Jokainen aikuinen on seksuaalikasvattaja: Laadukasta seksuaalikasvatusta ja -terveyttä lappilaiselle nuorelle -webinaarit avasivat näkökulmia nuorten seksuaaliterveyden todellisuuteen
Jokainen aikuinen on seksuaalikasvattaja: Laadukasta seksuaalikasvatusta ja -terveyttä lappilaiselle nuorelle -webinaarit avasivat näkökulmia nuorten seksuaaliterveyden todellisuuteen
Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen alle 25-vuotiaiden maksuttoman ehkäisyn kokeilussa vahvistettiin ammattilaisten osaamista Laadukasta seksuaalikasvatusta ja -terveyttä lappilaiselle nuorelle -webinaareissa 5. ja 12.10.2022. Ensimmäinen webinaari keskittyi seksuaalikasvatuksen teemoihin, ja oli suunnattu kaikille nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille. Nuorten ehkäisypalveluissa työskentelevien ammattilaisten lisäksi tapahtuma tavoitti myös joitakin sivistystoimen ja järjestöjen edustajia.
”Jokainen kohtaaminen asiakkaan kanssa, silloin kun olemme ammattiroolissa, on seksuaalikasvattajana toimimista”, päivän ensimmäinen puhuja, THL:n erityisasiantuntija Katriina Bildjuschkin muistutti osallistujia, ja otti kantaa keskusteluun seksuaalikasvatuksesta, jota oli käyty Twitterissä.
”Twitterissä on nyt muutaman päivän pöhisty siitä, että saako lapsille antaa seksuaalikasvatusta, ja on oltu järkyttyneitä siitä, että eikö lapset saa enää olla lapsia. Minusta siinä ei ole mitään järkyttävää, totta kai lapset saa olla lapsia, nuoret saa olla nuoria, aikuiset saa olla aikuisia ja vanhana aikuiset saa olla vanhoja. Mitä se minulle kertoo, on se, että seksuaalisuus-sana on jälleen kerran ymmärretty väärin.”
”Seksuaalisuus on ihmisyyttä. Seksuaalisuus on kaikkea, mitä ihminen on. Seksuaalisuus on yksi terveyden edistämisen ulottuvuus. Samalla tavalla, kun me puhutaan päihteettömyydestä, ravitsemuksesta, riittävästä unesta, liikunnasta ja mielenterveydestä huolehtimisesta, niin meidän pitäisi puhua myös seksuaaliterveyden edistämisestä. Seksuaaliterveys on kaikilla, joilla on seksuaalisuus, ja seksuaalisuus on kaikilla”, Bildjuschkin tiivisti.
Hormonaalinen ehkäisy pelottaa nuoria, tiedon puute huolettaa HLBTIQ-ihmisiä kohtaavia ammattilaisia
Päivän toisessa puheenvuorossa Väestöliiton palvelupäällikkö Maria Nikunlaakso kertoi Väestöliiton palveluista, seksuaalioikeuksista ja seksuaalisuuden puheeksiotosta osana ehkäisyneuvontaa. Väestöliiton seksuaalineuvontachattiin tulleista kysymyksistä saa kattavan käsityksen siitä, mikä nuorille on seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa epäselvää.
”Nuorille on epäselvää, että ylipäätään on maksutonta ehkäisyä nuorille. Usein jos jutellaan ehkäisystä, niin sanotaan, että Suomessahan on monissa kunnissa maksuton ehkäisy, että oletko tietoinen, että onko omassa kunnassasi. Vastaus on lähes järjestään, että en ole tietoinen.” Nikunlaakso kertoi. Toisaalta nuorilla on jotakin tietoa ja valmiita käsityksiä ehkäisykeinoista.
”Hormonaalisen ehkäisyn haitat pelottaa, ja se usein on esteenä sille, ettei haluta mennä ehkäisyneuvolaan. Tällainen ajatus, että hormonaalinen ehkäisy määrätään, monilla elää”, Nikunlaakso toi esille.
Ensimmäisen päivän päätti gynekologi ja seksuaalineuvoja Pekka Pinola (OYS ja Oulun yliopisto), joka kertoi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen kohtaamisesta terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa. Vuonna 2019 tehdyn eurooppalaisen kyselytutkimuksen mukaan sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen eli HLBTIQ-yhteisön kokemuksissa on parannettavaa.
”Terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa 16 % koki tulleensa syrjityksi. Ehkä joka yhteydessä 16 % ei kuulosta paljolta, mutta minun mielestä, jos ajatellaan että ollaan nimenomaan näissä terveys- ja sosiaalipalveluissa, tuon luvun pitäisi olla nolla prosenttia. Eihän kenenkään pidä kokea syrjintää terveydenhuollossa”, Pinola painotti. Sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä että sote-ammattilaisia huolettaa erityisesti tiedon puute. Toisaalta avoin asenne auttaa pitkälle.
”Meidän ei tarvitse tuntea kaikkia termejä, me voidaan kysyä ihan hyvin, jos meillä on epäselvää. Me voidaan vaikkapa kysyä, kun se nuori on siellä vastaanotolla, että miten sä itse ajattelet ja koet sun oman sukupuolen,” Pinola muistutti. Toisaalta kaikkea ei tarvitse tietää tai sanoittaa.
”Kaikista vaarallisinta on se, jos me oletetaan. Ei koskaan pidä lähteä olettamaan, koska se on loukkavaa, ja aiheuttaa niitä negatiivisia tunteita. Voidaan ihan hyvin työskennellä ihmisen kanssa tällaisessa ei-tietämisen tilassa. Minun ei tarvitse siellä vastaanotolla ottaa kantaa siihen, mikä ihmisen sukupuoli on,” Pinola toi esille.
Lapissa oli vuonna 2021 tippuriepidemia – vain kondomi suojaa seksitaudeilta
Toinen webinaari 12.10. painottui seksuaaliterveyteen, ja oli suunnattu erityisesti ehkäisypalveluissa toimiville ammattilaisille. Webinaarin aloitti gynekologi Katja Hämeenoja kertomalla nuorten ehkäisyvalmisteista, jotka ovat mukana maksuttoman ehkäisyn kokeilussa.
”Kondomi on todellakin ainut ehkäisymenetelmä, joka suojaa sukupuolitaudeilta. Sen takia pitäisi seksuaalikasvatuksen ja ehkäisymenetelmien keskusteluihin liittää se, että vaikka naisella olisi käytössä hormonaalinen ehkäisy pillerin, kierukan tai minkä tahansa muun muodossa käytössä, kun on kyseessä satunnainen tai uusi seksisuhde, tai sellainen, jossa ei sitouduta yhteen partneriin, silloin kondomin käyttö olisi aina suositeltavaa seksitautien ehkäisyä ajatellen.” Hämeenoja muistutti ammattilaisia.
Seksitautien ehkäisyyn huomion kiinnittämiselle on todellakin tarvetta, selvisi seuraavassa puheenvuorossa, kun naistentautien ja synnytysten sekä yleislääketieteen erikoislääkäri ja Kemin johtava lääkäri Tea Taskila puhui nuorten seksitautien esiintyvyydestä ja ehkäisystä.
”Klamydia on ilmaantuvuudeltaan selkeästi yleisin seksitauti. Lapin sairaanhoitopiirissä on vuonna 2021 ollut suurempi ilmaantuvuus kuin maassa keskimäärin ja Länsi-Pohjassa se on ollut vähän alle. Tästä näkee myös sen, että jonkinlainen tippuriepidemia on ollut vuonna 2021, ja sen huomasi myös kliinisessä työssä.” Taskila kertoi.
Toisen päivän päätti Rovaniemen Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisityön vastaava Riitta Pekkala, jonka puheenvuoro käsitteli seksuaalista häirintää ja väkivaltaa, uhrin kohtaamista sekä nuorten turvataitoja. Seksuaalista kaltoinkohtelua kohdanneen nuoren kohtaaminen ja tukeminen sekä turvataitojen huomioiminen ehkäisypalveluissa osoittautui nuorten kokemuksen kannalta todella oleelliseksi.
”Jo 4.–5.-luokkalaiset kokee seksuaalista ehdottelua, kommentointia, kuvamateriaalin näyttämistä, pyytämättömiä kuvia tulee puhelimiin. Tytöistä jopa 10 % on kertonut kouluterveyskyselyssä, että he ovat kokeneet tämmöistä. 40 % on kertonut jollekin luotettavalle aikuiselle näistä kokemuksista ja alle 70 % on kokenut saaneensa tukea ja apua. Tässä asiassa meillä olisi paljon tehtävissä, että kerrottaisiin näistä asioista ihan nuorillekin, ja tehtäisiin niistä sellaisia, että niitä ei tarvitse salata, vaan voi ihan avoimesti puhua aikuisille.” Pekkala otti kantaa.
Osallistujat kokivat palautekyselyjen perusteella webinaarit omaa ammatillista osaamistaan vahvistaviksi. Erityisesti kiiteltiin hyviä ja asiantuntevia luennoitsijoita ja toivottiin lisää vastaavanlaista koulutusta muun muassa seksuaalikasvatuksesta eri ryhmille, kuten transsukupuolisille.
”Koulutus oli hyvin kattava ja ajatuksia herättävä. Antoi työkaluja kohdata vähemmistöjä”, eräs vastaaja tiivisti. Palautekyselyn tuloksia käytetään webinaareille asetettujen tavoitteiden ja tulevien koulutusten tarpeen arvioinnissa. Tallenteet webinaareista ovat tulossa hyvinvointialueen sote-ammattilaisten käyttöön.
Lisätietoja