Aistiasiaa - ekollega

Aistiasiaa

Yksi tärkeimmistä nepsy-ihmisen elämään ja hyvinvointiin vaikuttavista asioista on aistierilaisuuksien arviointi ja huomiointi.

Materiaali

Tähän osioon on kerätty tietoa ja työkaluja, joiden avulla voit arvioida, onko eri aistien kokemisessa yli-/aliherkkyyttä, esiintyykö aistien säätelyn ongelmia, aistihakuisuutta tai muuta erikoisuutta. Lisäksi kokoamme ideoita ja opastusta, miten vältetään toimintakykyä haittaavia aistikokemuksia ja miten voisi helpottaa elämää ja arkea huomioiden erilaisen kokemisen tavan.

Informaatiovideoita aistiesteettömyydestä

Aistiyliherkän nuoren osallisuuteen kouluympäristössä vaikuttavat useat elementit, joita ovat ympäristön fyysiset, sosiaaliset ja asenteelliset elementit. Näihin elementteihin vaikuttamalla voidaan luoda aistiesteetön kouluympäristö, jossa aistiyliherkän nuoren osallisuus mahdollistuu paremmin.

Videot ovat ohjeita, miten aistiesteettömyys voidaan mahdollistaa kouluympäristössä ja miten se voidaan huomioida rakennusvaiheessa.

Rakennusvaiheessa huomioitava aistiesteettömyys

Aistiesteellinen luokka

Aistien tasaaminen välitunnilla

Aistiesteellinen ruokala

Aistiesteellinen käytävä

Mahdollistaako aistiesteettömyys aistiyliherkän nuoren osallisuutta kouluympäristössä?

21/11/2020
”Oumaigaad se oli ihan kauhea se yks avustaja, ku se tuli aina takkaapäin ja se tuli niinku tähän kiinni ja meikä oli, että meikä ei pysty olemaan tässä, et hittoko se ei menny kauemmaksi ja se ei yhtään tajunnu et se on noin lähellä ja mua vain ahisti.”

Sitaatti on yhden aistiyliherkän nuoren kertomaa autismikuntoutusohjaajalle arjestaan kouluympäristössä. Aistiyliherkän nuoren osallisuuteen kouluympäristössä vaikuttavat useat elementit, joita ovat ympäristön fyysiset, sosiaaliset ja asenteelliset elementit. Näihin elementteihin vaikuttamalla voidaan luoda aistiesteetön kouluympäristö, jossa aistiyliherkän nuoren osallisuus mahdollistuu paremmin.

Aistiesteetön kouluympäristö

Tutkimuksellinen kehittämistyöni on osa Lapin digiNepsy ­–klinikka- hanketta, jonka tarkoituksena oli kuvailla, millainen ympäristö tukee aistiyliherkän nuoren osallisuutta koulussa sekä kehittää ja arvioida kouluympäristön muokkaamiseen liittyvien informaatiovideoiden tarkoituksenmukaisuutta. Työn tutkimustulosten mukaan kouluympäristön aistiesteettömyys koostuu seuraavista tekijöistä; 1) visuaalinen selkeys, 2) äänimaailman huomioiminen, 3) tuntoaistin huomioiminen ja 4) hajumaailman huomioinen. Tuloksissa ilmeni myös, että aistiesteettömyys tulee huomioida jo rakennusvaiheessa sillä tietyt asiat, kuten akustiikka, tilasuhteet ja avoimet tilat, ovat vaikeammin muunneltavissa jälkikäteen.

Fyysisen aistiesteettömyyden lisäksi huomiota tulee kiinnittää sosiaaliseen aistiesteettömyyteen, joka voi olla sitä, että kiinnittää huomiota hajuveden käyttämiseen tai hengityksen hajuun. Asenteellinen esteettömyys voi olla esimerkiksi opettajan herkkyyttä vastata nuoren erityistarpeisiin, joita aistiyliherkkyys tuo kouluympäristössä toimimiseen.

Tutkimuksellisessa kehittämistyössäni on suunniteltu ja laadittu informaatiovideot ohjeeksi, miten aistiesteettömyys voidaan mahdollistaa kouluympäristössä ja miten se voidaan huomioida rakennusvaiheessa.

Osallisuuden tukeminen

Osallisuuden ja osallistumisen käsite on monimutkainen. Osallisuus ja demokraattinen toiminta nähdään olevan perusta opiskelijan kasvulle aktiiviseen kansalaisuuteen. Aistiyliherkällä nuorella voi kuitenkin olla haasteita osallisuudessa ja osallistumisessa kouluympäristössä, joka voi näkyä hänen käytöksessään. Tällöin nuori tarvitsee tukea ja ohjausta osallisuuden mahdollistamiseksi. Tutkimuksellisen kehittämistyöni tutkimustulosten mukaan aistiyliherkän nuoren osallisuuden mahdollistavia tekijöitä ovat 1) vuorovaikutus nuoren kanssa ja 2) toiminnan kautta osallisuuden tukeminen. Hyvä vuorovaikutus nuoren kanssa on yksilöllistä ja opettaja on aidosti kiinnostunut kuulemaan nuoren mielipiteen. Aistiyliherkän nuoren kohdalla osallisuuden tukemisessa on tärkeää käyttää myös muita ammattilaisia apuna sekä kiinnittää huomiota esimerkiksi muutosten ennakoimiseen, ryhmäkokoon ja yksilölliseen osallistumiseen.

Aistiesteettömyyden laajentuminen

Aistiesteettömyys on tällä hetkellä ajankohtainen aihe ja siitä keskustellaan yhteiskunnallisesti. Esimerkiksi koulujen avoimista oppimisympäristöistä ja työpaikkojen avoimista toimistotiloista. Mielestäni kaikki ihmiset hyötyvät aistiesteettömästä toimintaympäristöstä oli sitten kyse koulu- tai päiväkotiympäristöstä, julkisesta tilasta tai vaikkapa kodista. Nyky-yhteiskunnan hektisyyttä voitaisiin tasapainottaa ympäristöllä, joka on mahdollisimman neutraali ja jossa on esimerkiksi selkeät visuaaliset ohjeet näkyvillä ja mahdollisuus vetäytyä omaan rauhaan.  Lisää aistiesteettömyyden hyödyntämisestä voit lukea oheisista linkeistä (avautuvat uuteen välilehteen):

Marika Kulppi-Nurminen
Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali-ja terveysalan Ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Kuntoutuksen erityisasiantuntija

Kirjoitus perustuu opinnäytetyöhön Kauhee häly, melu ja valo! Aistiesteetön kouluympäristö aistiyliherkän nuoren osallisuuden tukemiseksi

Opinnäytetyöohjaajat Heidi Ruotsalainen ja Pirjo Lappalainen

Opinnäytety on saatavilla osoitteesta (avautuu uuteen välilehteen)