Lapin hyvinvointialueella on rakennettu ensimmäinen perusterveydenhuollon digihoitopolku

Hyvinvointialueella otetaan käyttöön helmikuun aikana uusi digihoitopolku, joka keskittyy tyypin 2 diabeetikoiden hoitoon. Digihoitopolku tarjoaa kattavan tietopaketin diabeteksesta, sen hoidosta sekä liitännäissairauksista.  

Digihoitopolku takaa kaikille diabeetikoille tasalaatuisen ohjauksen, tukee omahoitoa ja auttaa huomaamaan ne alueet, jotka vaativat huomiota sairauden hallinnassa. Viestit -toiminto mahdollistaa helposti yhteydenoton hoitavaan ammattilaiseen kiireettömissä asioissa.  

Ennaltaehkäisy tärkeässä roolissa kehittämistyössä 

Lapin hyvinvointialueella on kokeneita diabetesammattilaisia, joilla on laaja asiantuntemus hoidon eri osa-alueista. Digihoitopolkua on kehittänyt moniammatillinen tiimi, johon kuului diabeteshoitajia, sairaanhoitajia ja lääkäreitä eri puolilta Lappia.  

Hyvinvointialueen yhteisen kehittämistyön ansiosta paikallisia hoito- ja seurantakäytäntöjä on saatu yhtenäistettyä. Digihoitopolun avulla yhtenäinen hoitoprosessi saadaan laajennettua ja jalkautettua koko Lapin hyvinvointialueen alueelle. 

Diabeteksen digihoitopolkua lähdetään pilotoimaan ensimmäisessä vaiheessa Kemijärvellä, Sodankylässä ja Inarissa. Myös Kittilässä polku tullaan ottamaan käyttöön tulevina kuukausina.  

- Tavoitteena on saada Lapin alueen asiakkaille tasa-arvoista hoitoa ja tasalaatuista tietoa sekä elintapaohjausta yhdestä paikasta, Diabetes digihoitopolulta. Enää ei tarvitse tulostaa paperisia kyselyjä tai seurantalomakkeita, kun ne löytyvät kaikki digitaalisina ja näkyvät sekä asiakkaalle että ammattilaiselle. Tiedot jäävät myös talteen digihoitopolulle, kertovat Kemijärven kehittämistiimistä diabeteshoitaja Riitta Varrio ja sairaanhoitaja Riitta Pauna. 

Digihoitopolku on käytössä myös esidiabeetikoilla ja raskausdiabetes-asiakkailla synnytyksen jälkeen. Heille ei ole ollut yhtenäistä hoitoprosessia aiemmin. Tämä mahdollistaa entistä paremman elintapaohjauksen ja seurannan.  

- On tärkeää vahvistaa ja tukea diabetes- ja esidiabetesasiakkaiden omahoitoa. Jokainen vuosi, jolla tyypin 2 diabeteksen puhkeamista voidaan siirtää eteenpäin, sekä jokainen vuosi hyvällä hoitotasapainolla diabeteksen ja sen riskitekijöiden hallinnassa, voi parantaa elämänlaatua ja ennustetta, jatkaa Kemijärven terveyskeskuslääkäri Johanna Niskala.  

Lapha Diabetes -digihoitopolun hyödyt ammattilaiselle: 

• Laadukas hoito – yhtenäistää hoitokäytäntöjä ja parantaa hoidon laatua.
• Yhtenäinen tietosisältö – kaikille asiakkaille ja ammattilaisille samansisältöinen tieto sairaudesta sekä sairauden hoidosta.
• Vahvistaa osaamista – kaikille yhtenäiset hoitomenetelmät ja pitkäaikaissairauden seurannan mallit. Digihoitopolun tietosisältö tukee perehdytystä uusille hoitajille ja lääkäreille diabetespotilaiden hoitoon.
• Omaseurantatiedot käytössä – ammattilainen voi tutustua asiakkaan tallentamiin tietoihin ennakkoon. Tiedot välitetään ammattilaiselle digitaalisesti, ei paperilapuilla. 

• Tehokkaampi ajankäyttö – mahdollistaa resurssien kohdentamisen paremmin niitä eniten tarvitseville asiakkaille. 

Tietoturvallinen ja mobiili digihoitopolku 

Digihoitopolut ovat yksikkökohtaisia, ja asiakkaalla täytyy olla lähete tai hoitosuhde digihoitopolkua käyttävään yksikköön, jotta hän saa digihoitopolun käyttöönsä.  

Digihoitopolkujen alustana toimii tietoturvallinen, vahvaa tunnistautumista käyttävä Terveyskylän Omapolku –verkkopalvelu ja alustan ICT-palveluntuottajana toimii HUS tietohallinto.  

Terveyskylästä lyhyesti 

Terveyskylä- palvelukokonaisuus tuotettiin Virtuaalisairaala 2.0 – hankkeessa Suomen kaikkien yliopistollisten sairaanhoitopiirien yhteisenä projektikokonaisuutena. Hankekauden (2016-2018) jälkeen yliopistosairaanhoitopiirit jatkoivat Terveyskylän kehittämistä ja ylläpitoa keskinäisellä sopimuksella. Terveydenhuollon digihoitopolkuja ja sosiaalihuollon digipalvelupolkuja on rakennettu jo satoja eri yksiköihin ympäri Suomea. 

Digihoitopolut rakennetaan aina yksikkökohtaisesti, mutta hyvinvointialueet tekevät paljon yhteistyötä myös digihoitopolkujen suhteen.  

Terveyskylän levittäminen ja juurruttaminen toteutetaan VASA 2- Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle-hankkeen ja Lapin hyvinvointialueen Digitaaliset palvelut -yksikön yhteistyönä. Hanke on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä.  

Lisätietoja:

Anne Kellokumpu, suunnittelija, anne.kellokumpu@lapha.fi

Rosmariini Tolonen, asiantuntija, rosmariini.tolonen@poske.fi

Kehittämistyötä tuetaan Euroopan unionin NextGeneration EU -rahoituksesta ja se on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.