Palvelujen saatavuus ja osaamisen yhtenäisyys puhuttivat lääkinnällisen kuntoutuksen nykytilan selvityksessä

Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen kuntoutuksen kehittämistyö käynnistyi keväällä 2022 lääkinnällisen kuntoutuksen tilannetta kartoittavalla kyselyllä.  Kysely lähetettiin terveyskeskusten johtaville lääkäreille ja kuntoutusta toteuttaville työntekijöille. Kyselyyn vastasi 44 % johtavista lääkäreistä ja 52 % kuntoutustyöntekijöistä. Selvitys toi esille, että kehittämisen tarvetta oli sekä palveluiden saatavuudessa että niihin ohjaamisessa.

Johtavien lääkärien mielestä parhaiten toimivat apuvälinepalvelut, fysioterapia ja ryhmätoiminta, joita valtaosa koki olevan saatavilla hyvin. Heikoimmin koettiin olevan saatavilla kuntoutustutkimuksia, sopeutumisvalmennusta ja terapioista neuropsykologin ja psykologin palveluja. Kehittämistä palvelujen saatavuudessa oli myös kuntoutustarpeen sekä toiminta- ja työkyvyn arvioissa ja terapioista toiminta- ja puheterapian saatavuudessa.

Kuntoutusta toteuttavien työntekijöiden mielestä kuntoutustoimet käynnistyivät joko aivan oikeaan aikaan (61 % vastaajista) tai sitten liian myöhään (39 %). Kuntoutuksessa tärkeää on oikea-aikaisuus. Mitä varhaisemmassa vaiheessa tarve tunnistetaan, sitä helpompaa on aikaansaada muutosta ihmisen toimintakyvyssä ja toi¬minnassa. Varhaisvaiheen kuntoutus on vaikuttavinta, kun korjataan vamman tai sairauden aiheuttamaa toimintakyvyn laskua.

Vastanneiden mielestä kuntoutukseen ohjaamista voisi kehittää lisäämällä tietoa ja vahvistamalla sote-henkilöstön osaamista kuntoutuspalveluista, sekä kehittämällä ohjaamisprosesseja.  Johtavat lääkärit toivat lisäksi esille huolensa siitä, että palveluiden yhdenvertaisen saamisen varmistamiseksi tarvitaan jatkossa hyvinvointialueen yhteisiä linjauksia palveluihin ohjaamisessa.

Kotiohjeet paloiksi ja asiakkaan arkeen

Kyselyn tuloksista tuli myös esille, että asiakkaiden asemaa kuntoutuspolulla tulisi vahvistaa. Asiakkaille laaditaan kotiohjeet pääsääntöisesti aina, mutta harvinaisempaa oli tavoitteiden ”pilkkominen” tai niiden asiakkaan arkeen vieminen, samoin kuin kokonaisvaltaisten kuntoutussuunnitelmien laatiminen.
Paras kuntoutustulos syntyy, kun kuntoutukselle asetettu tavoite on realistinen, kuntoutujalle itselleen ymmärrettävä ja mielekäs ja se osataan yhdessä konkretisoida myös hänen arkeensa. Kun kuntoutuja pystyy itse tunnistamaan, että hän on edennyt kohti tavoitettaan, se vahvistaa sekä motivaatiota että sitouttaa harjoitteluun.

Asiakkaalle laaditaan kirjallisesti kotiohjeet, osatavoitteet, konkreettiset tavoitteet ja kuntoutussuunnitelma.

Kuntoutusasiakkailla usein muitakin haasteita

Pienten kuntien kuntoutustyöntekijöiltä vaaditaan laaja-alaista ammatillista osaamista. Asiakkaiden kuntoutustarpeet ja kuntoutuksen tulon syyt ovat moninaisia. Pienemmissä yksiköissä ei voi erikoistua tiettyyn asiakasryhmään, vaan mitä pienempi on työntekijöiden määrä, sitä laajempi on yhden työntekijän osaamisvaade. Kuten eräs vastaajista totesi: ”Osaamisen päivittämisen tarvetta on kaikesta ja se on jatkuvaa.”

Työntekijät tunnistivat lisäksi sen, että heidän asiakkaillaan oli usein myös muita haasteita elämässään kuin se, miksi he olivat kuntoutukseen tulleet.  Tällaisia haasteita olivat esimerkiksi:

• mielialan, psyykkisen terveyden ja henkisen jaksamisen haasteet
• haasteet ihmissuhteissa tai ihmissuhteiden puute, yksinäisyys
• muut sairaudet kuin se, minkä takia oltiin tultu kuntoutukseen, kuten muistiongelmat, kipu, neuropsykiatriset haasteet
• elintapoihin ja elämänhallintaan liittyvät haasteet kuten alkoholin tai päihteiden liikakäyttö, heikot ravintotottumukset, lihavuus tai peliriippuvuus
• toimeentuloon tai työhön liittyvät haasteet

Miten usein asiakkailla nähtiin olevan myös muita haasteita tai ongelmia elämässään kuin varsinainen kuntoutukseen tulon syy.

Käytännön asiakastyön arjesta nousee selvästi esiin tarve sekä moniammatillisen yhteistyön, että konsultaation ja ohjauksen mahdollisuuksien kehittämiselle. Haasteena on luoda yhteistyön malleja, jotka toimivat eri työntekijöiden kiireisessä arjessa.  Kyselyn antamia tuloksia hyödynnetään Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen kuntoutuksen kehittämistyössä.

Lisätietoja
Helena Kangasniemi, helena.kangasniemi@poske.fi
Henkilökortti