Hyvinvointilähetteen saajat Lapissa suosittelisivat lähetetoimintaa muillekin

Lapin hyvinvointilähete on toimintamalli ihmisen tukemiseksi yhteisöllisin keinoin. Tavoitteena on lisätä yksilön hyvinvointia yhteisöjen ja mielekkään tekemisen avulla. Toimintamallin kohderyhmänä ovat aikuiset, joiden elämänlaadun lisäämisessä seura ja arjen mielekäs toiminta ovat keskeisiä. 

Tarkoituksena on ollut löytää yhteisölliseen toimintaan ohjautumisen keino paljon sosiaalisista syistä sosiaali- ja terveyspalveluita käyttäville, sekä niille, jotka kokevat arjessa esimerkiksi yksinäisyyden tai syrjäytymisen tunteita, tai tarvitsevat apua lievien mielialaoireiden lievittämiseen arjen osallisuutta parantamalla.

Järjestöjen ja hyvinvointialueen toteuttama pilotointi numeroina

Lapin hyvinvointialueella pilotoitiin vuoden 2024 ajan yhteisölähtöisten toimijoiden yhteistoimintamallia kaikilla neljällä palvelualueella. Kolmella neljästä palvelualueesta lähetteitä koordinoi järjestö- tai säätiöpohjainen toimija. 

Lähetteitä saapui pilotin aikana yhteensä 110. Lähetteen saajista karsiutui lähetteen saajan elämäntilanteen vuoksi 8 lähetettä jo ennen hyvinvointilähetetoiminnan aloittamista ja toiminnan keskeytyneitä lähetteitä yhteensä 7. Hyvinvointilähetetoiminnan alkamisen ja keskeyttämisen esteinä kirjattiin muistisairaus, akuutti sairaus tai sairaalajakso sekä palvelutarpeen muutos. Vuoden 2024 loppuun mennessä päättyi yhteensä 30 lähetettä, joista 15 ohjautui järjestötoimintaan. Keskeneräisiä lähetteitä on vielä 65. Toimintamallin juurruttua laskennallisen lähetemäärän on arvioitu olevan vuodessa olisi 10/1000 asukasta, joka tarkoittaisi Lapissa 1765 lähetettä vuodessa.

Jokaiselta lähetteen saajalta kerätään yksilöllinen ja numeerinen palaute koetusta hyvinvoinnin muutoksesta ja hyvinvointiläheteprosessin onnistumisesta. Kokemukset yksilön hyvinvoinnin muutoksista ovat olleet huomattavia; lähetteen saajat kokevat, että ovat tulleet kuulleeksi ja kohdatuksi, sekä saaneet arkeensa mielekästä tekemistä. Muutokset nousevat esiin positiivisen mielenterveyden mittausten kautta yksilöllisen palautteen lisäksi. Myös lähetteen suositteluhalukkuus (Net Promoter Scale) on 91.

Positiivisen mielenterveyden mittauksella seurataan lähetteen saajan hyvinvoinnin edistymistä

Positiivisen mielenterveyden mittarilla on mahdollista mitata mielen hyvinvointia ja sillä on useita käyttötapoja, joista yksi on sen käyttö intervention vaikutusten tutkimisessa. Lapin hyvinvointilähetteen vaikutuksia on arvioitu yksilötasolla käyttäen positiivisen mielenterveyden mittaria: mittauksia suoritettiin pilotoinnin aikana 2. tai 3. kertaa, riippuen ohjautumistavasta. Tilanteissa, jossa lähetteen saaja on ohjattu suoraan toimintaan, toteutetaan kaksi mittausta; ennen ohjautumista ja 3kk kuluttua ohjautumisesta. Mikäli lähetteen saaja on tarvinnut rinnalleen linkkihenkilön, on mittauksia toteutettu yhteensä kolme; linkkihenkilötyöskentelyn alussa, lopussa sekä 3kk päättymisestä. 

Alla on esitetty yhdistettynä (suora ohjautuminen ja linkkihenkilötyöskentely) positiivisen mielenterveyden mittaukset. 
 

*Seurantatiedot mahdollisesti päivittyvät vielä tammikuun aikana.

Hyvinvointilähetteen saaneiden keskuudessa positiivisen mielenterveyden mittauksen painotettu pistemäärä lähtömittauksessa on ollut molemmissa ohjaustavoissa (suoraohjaus 21.8 ja linkkihenkilöohjaus 22.39) kohtuullinen. Molemmat ohjaustavat ovat lisänneet lähetteen saajan mielen hyvinvointia. Toinen mittauskerta osoittaa, että lähetteen saajien koettu mielenterveys on noussut kohtuullisen tason keskitason yläpuolelle molemmilla ohjaustavoilla (suoraohjaus 24,77 ja linkkihenkilöohjaus 23,79). Linkkihenkilöohjauksessa teetetty kolmas mittaus osoittaa lähetteen saaneen hyvinvoinnin edistyneen myös lähetteen päättymisen jälkeen. 

Lisätiedot:

Vilma Sydänlammi
Asiantuntija, VASA 2-hanke
vilma.sydanlammi@poske.fi 

Kehittämistyötä tuetaan Euroopan unionin NextGeneration EU rahoituksesta ja se on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.