Saamelaisten sote-palvelut ja lainsäädäntö

 

Omakielisten palvelujen merkitykset saamelaisille

Kieli on avain vuorovaikutukseen ja ymmärretyksi tulemiseen. Sillä on myös monia muita merkityksiä. Kieli on ajattelun väline, ja se kantaa kulttuurisia ajattelutapoja, arvoja ja merkityksiä sekä vahvistaa ryhmään kuuluvuutta. Nämä ovat tärkeitä erityisesti vähemmistöasemassa oleville kansan- ja väestöryhmille. Saamen kielellä on monia yhteyksiä saamelaisten ihmisten hyvinvointiin, identiteettiin ja sosiaalisiin suhteisiin. Äidinkielen käyttö palveluissa mahdollistaa esteettömän vuorovaikutuksen ja oikeat tulkinnat. Se antaa myös sijan tunteiden käsittelylle ja luo pohjaa ammattihenkilön sekä asiakkaan väliselle luottamukselle. Kielen ohella myös kulttuurisella ymmärryksellä voi olla suuri merkitys palvelun ja hoidon laatuun, vaikuttavuuteen sekä asiakas- ja potilasturvallisuuteen. Saamen kielen ja kulttuurin huomiointi on jokaisen sote-alan ammattilaisen – myös suomenkielisen – tehtävä.

Saamenkielisten palvelujen käyttäjät

Äidinkielen merkitys korostuu saamelaisten ikäihmisten ja lapsiperheiden palveluissa, psykososiaalisissa palveluissa sekä ensi- ja tehohoidossa. Saamen kielet, etenkin erittäin uhanalaiset inarin- ja koltansaamen kielet, ovat nopeasti elpymässä. Monet saamelaisnuoret ja nuoret aikuiset arvostavat kieltään sekä kulttuuriaan, ja haluavat kasvattaa lapsensa saamenkielisiksi. Sen tueksi he tarvitsevat saamenkielisiä perhepalveluja, kuten esimerkiksi lapsen kasvun ja kehityksen seurantaan neuvolassa, tukea monikielisyyskasvatukseen sekä erilaisia terapiapalveluja. Yhä useammat saamelaislapset ovat kokonaan saamenkielisiä, mikä tulee huomioida muussakin palvelutarjonnassa.

Saamen kieli on usein saamelaisten ikäihmisten ensimmäinen ja parhaiten osaama kieli. Iän ja muistiongelmien myötä he voivat kadottaa myöhemmin oppimansa suomen kielen taidon. Omakielinen ja kulttuurinmukainen hoito- ja hoivaympäristö sekä omien yhteisösuhteiden säilyttäminen luovat turvallisuuden tunnetta ja ylläpitävät saamelaisasiakkaan toimintakykyä.
Äidinkieli on tunteiden kieli, ja sillä on suuri merkitys kaikille ikäryhmille, kun käsitellään vaikeita asioita. Esimerkiksi psykososiaalisissa palveluissa saadaan tutkimusten mukaan parempia tuloksia aikaan, kun ammattihenkilöstön ja asiakkaan kieli- sekä kulttuuritausta ovat samat. Teho- ja ensihoidossa on usein kyse kriittisistä tilanteista, jolloin kielellä voi olla ratkaiseva merkitys, joskus jopa potilaan hengissä säilymiselle.

Saamelaisten kielelliset oikeudet sote-palveluissa

Saamelaisten oikeus omakielisiin palveluihin pohjautuu perustuslakiin ja saamen kielilakiin. Saamelaisilla on oikeus alkuperäiskansana kielensä ja kulttuurinsa ylläpitämiseen sekä kehittämiseen. Se koskee myös sote-palveluja. Saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella oikeus käyttää palveluja äidinkielellään (inarin-, koltan ja pohjoissaamenkielillä). Tämä koskee sekä saamelaisalueen kuntien, kuntayhtymien (Lapin sairaanhoitopiirin) että valtionhallinnon viranomaisia mukaan lukien keskitetysti ja sähköisesti tuotetut palvelut. Tämä tulee jatkossa koskemaan myös perustettavaa Lapin sote-maakuntaa tai muuta organisaatiota, jolle palvelujen järjestämisvastuu siirtyy.

Linkit:     

Saamen kielilain soveltaminen

Saamen kielilain mukaan sote- palveluista vastaavien viranomaisten on pidettävä huolta siitä, että heidän organisaatiossaan on riittävä määrä saamenkielisiä työntekijöitä. Kielitaitoisen henkilöstön puuttuessa tulee huolehtia tulkkauksesta. Saamelaisella asiakkaalla ja potilaalla on myös oikeus saada asiakirjansa käännetyiksi äidinkielelleen. Saamelaisen oikeus saamenkielisiin palveluihin ei riipu siitä osaako hän suomen kieltä vai ei.
Viranomaisten tulee edistää toiminnassaan saamen kielten käyttöä. Yleisenä periaatteena on, että saamelainen asiakas saisi omakieliset palvelut ilman, että hänen tarvitsee niitä erikseen vaatia. Palveluja järjestävien ja tarjoavien viranomaisten on sen vuoksi suunnitelmallisesti ja hyvissä ajoin varauduttava saamenkielisten palvelujen saatavuuteen. Saamenkielistä palveluja tulee tiedottamisen ja palveluohjauksen avulla aktiivisesti tarjota saamelaisille asiakkaille.

Äidinkieli ja kulttuuri sote-lainsäädännössä

Moni sote-alan laki kehottaa huomioimaan asiakkaan äidinkielen ja kulttuuritaustan.
Terveydenhuoltolaki sisältää viittauksen saamen kielilakiin. Sosiaalihuoltolain mukaan asiakkaan kielellinen ja kulttuurinen tausta on huomioitava palveluja suunniteltaessa ja tarjottaessa. Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista sekä laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista todetaan myös, että potilaan tai asiakkaan yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa on otettava huomioon hoitoa/palveluja suunniteltaessa ja tarjottaessa. Nämä todetaan myös lastensuojelulaissa sekä vanhus- ja vammaispalvelulaeissa.

Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan mm. palveluja järjestettäessä. Tämä ei tarkoita sitä, että samanlaiset palvelut kaikille ihmisille takaisivat riittävän tasa-arvoisen lopputulema. Palvelujen yhdenvertainen saatavuus voi edellyttää positiivista erityiskohtelua erityisasemassa olevien kansan- ja väestöryhmien osalta, kuten esim. saamelaisten. Lain sisältämä syrjintäkielto koskee etnisen alkuperän ohella sukupuolta, ikää, kieltä, uskontoa, vakaumusta, mielipiteitä, terveydentilaa ja vammaisuutta.

Linkit:

 

Kielellinen ja kulttuurinen saavutettavuus

Palvelujen kielellinen saavutettavuus on kielellisten oikeuksien toteutumisen tärkeä edellytys. Jos henkilön kielelliset oikeudet eivät toteudu, hänen muutkin lakisääteiset oikeutensa ovat vaarassa jäädä toteutumatta. Kielellinen saavutettavuus tarkoittaa sitä, että asiakkaalla tai potilaalla on mahdollisuus saada tietoa ja palvelua omalla tai ymmärtämällään kielellä. Käytännössä se merkitsee, että henkilö saa palvelua, tulee ymmärretyksi, ymmärtää hoito- tai toimintaohjeet ja kykenee siten ottamaan myös itse vastuuta hoidostaan tai asiastaan. Erityisesti vähemmistöryhmiin kuuluvien tulee saada riittävästi tietoa, jotta he osaavat hakeutua palveluun tai hoitoon ja käyttää sosiaalisia oikeuksiaan siten kuin pääväestö.

Kysymys palautuu sekä asiakastyöhön että palvelujen järjestämiseen.  Onko palvelujen järjestämistavat suunniteltu ja osataanko asiakas tai potilas kohdata niin, että tarjoutuu mahdollisuudet molemminpuoliselle vuorovaikutukselle? Tämä voidaan nähdä asiakasosallisuuden erityiskysymyksenä. Palveluiden järjestämistapoja, palveluohjausta ja -neuvontaa sekä asiakaskohtaamisia tulee voida mukauttaa erityisryhmien tarpeisiin. Uudet sähköiset palvelumuodot korostavat omaehtoisen asioinnin merkitystä. Tähän liittyen tarjolla tulee olla riittävästi saamenkielistä tietoa, materiaalia ja asiointimahdollisuuksia.

Alkuperäiskansojen näkökulmasta palvelun saavutettavuuden kriteereitä ovat kielellisen saavutettavuuden lisäksi kulttuurinen saavutettavuus. Sosiaali- ja terveyspalvelut voivat olla vaikeasti saavutettavia, jos palveluntarjoajat eivät tunnista ja kunnioita kulttuurisia tekijöitä tai mahdollisia fyysisiä ja taloudellisia esteitä. Näiden ohella palvelun tulisi olla kulttuurisesta näkökulmasta sopiva (engl. appropriate) ja hyväksyttävä (engl. acceptable).

Ammattihenkilöstön kulttuurinen ymmärrys ja vuorovaikutustaidot ovat avainasemassa asiakaskohtaamisessa. Joskus on kyse riittävän ajan varaamisesta, varsinkin jos palvelutapahtumaan liittyy jotain erityishaasteita. Kulttuuriin liittyviä väärinkäsityksiä ja yhteentörmäyksiä voidaan välttää lisäämällä ammattihenkilöstön kulttuurista osaamista ja vuorovaikutustaitoja. Tähän liittyy myös taito toimia tulkkien välityksellä.

Kulttuurisensitiivisyys, kulttuurinen kompetenssi ja kulttuurisesti turvattu

Kulttuurisensitiivisyyden käsitettä käytetään monessa eri merkityksessä. Yleensä sillä viitataan asiakkaan kulttuurin huomioimiseen liittyvään osaamiseen, työorientaatioihin tai menetelmiin.   
Kulttuurisensitiivisyys ja kulttuurinen kompetenssi eli osaaminen voidaan nähdä saman prosessin jatkumona, jonka tavoitteena on kulttuurisesti turvattu palvelutapahtuma. Kulttuurisensitiivisyys on ensimmäinen vaihe, joka tarkoittaa kulttuuristen erojen tunnistamista ja niiden merkitysten kunnioittamista. Seuraavana vaiheena on kulttuurisen osaamisen hankkiminen sekä tietoisuuden lisääminen siitä, miten kulttuuriset tekijät vaikuttavat käytäntöihin. Se on tiedostamis- ja oppimisprosessi, jonka edellytyksenä on työntekijän omien kulttuuristen tapojen, arvojen ja asenteiden tunnistamiseen ja käsittelemiseen sekä taidot toimia kunnioittavasti ja tehokkaasti ihmisten kanssa, jotka tulevat eri kulttuurisista konteksteista. Se syntyy pitkällisten vuorovaikutusprosessien tuloksena ja päivittyy uusissa kulttuurisissa kohtaamisissa sekä työyhteisöjen ja -verkostojen keskinäisen reflektion välityksellä.

Asiakkaan tai potilaan kulttuurisen turvan kokemus on todettu olevan tärkeä palvelu- ja hoitotapahtuman kriteeri. Kulttuurisesti turvattu (engl. culturally safe) on alkuperäiskansalähtöinen teoreettinen käsite, joka on kehitetty Uudessa Seelannissa, maorien näkökulmasta hoitotyön haasteisiin ja tarpeisiin vastaamiseksi. Pohjoissaamenkielistä sanaa oadjebas käytetään vastaavassa merkityksessä. Tiivistetysti sillä tarkoitetaan asiakkaan tai potilaan kokemusta siitä, että hänen identiteettiään ei ole kyseenalaistettu, uhattu, vähätelty tai jätetty tietoisesti huomiotta. Se palauttaa huomion kohteeksi asiakkaan kokemuksen. Kulttuurisesti turvattu ei liity pelkästään etnisten erityispiirteiden tunnistamiseen, vaan tarkoittaa myös esimerkiksi sukupuoleen, ammatilliseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen asemaan, elämänkokemuksiin tai -tilanteeseen liittyvän monimuotoisuuden parempaa tiedostamista.

Näillä seikoilla voi olla suoria tai välillisiä merkityksiä palvelun laatuun ja vaikuttavuuteen. Ne liittyvät asiakkaan tai potilaan kokemaan luottamukseen. Sillä on merkitystä monien alkuperäiskansojen jäsenten palveluihin tai hoitoon hakeutumiseen tai hakeutumatta jättämiseen sekä sitoutumiseen. Tutkimusten mukaan monien saamelaisten voi olla vaikea luottaa sosiaali- ja terveyspalveluihin, eivätkä he sen vuoksi käytä niitä. Tämä voi johtaa terveys- ja hyvinvointierojen kasvamiseen.