Turvallisuuden tunnetta oppimisympäristöihin

Julkisuudessa on ollut paljon valtakunnallista pöhinää erityisen tuen oppilaiden inkluusion problematiikasta. 

Syitä inkluusion, "joukkoon kuulumisen" takkuamiseen on vieritelty harteilta toisille. Lopulta on käynyt ilmi ministerin suulla  sellainenkin ajatus, että kunnat ovat ehkä ajatelleet säästävänsä lopettamalla pienryhmiä, sysäämällä muun muassa rauhallista oppimisympäristöä tarvitsevat nepsy-oppilaat isoihin ryhmiin ja avoimiin oppimisympäristöihin ilman riittävää tukea.  

Ohjenuorana opettajille on annettu toteuttaa komiportaisen tuen oppia: yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki. Julkisessa keskustelussa lukuisat opettajat kokevat, että oppilas jää Ilman realistisia, riittävän yksilöllisiä, konkreettisia tuen räätälöinnin mahdollisuuksia, mitä etenkin autismikirjon oppilaat tarvitsevat. Tämä on osaltaan johtanut nuorten pahoinvointiin ja koulukieltäytymisiin.

Kuntoutusalan toimijat ihmettelevät, miten näin on päässyt käymään: tiedossahan ovat olleet esimerkiksi nepsy-kirjoon kuuluvat tarpeet muun muassa hyvien rutiinien, ennakoinnin, tilojen strukturoinnin ja aistiesteettömyyden osalta. Tiedossa on myös autismikirjon henkilöiden haasteet isoissa ihmisjoukoissa.

Yksilöllisesti räätälöityä tukea autismikirjon henkilöt usein tarvitsevat myös jatko-opinnoissa, työelämässä ja aikuisuuden mukanaan tuomissa elämisen haasteissa.

On erittäin ilahduttavaa lukea KT Antti Harjunmaan väitöstutkimus: Toimintatutkimus LORRi-menetelmän kehittämisestä luokan sosioemotionaalisesti turvallisen toimintaympäristön tukemiseksi. Siinä pureudutaan seikkaan, joka tässä nopeassa, temppu- ja menetelmäkeskeisessä maailmassa on meinannut unohtua: turvallisuuden tunteen ja luottamuksen ilmapiirin luominen yhteisössä, tällä kertaa kouluyhteisössä. 

Kyseisen tutkimuksen mukaan sosioemotionaalista hyvinvointia on todettu luovan oppilaan kokemus osaamisesta (oppi), kokemus yhteenkuuluvuudesta (ryhmä) ja kokemus toiminnan selkeydestä ja ennakoitavuudesta (rajat). Näiden ilmenemisen tavoitteena on vahvistaa luottamusta itseensä, opettajaan, koulutovereihin ja koko kouluyhteisöön.

Kasvatustieteilijä, pitkän linjan erityisopettaja on tutkinut sinnikkäästi kokeillen seitsemän vuoden ajan oppilaan sosioemotionaalisen hyvinvoinnin tukemista. Tuloksena on laaja-alaisesti sovellettava malli. 

Tutustu tutkimukseen tästä linkistä (avautuu uuteen välilehteen)

Maila Haltia
puh. 0407071561
sähköposti: maila.haltia@kolpene.fi

Lapin digiNepsy-klinikka