Neurokirjo saamelaisuuden näkökulmasta

Neurokehityksellisistä häiriöistä saamelaisuuden näkökulmasta ei ole juurikaan tutkittua tietoa. Kuitenkin neurokehityksellisiä häiriöitä on tärkeää tarkastella myös saamelaisuuden valossa, sillä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ja saamelaisen yhteisön kokemusten mukaan saamelaisten keskuudessa esiintyy verrattain paljon neurokirjon oireilua ja piirteitä. Saamelainen kulttuuri poikkeaa monin tavoin länsimaisesta kulttuurista, joten myös neurokirjo näyttäytyy näiden kulttuurien välillä eri tavalla.

Saamelaisessa kulttuurissa neurokirjon piirteitä on arvostettu kautta aikojen. Esimerkiksi liikkuva elämäntapa ja poronhoito ovat sopineet hyvin työteliäälle, jatkuvassa liikkeessä olevalle ja kokonaisuuksia havainnoivalle adhd-henkilölle. Myös autismikirjon ihmisille tyypilliset ekkot eli erityiset mielenkiinnon kohteet on nähty vahvuutena, sillä heillä on ollut paljon tietoa esimerkiksi sääolosuhteista tai luonnon vuotuiskiertoon liittyvistä asioista.

Saamelainen kulttuuri arvostaa erilaisia neurokirjon ominaisuuksia ja antaa niille tilaa. Länsimainen kulttuuri sen sijaan asettaa saamelaisille neurokirjon henkilöille haasteita, sillä yhteiskunnan ulkopuolelta tulevat vaatimukset voivat aiheuttaa ristiriitoja, jotka pahimmillaan johtavat jopa konfliktitilanteisiin. Saamelainen kulttuuri poikkeaa länsimaista mm. aika-, ihmis-, ja perhekäsityksessä, monikielisyydessä sekä luontosuhteessa. Esimerkiksi tarkka tieto minuuteista tai tunneista ei ole perinteisesti ollut saamelaisille tärkeää, koska heidän elämänsä on ollut riippuvainen säästä ja luonnontilasta, ei kellonajasta.

Saamelaisessa perheessä arkielämä voi poiketa merkittävästi valtaväestöön kuuluvista perheistä, sillä se voi olla sidoksissa perinteisiin elinkeinoihin tai olla muuten joustavampaa. Saamelaisessa lastenkasvatuksessa on perinteisesti painotettu itsenäistä pärjäämistä ja sääntöjä on vähemmän kuin länsimaisessa kasvatuksessa. Toisaalta saamelaisessa kulttuurissa yhteisöllisyys on vahvasti läsnä, ja asioita opitaan yhdessä tekemällä, antamalla lasten osallistua varhain erilaisiin yhteisiin askareisiin. Edellä mainitut esimerkit voivat olla ristiriidassa länsimaisten yhteiskunnan normien kanssa, mikä voi aiheuttaa haasteita erityisesti saamelaiselle neurokirjon henkilölle koulussa ja työelämässä.

Monikielisyys voi myös asettaa saamelaiselle neurokirjon henkilölle haasteita, erityisesti silloin, kun tutkitaan, johtuuko kielen kehityksen viivästyminen kaksikielisyydestä vai jostain muusta. Monikielisyyteen liittyy myös monia uskomuksia ja vanhentuneita käsityksiä. Tässä muutamia esimerkkejä tilanteista, joita monikieliset saamelaiset neurokirjon henkilöt ja perheet ovat kohdanneet:

Lähde: Teksti on kirjoitettu VASA2-hankkeen saamenkielisen neuropsykiatrisen palvelupolun kehittämistyössä esiin nousseiden tietojen ja saamenkielisen terveydenhoitajan Elle Aikion luentojen pohjalta.