Saamenkieliset ja -kulttuurinmukaiset palvelut - ekollega

hankkeen logot

      Saamenkieliset ja -kulttuurinmukaiset palvelut

Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa kehitetään saamenkielisiä ja saamelaisen kulttuurin mukaisia perhepalveluita sekä mielenterveys- ja päihdepalveluita yhdessä saamelaisalueen kuntien, Lapin hyvinvointialueen, Saamelaiskäräjien ja eri kehittämishankkeiden kanssa. Saamelaisalueen muodostavat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän Lapin paliskunnan alue. Tavoitteena on, että saamenkielisiin palveluihin ohjautuminen paranee. Palveluissa ja niiden kehittämisessä ymmärretään alkuperäiskansalähtöisyys sekä tunnistetaan saamelaisten kieleen, kulttuuriin ja elämäntapaan liittyvät erityistarpeet.

Kehittäminen perustuu yhteistyöhön eri saamelaisyhteisön toimijoiden sekä kehittämisen toimijoiden kesken.

Saamekehittämisessä ovat mukana STM, THL, Kela, Saamelaiskäräjät, Posken saamelaisyksikkö, Saamelaisalueen koulutuskeskus, Lapin yliopisto, Lapin ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto, Oulun Giellagas-instituutti, Oulun ammattikorkeakoulu, Lapin hyvinvointialue, Uvja, saamelaisalueen kunnat, järjestöt, seurakunnat, ikäihmisten palvelut, Ikäystävällinen Lappi -hanke, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelut.

 

 


Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Hankkeessa saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten lasten, nuorten ja perheiden palvelujen saatavuus paranee ja niiden laatu vahvistuu. Palveluja kehitetään verkostomaisiksi ja monikanavaisiksi yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon, koulu- ja nuorisotoimen sekä erityispalvelujen kesken. Työtä tehdään osana perhekeskuskehittämistä, jota ohjaavat THL:n kansalliset linjaukset.
Lue lisää lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämistyöstä eKollegassa.

  • Perhekeskus on lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevien sosiaali- ja terveyspalveluiden, sivistyspalveluiden ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyöverkosto. Mukaan luetaan myös lastensuojelu, erikoissairaanhoito ja sähköiset lapsiperheiden palvelut.
  • Saamelaisten kotiseutualueella perhekeskus on käynnissä Sodankylässä, Inarissa ja Enontekiöllä. Näissä kaikissa kunnissa työskentelee perhekeskuskoordinaattori.
  • Saamelaisen psykososiaalisen tuen yksikön hanketyöntekijät ovat osa verkostoa ja osallistuvat perhekeskustyöpajoihin, joissa kehittäminen tapahtuu lähellä palveluiden käyttäjiä. 
  • Universaalin Voimaperheet-vanhemmuusohjelman kulttuurinmukaistamisesta ja kääntämisestä on käyty keskusteluja ja tehty yhteistä suunnitelmaa.
  • Hankkeessa on tehty yhteisöllisiä kehittäjäasiakastapaamisia Inarissa, Ivalossa, Nellimissä, Sevettijärvellä, Utsjoella, Karigasniemessä ja Vuotsossa syyspuolella 2022. Näissä tapaamisissa on noussut esille kehittämisessä huomioitavia asioita:
    • Yhteisön voima koetaan tärkeänä kielen ja kulttuurin säilymisessä elinvoimaisena.
    • Matalan kynnyksen kohtaamispaikat ylisukupolvisesti lisäävät yhteisöllisyyttä ja tukevat esimerkiksi lasten monikielisyyttä. Osallistujat ovat ehdottaneet esimerkiksi vauvatreffejä osana ikääntyneiden kerhotoimintaa, mikä tukisi luontevasti myös kielen ja kulttuurin elävää siirtymistä sukupolvien välillä.
    • Saamen kielen merkitys ja huomioiminen palveluissa.
    • Saamenkielisten perhepalveluiden palvelutarjonta nykyistä selkeämmin esille.

Mielenterveys- ja päihdepalvelutNorjan puolella tarjottavien pohjoissaamenkielisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden palvelupolku kuvattuna. Lähettävä/hoitava lääkäri tekee lähetteen, joka menee Laphan psykiatrian kautta, josta lähete ohjautuu SANKS palveluihin. Sanks tekee tarpeenarvion ja joko aloittaa hoidon tai ei. Hoidon alkaessa tehdään hoitosuunnitelma asiakkaan kanssa. SANKS tekee väli ja loppu lasunnot suomeen. Lääkitys suomesta hoitavalta lääkäriltä.

Saamenkielisiä ja -kulttuurinmukaisia mielenterveyspalveluja on paremmin saatavilla matalan kynnyksen yhteydenotoilla. Myös palveluohjaus ja palvelujen yhteen toimivuus perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen kesken paranee.

SANKS
Rajat ylittävä yhteistyö etenkin Norjan SANKS-palveluiden osalta lisää huomattavasti pohjoissaameksi tarjottavia mielenterveys- ja päihdepalveluita. SANKS- palveluista on hankkeessa kartoitettu SANKS:n tarjoamat palvelut. Tehdyn selvityksen vuoksi hankkeesta tarjotaan tukea SANKS- palvelusopimuksen uusimisen valmisteluun Lapin Hyvinvointialueelle.

UVJA
Myös psykososiaalisen tuen keskuksen Uvjan palvelut kartoitetaan ja huomioidaan työkalupakin sisällöissä. Uvjan palveluiden kehittämisen tuki  on keskeinen keino helpottaa ja selkeyttää saamenkielisten asiakkaiden ohjautumista mielenterveys- ja päihdepalveluissa.

 

Kehittämistyötä tehdään olemassa olevilla resursseilla, mikä luo haasteita ammattimaisen saamen kielen ja kulttuurin tuntevan henkilöstön suhteen.

 

Kuvaaja kuvaa saamenkielisiä mielenterveys- ja päihdepalveluita. Kuvassa kuvattuna kynnyksetön tuki, peruspalvelut, erikoissairaanhoito, kuntouttavatyö, ylläpitävätoiminta.

 


Saamenkielinen sote-työntekijöiden verkosto

Verkosto on avoin ryhmä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Verkosto kokoontui vuosina 2021 ja 2022 joka kuukauden kolmas keskiviikko klo 13.3014.30. Keskustelu tapahtui saamen kielillä. Verkoston tarkoituksena oli vahvistaa ammattikieltä ja antaa yhteisöllistä tukea työhön. Toimintaa ylläpidettiin yhteistyössä Työhyvinvointia saamelaisalueella -hankkeen (linkki aukeaa SAKK -sivustolla) kanssa.

Verkostoa vastaa Lapin hyvinvointialueella saamenkielisten palveluiden palvelupäällikkö Mirja Laiti.

Saamelainen yhteisöllinen kehittäjäasiakas -toiminta

Hanketyöntekijät jalkautuvat saamelaisalueelle olemassa oleviin kohtaamispaikkoihin (esimerkiksi kielikahvila, nuorisotyö) ja rekrytoivat palveluiden käyttäjiä mukaan kehittämistyöhön. Yhteiskehittäminen parantaa henkilöstön ymmärrystä väestön palvelutarpeista, lisää asiakkaiden tuntemusta palvelujärjestelmän toiminnasta ja rakentaa luottamusta eri toimijoiden välille.

Palvelupolku- ja työkalupakkityö

Palvelupolkutyössä kuvataan asiakkaalle palveluihin ohjautuminen ja eri palveluvaiheet. Palvelupolku toimii ammattilaiselle työkaluna moniammatillisen yhteistyön ja laadukkaan palvelun tuottamiseen. Kielelliset materiaalit ovat osa palvelupolkua. Tarkoituksena on, että sekä saamenkieliset palveluiden käyttäjät että saamenkieliset ja kulttuuria tuntevat sote-ammattilaiset kohtaavat toisensa.

Hankkeessa tehtävä palvelupolkutyö on osa hyvinvointialueella tehtävää saamenkielisten palveluiden palvelupolkutyötä. Työtä tehdään sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen että mielenterveys- ja päihdepalvelujen osalta.

  • Saamenkielinen perhepalvelujen palvelupolkutyö on käynnistynyt kevättalvella 2022.
  • Mielenterveys- ja päihdepalveluissa olevista palveluista kootaan saamenkielisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden työkalupakki, josta löytyy kaikki oleellinen saamenkielisistä mielenterveys- ja päihdepalveluista.

Sote-materiaalien käännöstyö

Saamenkielisissä sote-materiaaleissa on paljon käännösvelkaa niin asiakas- ja potilasmateriaaleista kuin työntekijöiden käyttämistä työmenetelmistä ja lomakkeistakin. Hankkeessa on aloitettu yhteistyö käännöstöiden osalta Posken saamelaisyksikön, Saamelaiskäräjien, THL:n, STM:n, Saamelaisalueen kuntien ja Lapin hyvinvointialueen kanssa.

Tällä hetkellä saamenkielinen terveys- ja hyvinvointineuvonnan materiaalipankki löytyy Coahkis.com -verkkosivuilta (linkki aukeaa uuteen välilehteen).

  • Hankkeessa käännetään tarpeellisia materiaaleja, sekä toimitaan yhteistyössä järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa.
  • Hankkeessa tuotetaan käännössuunnitelma mielenterveystalon saamentamiseksi.
  • Terapianavigaattorin saamentaminen yhteistyössä terapiat etulinjaan -hankkeen kanssa.
  • Päihdelinkki -sivuston saamenkieliset materiaalit

Hankkeessa käännettäviä materiaaleja
Hankkeessa on käännetty mielenterveystyön lomakkeita, joilla asiakkaan tilanteen selvittäminen onnistuu asiakkaan omalla kielellä ja vastausten tarkastaminen onnistuu ilman käännösprosessia. Lomakkeet auttavat saamenkielistä asiakasta toimimaan palveluissa kun ei ole tarjolla saamenkielistä osaamista, sijainnin tai kiireellisyyden vuoksi.

Käännettyjä lomakkeita:

  • GDS-15
  • GAD-7
  • BDI-21
  • TSQ
Materiaaliin liittyen ole yhteydessä hanketyöntekijöihin.

Saamen kielten ja kulttuurin perusteet -verkkokoulutus sote ammattilaisille

Hankkeen kuntakierroksilla 2021 nousi esiin tarve sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tietämyksen lisääminen saamelaisista. Tarvetta toivat esiin saamelaisalueen kunnat, Lapin sairaanhoitopiirin psykiatria ja saamelaiskäräjät.

Kurssi on tehty perusperehdytysmateriaaliksi saamelaisten asiakkaiden kanssa työskenteleville tai saamelaisia asiakkaita kohtaaville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Kurssi rakentuu kolmesta osiosta ja tentistä. Lisäksi kurssista on olemassa sairaanhoitopiirin Medieco-alustalla oma hyvinvointialueen henkilöstölle suunnattu koulutus, jonka tietosisältö on sama.

Yhteistyö Ammattikorkeakoulujen kanssa
Ammattikorkeakoulut ovat saaneet valtion avustuksen saamenkielten ja kulttuurin tietoisuuden lisäämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusten sisältöihin. Ammattikorkeakouluista sisältöihin tuottaa kulttuurista tietoa Lapin AMK, OAMK ja Diak AMK. Hankkeesta tarjotaan kerättyä kulttuurista tietoa ja mielenterveys- ja päihdetyön osaamista tarvittaessa.


Digitaalisten palvelujen kehittäminen

Digitaalisten palveluiden kehittäminen on osa palveluiden saatavuuden parantamista.

  • Tällä hetkellä käynnissä on elatusapulaskurin, Pyydä apua -napin ja huoli-ilmoituslomakkeen käännöstyö koltansaameksi.
  • Inarin- ja pohjoissaamenkieliset elatusapulaskurit on julkaistu Virtu.fi-palveluportaalissa (linkki aukeaa uuteen välilehteen). Lähetä meille elatusapulaskurista palautetta.

Karttakuva saamelaisalueesta Suomessa ja Lapin hyvinvointialueen palvelualueista. Kartalle on merkitty saamenlipuin saamelaisalueen ulkopuoliset paikkakunnat, joissa toimii saamelaisyhdistys, eli Rovaniemi, Oulu, Jyväskylä, Tampere ja Helsinki.

 

 


Lisätietoa aiheesta SámiPosken sivuilta


Yhteystiedot

Kati Mikkola
Suunnittelija │Saamenkielen ja kulttuurinmukaiset palvelut (80%)
Puh. 040 660 2064
kati.mikkola@poske.fi
Tulevaisuuden sote-keskus -hanke
Henkilökortti
Niila Rahko
Asiantuntija, saamenkielen ja kulttuurin mukaiset palvelut
Puh. 0406386858
niila.rahko@poske.fi
Tulevaisuuden sote-keskus -hanke
kieliosaaminen suomi ruotsi pohjoissaame englanti
Henkilökortti