Neurokehitykselliset erityiskysymykset - eKollega

Neurokehitykselliset erityiskysymykset

Neurokehityksellisiin häiriöihin voi liittyä erilaisia erityiskysymyksiä. Tässä osiossa saat tietoa yleisimmistä erityiskysymyksistä:

  • Kehityksellinen kielihäiriö
  • Valikoiva puhumattomuus
  • Aistien yksilöllisyys
  • Traumat ja neuroerityisyys
  • Päihteet ja riippuvuudet
  • Syömiseen liittyvät pulmat
  • Kouluruokailu
  • Sukupuolisuuden kokemukset

 

Kirkkaita muovisia kirjaimia, numeroita ja symboleita on hajallaan vaaleanpunaisella ja vaaleansinisellä taustalla. Kuvitus viittaa kielelliseen kehitykseen, oppimiseen ja kehitykselliseen kielihäiriöön, korostaen kielen monimuotoisuutta ja symbolien maailmaa lapsen näkökulmasta.

Kehityksellinen kielihäiriö

Kehityksellinen kielihäiriö (aiemmin kielellinen erityisvaikeus, dysfasia) on yksi syy siihen, miksi lapsen kieli ei kehity kuten tyypillisesti kehittyneillä ikätovereilla. Noin seitsemällä prosentilla suomalaisista lapsista on kehityksellinen kielihäiriö. Kehityksellinen kielihäiriö on yleisempää pojilla kuin tytöillä.

Kehityksellisessä kielihäiriössä lapsen puheen ja kielen kehitys viivästyy tai etenee poikkeavasti muuhun kehitykseen nähden. Sanojen oppiminen on hidasta, ensisanat tulevat myöhään, tai jo opitut sanat jäävät pois käytöstä. Joskus ensisanojen tuleminen viivästyy niin, että lapsi saattaa olla vuosia lähes puhumaton. Usein myös sanojen yhdistäminen lauseeksi viivästyy ja käsitteiden ja kieliopin oppiminen on hidasta. Tyypillistä on myös puheen epäselvyys ja siitä johtuvat kommunikoinnin vaikeudet.

Jos lapsi omaksuu samanaikaisesti useampaa kieltä, saattaa kielenkehitys näyttäytyä hitaampana kuin yksikielisillä. Kokonaiskielellinen kehitys saattaa kuitenkin olla ikätasoista ja tyypillistä. Siksi monikielisten lasten kielenkehitystä on tärkeä tarkastella kokonaisuutena kaikkien kielten osalta, kun arvioidaan kehityksellisen kielihäiriön mahdollisuutta.

Lisätietoja:

Kehityksellinen kielihäiriö | Aivoliitto ry

 

Pieni lapsi katsoo kameraan kirkkaansiniset silmät suurina ja peittää suunsa molemmin käsin. Lapsella on kiharat hiukset ja tummapohjainen paita. Kuvitus voi viitata valikoivaan puhumattomuuteen eli mutismiin ja tilanteisiin, joissa lapsi ei kykene puhumaan, vaikka haluaisi.

Valikoiva puhumattomuus

Valikoiva puhumattomuus on ahdistushäiriö, jota sanotaan myös selektiiviseksi mutismiksi tai puhefobiaksi. Valikoiva puhumattomuus on tietyissä tilanteissa, aina tiettyjen, samojen ihmisten kanssa ollessa esiin tulevaa puhumisten vaikeutta - puheäänen tai ylipäätään äänen tuottamisen vaikeutta.  Valikoivaa puhumattomuutta on noin 1/100 lapsesta, ja joskus se jatkuu nuoruus- ja aikuisikäänkin saakka.

Mikään yksittäinen tekijä ei aiheuta valikoivaa puhumattomuutta, vaan taustalla on usein lapsen rakenteellisten ominaisuuksien, temperamenttipiirteiden ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutus.

Tutustu Mielenterveystalon Lasten puhejännityksen omahoitopolkuun! Ohjelma on suunnattu vanhemmille ja lähiaikuisille ja sisältää tietoa ja työkaluja, joiden avulla lapsen puherohkeutta voi pienin askelin vahvistaa.

Miten voin opettajana tukea lasta? Mielenterveystalossa on paljon kouluyhteisölle suunnattua tietoa, lue tarkemmin: Tilannekohtaisesti puhumattoman oppilaan tukeminen.

Lisätietoja:

Tietoa valikoivasta puhumattomuudesta

Lasten valikoiva puhumattomuus | Mielenterveystalo

Kielelliset pulmat, valikoiva puhumattomuus ja nepsy | Sari Kujanpää

 

Lähikuva lapsen kasvoista, jossa tarkennus on sinisissä silmissä. Toinen silmä jää osittain hiusten taakse. Ilme on vakava tai herkkä. Kuvitus voi viitata aistiyliherkkyyteen, tarkkaavaisuuteen ja yksilölliseen aistimusten kokemiseen, jotka ovat yleisiä neurokirjon ilmiöitä.

Aistien yksilöllisyys

Neurokirjon henkilöllä aistien välittämä tieto ja sen tulkinta on hyvin yksilöllistä. Henkilö voi olla yli- tai aliherkkä eri aistimuksille, kuten valolle, kosketukselle, väreille ja äänille. Ympäristöstä johtuva aistikuormitus voi aiheuttaa ahdistuneisuutta ja tuntua jopa fyysisenä kipuna. Yli- ja aliherkkyyksiä voi esiintyä samoilla aistialueilla ja ne voivat vaihdella hyvinkin paljon eri elämänvaiheissa. Vaihtelua voi tapahtua jopa päivittäin. Aistien erityispiirteet korostuvat usein väsyneenä tai stressaantuneena. On tärkeää huomioida, että aistien erityisyys voi olla myös vahvuus tai voimavara, joka tuo mielihyvää ja auttaa rentoutumaan.

Lisätietoja:

Aistien erilaisuus | Marika Kulppi-Nurminen

Nepsykahvila Aistien viemää - aistiherkkyyksien huomioiminen kohtaamisessa 

Aistien erityispiirteet | Autismiliitto, Askel aikuisuuteen -projekti

Aistiesteettömyyden tarkistuslista | Invalidiliitto

Aistiesteettömyyssovellus tilojen aistiesteettömyyden kartoittamiseen

 

Lapsi katsoo tietokoneen näyttöä ja pitelee molemmilla käsillä korviaan. Näytöllä näkyy etäopetuksen videoyhteys ja oppimateriaalia. Kuvitus voi viitata keskittymisvaikeuksiin, kuormittumiseen tai aistiherkkyyteen, jotka liittyvät esimerkiksi ADHD:hen tai neurokirjon oppimisen haasteisiin.

Traumat ja neuroerityisyys

Hyperaktiivisuus, impulsiivisuus ja häiriintyminen ärsykkeestä, organisoitumisen puute ja univaikeudet. Vaikeus keskittyä puheeseen ja vaikeus keskittyä olemiseen koulussa/työssä voivat olla merkki ADHD:stä mutta aivan hyvin traumasta. Kaltoinkohdelluilla ja ADHD ihmisillä on samanlaisia poikkeavuuksia aivotasolla. Heillä on tunnesäätelyn haasteita, vaikeuksia tehdä päätöksiä, muistiproblematiikka sekä hankaluutta keskittymisessä ja sosiaalisissa suhteissa.

Trauma aiheuttaa hypertarkkaavaisuutta, jolloin ihminen tarkkailee alitajuisesti muiden käytöstä ja ympäristön tapahtumia, väistelee mahdollisia uhkia. Samalla tavalla näyttäytyy hyperaktiivisuus ja tarkkaavaisuuden häiriintymisen herkkyys ADHD:ssä. Tarkkaamattomuus ja ADHD:n liittyvä päiväunelmointi voivat vastaavasti näyttäytyä samalla tavalla traumassa, kun ihmisellä dissosiatiivista tai alitajuntaista traumaärsykkeiden välttelemistä.

Erilaisissa neuropsykiatrisissa kartoituksessa on tärkeää huomioida mahdolliset traumaa aiheuttavat tekijät eri elämänvaiheilta. Taustatietoja kartoittaessa on hyvä keskustella lapsuudesta, lapsuuden perheestä ja kasvuympäristöstä sekä kartoittaa onko lapsuudessa ollut mahdollisesti haitallisia kokemuksia. Tärkeää on kysyä, onko koskaan elämän varrella ollut psyykkisiä ja fyysisiä traumakokemuksia ja tarkastella niiden vaikutusta tähän hetkeen. Meillä kaikilla on jonkinlaisia traumoja, mutta kaikille ne eivät aiheuta ongelmia tai haasteita elämässä. Neuroerityisyys ja trauma ei poissulje toisiaan pois, mutta traumaoireilut ovat tärkeää tunnistaa ja huomioida neuropsykiatrisissa tutkimuksissa.

Hoitamalla vain oireita aiheutetaan mahdollisesti muuta ongelmaa. Olisi hyvä selvittää sekä pyrkiä korjaamaan oireiden juurisyyt että lievittää samalla oireita. Tärkeää on nähdä oireiden taakse. Virheellinen diagnoosi voi vahvistaa haitallisia oireita.

Teksti: Heidi Bergman, VASA2-hanke

Lisätietoja:

Traumat ja adhd – haastattelussa Marika Östman | ADHD-podi

Lapsuuden aikaiset haitalliset kokemukset ja trauma | Traumainfo.fi

Tunnehaavojen paraneminen tukee nepsy-oireiden vähenemistä | Traumainformoitu toivo

Lapsuuskokemuksia-kyselylomakkeen kehittäminen

Syvälle ulottuvat juuret: Turvattomasta lapsuudesta tasapainoiseen aikuisuuteen | Nadine Burke Harris

Kohtaa trauma, kohtaa ihminen – Opas traumatietoiseen työotteeseen | Supernovat -hanke

Taakkasiirtymä ja saamelaisuus | Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto

 

Naisen sivuprofiili näkyy varjokuvana hämärässä, taustalla vaalea, ruutuikkunamainen rakenne. Ilmaisu on rauhallinen, mutta latautunut. Kuvitus voi viitata päihdeongelmaan, kuten alkoholismiin – hiljaisuuteen, näkymättömyyteen ja tunteiden kätkemiseen.

Päihteet ja riippuvuudet

Päihteet ja riippuvuudet on hyvä ottaa puheeksi kaikkien asiakkaiden kanssa. Kenellä tahansa meistä saattaa olla tuen tarpeita päihteiden tai riippuvuuksien aiheuttamana. Puheeksiottaminen voi toimia myös ennaltaehkäisevästä näkökulmasta ilman, että henkilöllä on vielä ehtinyt kehittyä päihde- tai riippuvuusongelmaa. Tuen tarpeet voivat koskettaa myös asiakkaanasi olevan läheistä ja siten aiheuttaa huolta tai kuormitusta asiakkaalle arkeen, minkä vuoksi päihteet ja riippuvuudet on tärkeä ottaa puheeksi jokaisen kanssa.

Neuropsykiatrisesta näkökulmasta on hyvä huomioida, että alkoholi ja muut päihteet vaikuttavat häiritsevästi aivojen toimintaan. Päihteet saattavat aiheuttaa aluksi hyvän olon tunteita, mutta liiallinen ja/tai pitkittynyt päihteidenkäyttö voi aiheuttaa riippuvuutta, heikentää terveyttä ja aiheuttaa elämänhallinnan ongelmia. Elämänhallintaan liittyvät ongelmat saattavat näkyä esim. asumiseen liittyvinä tuen tarpeina tai taloudellisina haasteina. Neuropsykiatrisesta näkökulmasta tarkasteltuna tulee huomioida, että päihteet heikentävät keskittymiskykyä niin päihteiden vaikutuksen alaisena kuin myös krapulassa. (ks. mielenterveystalo neuropsykiatriset vaikeudet)

Asiakkaalla, jolla on päihde- tai muu riippuvuusongelma saattaa myös taustalla olla neuropsykiatrisia piirteitä. Esimerkiksi ADHD:ssa on usein piirteenä impulsiivisuutta, joka voi altistaa kokeilemaan päihteitä ja siten altistaa sille, että henkilölle voi kehittyä päihde- tai muu riippuvuusongelma. Keskeistä on työskennellä monialaisella työotteella, jotta asiakas saa tarvitsemansa tuen. Päihde- tai riippuvuusongelma ei saa olla este saada tukea mahdollisiin neuropsykiatrisiin vaikeuksiin.

Teksti: Jonna Lindholm, VASA2-hanke

Lisätietoja:

Aikuisen arki toimimaan –opas | ADHD-liitto

Puheeksioton tueksi:

Selkokielinen päihteiden käytön kartoituslomake

Päihteiden käytön heräte puheeksi ottamisen tueksi - digitaalinen työkalu (suomi)

Päihteiden käytön heräte puheeksi ottamisen tueksi -  tulostettava työkalu (suomi)

Päihteiden käytön heräte puheeksi ottamisen tueksi - digitaalinen työkalu (pohjoissaame)

Päihteiden käytön heräte puheeksi ottamisen tueksi - digitaalinen työkalu (inarinsaame)

Päihteiden käytön heräte puheeksi ottamisen tueksi - digitaalinen työkalu (koltansaame)

10 jearaldaga du iežat várás du alkoholageavaheamis - 10 kysymystä itsellesi alkoholinkäytöstäsi | Sosiála- ja dearvvasvuohtaministeriija (pohjoissaame)

Dearvvasvuohtan! Jeara alkoholageavaheamis - Ammattalinen! Kysy alkoholinkäytöstä | Sosiála- ja dearvvasvuohtaministeriija (pohjoissaame)

Alkoholin käytön riskit - AUDIT-testi:

AUDIT-testi | Päihdelinkki

AUDIT-ISKKUS 10 gažaldaga alkohola geavaheamis | EHYT ry (pohjoissaame)

AUDIT-ISKOS 10 koččâmuššâd alkoholkevttimist | EHYT ry (inarinsaame)

AUDIT-TEʹSTT 10 kõõččmõõžž alkohool âânnmõõžžâst | EHYT ry (koltansaame)

 

Rivissä olevia punakeltaisia omenoita valkoisella pinnalla, tausta on vaalea ja pelkistetty. Omenat ovat kooltaan ja muodoltaan hieman erilaisia. Kuvitus voi viitata syömishäiriöihin, kehonkuvaan ja ruokasuhteeseen sekä yksilöllisyyden hyväksymiseen.

Syömiseen liittyvät pulmat

Neurokirjon henkilöt voivat hallita sisäisen maailman kaoottisuutta kontrolloimalla omaa syömistään. Syömishäiriöiden ja syömisen haasteista erityisesti autismikirjojen yhteydestä tiedetään nykyään paljon.

Laihuushäiriöön liittyy usein autismikirjolle tyypillisiä piirteitä eli vaikeuksia sosiaalisessa tiedonkäsittelyssä ja vuorovaikutuksessa, joustamatonta ja kaavamaista käyttäytymistä sekä aistitiedon käsittelyn poikkeavuuksia. Osa laihuushäiriötä sairastavista täyttää autismikirjon häiriön diagnostiset kriteerit, ja heidän syömishäiriöoireidensa taustalla vaikuttavat autismikirjon piirteet. Lisäksi joillakuilla autismikirjon piirteet mahdollisesti korostuvat akuutin laihuushäiriön aikana. Autismikirjon piirteet liittyvät laihuushäiriön heikompaan ennusteeseen ja lisäävät häiriön pitkittymisen riskiä. Laihuushäiriötä sairastavat autismikirjon henkilöt eivät mahdollisesti hyödy riittävästi laihuushäiriön nykyisistä hoitomenetelmistä, ja hoitokäytäntöjä tulisikin muokata niin, että heitä hoidettaessa autismikirjon piirteet huomioitaisiin nykyistä paremmin.

Alla olevat videotallenteet sisältävät lisää tietoa syömishäiriöistä suhteessa neurokirjon piirteisyyteen: kuinka nämä näyttäytyvät yhdessä ja miten ottaa molemmat näkökulmat huomioon hoidossa ja kuntoutuksessa. Tallenteilla tarjotaan myös käytännön vinkkejä ja työkaluja ammattilaisen työn tueksi mm. Syömistilanteisiin ja muihin ongelmanratkaisutilanteisiin.

Lisätietoja:

Laihuushäiriö ja autismikirjo

Syömishäiriö ja nepsy-oireet – ADHD, autismikirjo, pakko-oireet ja tic-oireet | Anna Keski-Rahkonen

Syömisen pulmat ja nepsy-piirteisyys | Pauliina Juntunen

Syömisen pulmat ja nepsy-piirteisyys-luennon diat | Pauliina Juntunen

Kun syöminen pelottaa, ahdistaa tai ei kiinnosta | Anna Keski-Rahkonen

Syömishäiriöt ja autismikirjo | Emma Saure

Dieđut borranváttuin - tietoa syömishäiriöistä | SYLI ry (pohjoissaame)

Tiäđuh puurrâmhemâdâsâin - tietoa syömishäiriöistä | SYLI ry (inarinsaame)

Teâđ poorrâmheämmõõzzin - tietoa syömishäiriöistä | SYLI ry (koltansaame)

Kouluruokailu

Jotta koulussa jaksaa työskennellä, on tärkeää syödä ainakin jonkin verran joka päivä, vaikkei olisi näläntunnetta. Muuten verensokeri laskee, tulee väsymys, heikotus ja kiukkuinen olo. Koulun ruokailutilanteen tarkoitus on olla miellyttävä ja lepoa tarjoava tilanne, joka auttaa jaksamaan opiskelutyössä. Neurokirjon henkilöillä on oikeus ruokailla niin, että ruokailu on stressitöntä ja oppilaitoksessa huomioidaan esim. Aistiyliherkkyydet. Omat tarpeet sekä syyt jättäytyä pois kouluruokailutilanteista on hyvä ilmaista koulujen henkilökunnalle.

Kysymyksiä ruokailutilanteesta –lomake

 

Erilaisia sateenkaaren väreissä ja pride-lipuilla kuvitettuja rintanappeja, joissa on monimuotoisia sukupuoli- ja identiteettisymboleita. Kuvitus viestii identiteetin moninaisuudesta, yhdenvertaisuudesta ja itsemäärittelyn oikeudesta.

Sukupuolen ja suuntautumisen moninaisuus

Tutkimusten mukaan neurokirjon ihmisillä on useammin moninainen sukupuoli- tai seksuaali-identiteetti kuin neurotyypillisillä. Esimerkiksi autismikirjon ihmiset kertovat noin 2-3 kertaa useammin olevansa ei-heteroita. Myös autismilla ja sukupuolidysforialla on havaittu yhteyksiä.

Koska yhteisvaikutus on yleinen, on tärkeää, että ammattilaiset huomioivat sekä neurokirjon että sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden. Tämä koskee erityisesti lapsia ja nuoria. Kansainvälisissä hoitosuosituksissa (WPATH SOC 8) kehotetaan terveydenhuollon henkilökuntaa kouluttautumaan näissä aiheissa.
Kaikki neurokirjon henkilöt eivät koe tulevansa aina kohdatuksi palveluissa omana itsenään. Esimerkiksi osa autistisista kokee, että heidän diagnoosinsa on hidastanut sukupuoli-identiteetin selvittelyä. Ammattilaisella voi olla joskus haastavaa tunnistaa vaikeuttaako esimerkiksi autismikirjo elämänhallintaa vai aiheuttaako juuri sukupuolisuuden kokemisen hämmennys haasteita. Tällöin neurokirjon henkilö voi joutua jonkinlaiseen noidankehään asian kanssa. Erilaisissa ja eritasoisissa koulutuksissa olisi hyvä käsitellä enemmän sukupuolen- ja seksuaalisuuden moninaisuutta, sillä nykyisellään osaamisen vahvistaminen jää usein työnantajan vastuulle. 

Tuen tarve on yksilöllistä ja ihmisen neurotyyppi ei yksin määritä, tarvitseeko hän tukea sukupuoli-identiteetin pohtimisessa. Moninaiset yksilölliset tekijät ja ominaisuudet voivat vaikuttaa siihen, tarvitseeko ihminen esimerkiksi tukea tai ohjausta sukupuoli-identiteettinsä hahmottamisessa ja tarkastelussa.  Tärkeintä on tarjota tukea silloin, kun sitä tarvitaan – riittävän varhain. Tämä voi ehkäistä mielenterveysongelmia ja muuta pahoinvointia.

Etenkin sateenkaareville neurokirjon nuorille tarvitaan kasvurauhaa. Aikuisten tehtävä on tarjota turvallisia tiloja ja hyväksyviä kohtaamisia. Myös vertaistuki on tärkeää – se voi tarjota nuorelle hetken helpotusta maailmassa, joka ei aina tunnu hyväksyvältä. Myös ammattilaiset tarvitsevat tukea ja voivat kääntyä tätä teemaa koskevissa asioissa esimerkiksi valtakunnallisten sateenkaarijärjestöjen puoleen saadakseen lisäapua.

Teksti: Reetta Kevätniemi, Sinuiksi ry

Lisätietoja:

Nepsykahvila: Neurokirjo sateenkaarella – kummassakin päässä on aarre

Nepsy ja muunsukupuolisuuden kokemus | Asko Niemelä

Nepsy ja muunsukupuolisuuden kokemus-luennon diat | Asko Niemelä

Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus

Seta ry

Sinuiksi ry

Seksuálavuođa sátnegirji - seksuaalisuuden sanakirja | Sámediggi nuoraidráđđi ja Väestöliitto (pohjoissaame)

Seksualvuođâ sänikirje - seksuaalisuuden sanakirja | Sämitigge nuorâidrääđi ja Väestöliitto (inarinsaame)

Seksuaal’lažvuõđ sääʹnnǩeʹrjj - seksuaalisuuden sanakirja | Sää'mte'ğğ nuõrisuâvtõs ja Väestöliitto (koltansaame)