Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus – 24 vuotta sosiaalialan kehittämistä

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Poske) on toiminut laissa (1230/2001) ja asetuksessa (1411/2001) säädettynä alueellisena kehittämisorganisaationa vuosina 1.8.2001–30.6.2025. Osaamiskeskuksen toiminta päättyy nykyisessä rakenteessaan ja muodossaan 30.6.2025.

Kahdenkymmenenneljän toimintavuotensa aikana Poske on ollut keskeinen sosiaalialan kehittämistyön ja osaamisen vahvistaja Pohjois-Suomen alueella. Olemme tehneet pitkäjänteistä ja vuorovaikutteista kehittämistä yhdessä hyvinvointialueiden, kuntien, oppilaitosten, järjestöjen sekä palveluiden käyttäjien kanssa. Kehittämistoimintamme on rakentunut kumppanuuteen, asiantuntijuuden jakamiseen sekä alueellisiin ja valtakunnallisiin tavoitteisiin vastaamiseen.

Toiminnan aikana Posken erityiseksi painopistealueeksi on vakiintunut sosiaalipalveluiden konsultaation ja digipalveluiden kehittäminen. Lisäksi osaamiskeskukselle on osoitettu valtakunnallinen erityistehtävä: saamenkielisten ja saamelaiskulttuuriin pohjautuvien sosiaalipalveluiden kehittäminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tämä tehtävä on ollut keskeinen osa Posken profiilia ja identiteettiä, erityisesti saamelaisten oikeuksien ja kulttuurisesti kielellisesti saavutettavien palveluiden näkökulmasta.

Posken toiminnan päättyminen merkitsee merkittävän kehittämisrakenteen purkautumista sosiaalialan kentässä. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden arvioida, mitä osaamista, käytäntöjä ja kumppanuuksia on siirrettävissä ja uudelleenmuotoiltavissa tulevaisuuden kehittämisrakenteisiin.

Tahroja paperilla

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske) toiminta alkoi elokuussa 2001 – Kiitos Kyösti Urponen, ja varsinainen lainsäädäntö (laki ja asetus sosiaalialan osaamiskeskuksista) tuli voimaan vuoden 2002 alusta. 

Posken 24 toimintavuoden aikana keskuksessa on työskennellyt suuri joukko osaavia ja sitoutuneita käytännön ammattilaisia, jotka ovat tulleet perustyöstä kehittämiseen eri Posken koordinoimiin hankkeisiin. Kehittämistyössä on näiden vuosien aikana ollut mukana useita satoja ammattilaisia, jotka ovat määräaikaisen jakson jälkeen palanneet perustyöhön - toivottavasti uusien välineiden ja ajatusten kera. Lämmin kiitos heille kaikille arvokkaasta panoksestaan.

Posken kautta Pohjois-Suomen alueelle on saatu yli 54 miljoonaa euroa sosiaalialan ja terveysalan kehittämisrahoitusta yli kahden vuosikymmenen aikana. Tämä rahoitus on mahdollistanut mittavan ja moniulotteisen kehittämistyön, joka on toteutettu tiiviissä yhteistyössä alueen kuntien, hyvinvointialueiden, järjestöjen ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Poske on toiminut monien laajojen hankekokonaisuuksien koordinaattorina sekä suunnittelun ja rahoituksen haun asiantuntijana. Erityinen kiitos kuuluu Realle pitkäjänteisestä yhteistyöstä hankkeiden suunnittelun ja kirjoittamisen parissa. Olet rautainen terveydenhuollon substanssiasiantuntija, ja olen saanut oppia sinulta valtavasti. Yhteinen ajattelumme, ideointi ja kirjoittaminen on sujunut saumattomasti, ja työn tulokset puhuvat puolestaan: olemme onnistuneet tuomaan Lappiin merkittäviä kehittämisresursseja, jotka ovat hyödyttäneet niin ammattilaisia kuin asukkaita.

Poske on pyrkinyt tukemaan hankkeissa toimivien työntekijöiden osaamista tarjoamalla koulutusta ja ammatillista tukea. Kehittäjätyöntekijät ja asiantuntijat ovat kouluttautuneet sisällöllisiin teemoihin, mutta keskeistä on ollut myös fasilitointiosaaminen. Ilman fasilitoinnin menetelmiä ei verkostomainen kehittämistyö ja yhteinen oppiminen olisi ollut mahdollista. Kiitos Mirko!

Poske on ollut valtakunnallisesti edelläkävijä sosiaalialan digitaalisten palveluiden kehittämisessä. Jo yli kahden vuosikymmenen ajan Poske on tukenut sosiaalihuollon ammattilaisia tarjoamalla digitaalisia palveluja, kuten asiantuntijakonsultaatioita, osaamisen kehittämisen työkaluja ja materiaalipankkeja. Näiden palveluiden kehittämisessä lähtökohtana on ollut sosiaalialan työn tukeminen arjessa, erityisesti Pohjois-Suomessa, mutta ekollega.fi -palveluita on hyödynnetty myös laajemmin eri puolilla maata.

Digitaalisten kansalaispalveluiden kehittämisessä Poske on ollut tienraivaaja jo 2000-luvun alkuvuosista lähtien. Kemijärven silloinen perusturvajohtaja Auvo Kilpeläinen nosti jo varhain esiin tarpeen kehittää digitaalisia sosiaalipalveluita kansalaisten näkökulmasta, erityisesti laajojen ja harvaan asuttujen alueiden saavutettavuuden parantamiseksi. Hänen suosituksestaan käynnistettiin vuonna 2006 Itä-Lapin kuntien sosiaalipalveluiden verkkoneuvonta, joka oli aikanaan yksi Suomen ensimmäisistä verkkopohjaisista sosiaalineuvontapalveluista. Tästä alkoi virtu.fi-palveluportaalin kehittäminen. virtu.fi palveluportaali kasvoi vuosien mittaan laajaksi sähköisen asioinnin ja tietoturvallisen verkkoneuvonnan kokonaisuudeksi, joka mahdollisti asiakaslähtöisen palveluohjauksen ja tiedonsaannin ajasta ja paikasta riippumatta. Kiitos Auvo! Palvelua kehitettiin iteratiivisesti yhdessä kuntien, järjestöjen ja asukkaiden kanssa. virtu.fi-palvelu siirtyi vuonna 2023 osaksi Lapin hyvinvointialueen omaa verkkopalvelukokonaisuutta hyvinvointialueuudistuksen myötä. Siirrossa huolehdittiin siirtyvän tiedon, osaamisen ja teknisten ratkaisujen dokumentoinnista ja yhteentoimivuudesta, jotta kehitetty digitaalisuuden perusta voisi edelleen palvella alueen asukkaita.

Erityinen kiitos kuuluu siis Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan kuntien sosiaalityön johtajille, jotka ovat uskoneet kehittämistyöhön ja mahdollistaneet työntekijöidensä osallistumisen siihen. Näin on yhdessä kehitetty ja vahvistettu sosiaalihuollon palveluita alueella.

Poske on myös systemaattisesti edistänyt asiakasosallisuutta. Poske on mahdollistanut palveluiden käyttäjien osallistumisen kehittämistyöhön tarjoamalla tilaa henkilökohtaiselle ja sensitiiviselle kokemukselle. Kehittäjäasiakkaita on ollut yli sata, ja osa heistä on osallistunut toimintaan pitkäaikaisesti. Kiitos kuuluu heille sitoutumisesta, avoimuudesta ja arvokkaista näkökulmista.

Haluan kiittää myös Posken työntekijöitä - rautaisia ammattilaisia, joista osa on jo siirtynyt eläkkeelle tai muihin haasteisiin. Ilman heidän sitoutumistaan, erityisasiantuntemustaan ja uskoaan toisinaan lähes mahdottomalta tuntuneeseen tehtävään, tämä yli 20 vuotta kestänyt kehittämistoiminta ei olisi ollut mahdollista. Kiitos Petrit, Arja, Jorma, Asta, Kerttu, Anne, Sari, Maarit, Maria, Jaana, Sanna-Liisa, Tiina, Maija, Anni.

Posken kehittämistyötä on yli kahden vuosikymmenen ajan kantanut vahva luottamus yhteiseen osaamiseen, tavoitteisiin ja mahdollisuuksiin – myös tilanteissa, joissa resurssit, rakenteet tai lähtökohdat ovat olleet haastavia. Tämä luottamus on konkretisoitunut arjen yhteistyössä, verkostojen sitkeydessä ja kyvyssä ylittää hallinnollisia rajoja asiakkaiden ja ammattilaisten hyväksi. Tämän kehittämisotteen ytimessä on ollut usko siihen, että muutos on mahdollista. Kuten PaKaste-hankkeen (2009–2013) työkokouksessa osuvasti Juha-Matti Kivistö kiteytti: ”Jos täytyy muuttaa Kemijoen virtauksen suuntaa, niin sekin voidaan tehdä.” Tämä lausahdus ilmentää täydellistä luottamusta yhdessä tekemisen mahdollisuuksiin – ja juuri tällaisesta luottamuksesta on Posken työssä lopulta ollut kysymys. Lämmin kiitos Juha-Matille ja Anitalle Kolpeneelle - siitä hyvästä hoivasta, vahvasta kumppanuudesta ja täydellisestä luottamuksesta, jota Poske on saanut teiltä vuosien varrella. Erityinen kiitos myös Pia - tuestasi ja asiantuntemuksestasi valtakunnallisen saame-erityistehtävän hoitamisessa. Olen oppinut sinulta Pia paljon matkamme varrella. Lapin yliopistolle ja Merja Laitiselle kiitos juridisena oikeushenkilönä toimimisesta ja asioiden hoitamisesta. Susanna Sakko kiitos asioiden hoitamisesta Oulun ammattikorkeakoulun kontekstissa. Ja tietenkin kiitos kaikille yhteistyökumppaneille; oskebossit, sosiaalialan osaamiskeskukset, hyvinvointialueet, järjestöt, yritykset, oppilaitokset, lääninhallitukset, aluehallintovirastot, maakuntaliitot, Saamelaiskäräjät ja SamiSoter ry sekä STM ja THL.

On haikeaa seurata, kuinka 24 vuoden aikana kertynyt kehittämispääoma nyt hajaantuu niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Toivomme, että osa siitä kantaa edelleen alueellisessa kehittämistyössä ja tulevien rakenteiden kautta sosiaalialan ammattilaisten ja asiakkaiden hyväksi.

Laki ja asetus

Sosiaalialan osaamiskeskukset muodostavat koko maan kattavan tutkimus- ja kehittämistoiminnan alueellisen verkoston. Osaamiskeskukset ovat sosiaalialan osaajia, tiedontuottajia, kehittäjiä sekä vaikuttajia. Sosiaalialan osaamiskeskuksia on 10 ja kunkin osaamiskeskuksen toimialueeseen kuuluu 1-4 maakuntaa. Ruotsinkieliselle väestölle on oma osaamiskeskus.

Sosiaalialan osaamiskeskusten laissa määritelty tehtävä on;

• kehittää ja välittää sosiaalialan osaamista ja asiantuntemusta
• kehittää peruspalveluja sekä erityisosaamista vaativia erityis- ja asiantuntijapalveluja
• turvata perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen ja käytännön työn monipuolinen yhteys
• toteuttaa tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoimintaa
• ylläpitää yhteistyötä alueellisten erityis- ja asiantuntijapalveluiden tuottamiseksi.

Valtioneuvoston asetus sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta;

• Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskuksen erityistehtävänä on pohjoismaisten yhteistyöverkostojen luominen kaikkien osaamiskeskusten käyttöön ja
• Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen valtakunnallinen erityistehtävä on saamenkielisen väestön palvelutarpeiden huomioon ottaminen tarpeellisissa tehtävissä.

Sopimuksellinen organisoituminen

Poske on Lapin yliopiston, Saamelaiskäräjien, Lapin hyvinvointialueen ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun muodostama sopimuspohjainen organisaatio, jota ohjaa ja johtaa neuvottelukunta.

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen neuvottelukunta:

• edustaa koko Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskusta
• koordinoi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toimintaa ja päättää sitä koskevista yhteisistä asioista
• linjaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toiminnan painopisteet
• koostuu Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin toimintayksiköiden sekä saamelaisyksikön ohjausryhmien jäsenistä.