaanhoitopiirin alueelle laadittiin aikuisten mielialahäiriöiden palveluketju monialaisessa yhteistyössä. Palveluketjutyöhön osallistuivat perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sosiaalihuolto, Kela, järjestöt ja kehittäjäasiakkaat.
Digitaalisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen
Tavoitteena digitaalisten palvelujen kehittämisessä on yhteistyön lisääminen ja käytäntöjen kehittäminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välille perustasolla tapahtuvan hoidon tueksi esimerkiksi etäkonsultaatiokäytänteiden ja etävastaanottojen keinoin.
Sähköinen yhteydenottolomake
Vuoden 2022 vaihteessa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä psykiatrian poliklinikoilla ja A-klinikalla on otettu käyttöön sähköinen yhteydenottolomake, jonka kautta asukas voi ottaa yhteyttä psykiatrian työntekijään milloin tahansa nimettömästi. Palvelusta saa apua esimerkiksi silloin, kun herää huoli omasta tai läheisen jaksamisesta, psyykkisestä hyvinvoinnista tai päihteiden käytöstä.
Palvelun löydät Virtu.fi-palveluportaalista (Lapin virtuaalinen sosiaali- ja terveyspalvelukeskus).
Yhteystiedot
Projektipäällikkö
Puh. 0406207896
tiina.puotiniemi@poske.fi
Tulevaisuuden sote-keskus -hanke, Mielenterveys- ja päihdepalvelut
Henkilökortti
Terapiakoordinaattori
Puh. 040 489 3375
elina.valkonen@poske.fi
Tulevaisuuden sote-keskus -hanke
Henkilökortti