Saamenkieliset ja -kulttuurinmukaiset palvelut - ekollega
Saamenkieliset ja -kulttuurinmukaiset palvelut
Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa kehitetään saamenkielisiä ja saamelaisen kulttuurin mukaisia lasten, nuorten ja perheiden palveluita sekä mielenterveys- ja päihdepalveluita yhdessä saamelaisalueen kuntien, Lapin hyvinvointialueen, Saamelaiskäräjien ja eri kehittämishankkeiden kanssa. Saamelaisalueen muodostavat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän Lapin paliskunnan alue. Tavoitteena on, että saamenkielisiin palveluihin ohjautuminen paranee. Palveluissa ja niiden kehittämisessä ymmärretään alkuperäiskansalähtöisyys sekä tunnistetaan saamelaisten kieleen, kulttuuriin ja elämäntapaan liittyvät erityistarpeet.
Kehittäminen perustuu yhteistyöhön eri saamelaisyhteisön toimijoiden sekä kehittämisen toimijoiden kesken.
Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
Hankkeessa saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten lasten, nuorten ja perheiden palvelujen saatavuus paranee ja niiden laatu vahvistuu. Palveluja kehitetään verkostomaisiksi ja monikanavaisiksi yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon, koulu- ja nuorisotoimen sekä erityispalvelujen kesken. Työtä tehdään osana perhekeskuskehittämistä, jota ohjaavat THL:n kansalliset linjaukset.
Lue lisää lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämistyöstä eKollegassa.
- Perhekeskus on lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevien sosiaali- ja terveyspalveluiden, sivistyspalveluiden ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyöverkosto. Mukaan luetaan myös lastensuojelu, erikoissairaanhoito ja sähköiset lapsiperheiden palvelut.
- Saamelaisten kotiseutualueella perhekeskus on käynnissä Sodankylässä ja Inarissa. Näissä molemmissa kunnissa työskentelee perhekeskuskoordinaattori.
- Saamelaisen psykososiaalisen tuen yksikön hanketyöntekijät ovat osa verkostoa ja osallistuvat perhekeskustyöpajoihin, joissa kehittäminen tapahtuu lähellä palveluiden käyttäjiä.
- Universaalin Voimaperheet-vanhemmuusohjelman kulttuurinmukaistamisesta ja kääntämisestä on käyty keskusteluja ja tehty yhteistä suunnitelmaa.
- Hankkeessa on tehty yhteisöllisiä kehittäjäasiakastapaamisia Inarissa, Ivalossa, Nellimissä, Sevettijärvellä, Utsjoella, Karigasniemessä ja Vuotsossa syyspuolella 2022. Näissä tapaamisissa on noussut esille kehittämisessä huomioitavia asioita:
- Yhteisön voima koetaan tärkeänä kielen ja kulttuurin säilymisessä elinvoimaisena.
- Matalan kynnyksen kohtaamispaikat ylisukupolvisesti lisäävät yhteisöllisyyttä ja tukevat esimerkiksi lasten monikielisyyttä. Osallistujat ovat ehdottaneet esimerkiksi vauvatreffejä osana ikääntyneiden kerhotoimintaa, mikä tukisi luontevasti myös kielen ja kulttuurin elävää siirtymistä sukupolvien välillä.
- Saamen kielen merkitys ja huomioiminen palveluissa.
- Saamenkielisten perhepalveluiden palvelutarjonta nykyistä selkeämmin esille.
- VASA2 – Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle –hanke ja Tulevaisuuden sote-keskus –hanke järjestivät yhteistyössä Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston ja saamelainen psykososiaalisen tuen yksikkö Uvjj - Uvjâ – Uvjan kanssa yläasteikäisten saamelaisnuorten palvelutarpeita kartoittavan työpajakiertueen 22.-24.11.2023. Työpajat järjestettiin Utsjoella, Ivalossa, Vuotsossa ja Inarissa, jossa paikalla myös Sevettijärven oppilaita. Lue lisää saamenuorten työpajat.
Kuvassa saameperhekeskuksen erityistehtävät perhekeskustoiminnan muiden tehtävien lisäksi
Lapin hyvinvointialueen valtakunnallisena erityistehtävänä on saamenkielisten palveluiden kehittämisen tukeminen koko maassa. Tulevaisuuden sote-keskus hankkeessa on toteutettu perhekeskuskonseptointi jonka pohjalta on mallinnettu verkostomainen saameperhekeskus. Saameperhekeskusrakenne mahdollistaa saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämisen sekä vahvistaa saamelaisten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia hyvinvointialueen toiminnassa. Hankkeen konseptointityössä on tullut esiin, että perhekeskustoimintamallin soveltaminen saamenkielisten palveluiden toimintaympäristöön vaatii tiettyjä erityishuomioita. Saamenkielinen perhekeskustyö edellyttää saamenkielisten palveluiden kunta-, palvelualue- ja valtioiden rajat ylittävässä verkostossa työskentelyä, huomioiden saamenkielisten lasten, nuorten ja perheiden palveluiden erityiset rakenteet. Saamenkielinen perhekeskustyö edellyttää myös sellaista kielellistä ja kulttuurista osaamista, johon suomenkielinen perhekeskuskoordinaattorin malli ei pysty vastaamaan. Perhekeskuskonseptoinnissa saamenkielen ja kulttuurinmukaiset palvelut ovat osa Lapin hyvinvointialueen johtamisrakenne-esitystä, onkin välttämätöntä, että saamenkielinen perhekeskustyö kehittyy rinta rinnan suomenkielisen, alueellisen perhekeskustyön kanssa. Lue lisää perhekeskuskonseptoinnista lapset, nuoret ja perheet sivulta.
Mielenterveys- ja päihdepalvelut
Saamenkielisiä ja -kulttuurinmukaisia mielenterveyspalveluja on paremmin saatavilla matalan kynnyksen yhteydenotoilla. Myös palveluohjaus ja palvelujen yhteen toimivuus perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen kesken paranee.
SANKS
Rajat ylittävä yhteistyö etenkin Norjan SANKS-palveluiden osalta lisää huomattavasti pohjoissaameksi tarjottavia mielenterveys- ja päihdepalveluita. SANKS- palveluista on hankkeessa kartoitettu SANKS:n tarjoamat palvelut. Tehdyn selvityksen pohjalta hankkeesta tarjotaan tukea SANKS- palvelusopimuksen uusimisen valmisteluun Lapin Hyvinvointialueelle.
UVJJ - UVJÂ - UVJA
Psykososiaalisen tuen keskuksen Uvjj - Uvjâ - Uvja palvelut kartoitetaan ja huomioidaan työkalupakin sisällöissä. Uvjj - Uvjâ - Uvja palveluiden kehittämisen tuki on keskeinen keino helpottaa ja selkeyttää saamenkielisten asiakkaiden ohjautumista mielenterveys- ja päihdepalveluissa.
Kehittämistyötä tehdään olemassa olevilla resursseilla, mikä luo haasteita ammattimaisen saamen kielen ja kulttuurin tuntevan henkilöstön suhteen.
Saamen kielisen asiakkaan tunnistaminen, ohjaus ja kohtaaminen
Saamenkielisten asiakkaiden tunnistamiseen, ohjaamiseen ja kohtaamiseen on tärkeää kiinnittää huomioita. Oikeanlainen tunnistus, kohtaaminen ja omankielisiin tai kulttuurin huomioiviin ja ymmärtäviin palveluihin ohjautuminen lisää luottamusta ja palvelukokemusta. Luottamuksen lisääntyminen palvelua kohtaan, lisää myös sitoutumista hoitoon. Lapin hyvinvointialueella saamenkielisillä asiakkailla on saamenkielilain puitteissa samat oikeudet saada saamenkielistä palvelua, kuin on saamelaisten kotiseutualueella.
1. Tunnistaminen
Ennen kuin asiakasta voidaan kohdata tai ohjata hänelle kuuluvalla tavalla, tulee hänet tunnistaa. Tunnistamisen keinoja on useita, ja se voi olla monesti haasteellista. Saamenkielisen asiakkaan tunnistamisessa voidaan kuitenkin noudattaa yksinkertaista periaatetta:
- Henkilö ja osoitetiedoissa ilmoitettu äidinkielisyys
- Lähetteessä tai kertomuksissa mainittu kieli ja kulttuuritausta
- Henkilöltä kysymällä suoraan. Tämän voi muotoilla esimerkiksi erityistoiveista liittyen palvelukieleen tai muihin tarpeisiin (kulttuurinen tulkkaus, liikuntarajoitteet, kommunikaationtuki jne.)
- Asiakkaan palveluntarve (tämä voi tilanteesta riippuen ilmetä myös ensimmäisenä)
- Selvitä onko palvelua mahdollista järjestää saamenkielisenä (pohjois-, inarin- tai koltansaamella). Mielenterveys-, riippuvuus-, ja päihdetyön palvelut kuvattuna täällä, päivitetty 12/2023 (linkkia aukeaa ekollega -sivstolla)
- Jos palvelua ei ole saameksi, selvitä kulttuuri tulkkauksen ja saamenkielisten materiaalien tarve asiakkaalta. Saamenkielisiä materiaaleja voit kysyä täältä (linkki aukeaa kaltioon)
- Kysy kielen tulkkauksen tarvetta. Tulkkaukseen liittyvissä asioissa katso ohjeet Laphan intrasta (linkki aukeaa kaltioon)
2. Kohtaaminen
Oikeanlainen kohtaaminen ja asiakkaan taustan huomiointi antaa palvelulle arvokkuuden tunnetta ja lisää turvallisuutta. Kohdatuksi tuleminen omana itsenään on myös yksi ihmisen perustarpeista. Sosiaali- ja terveyshuollon ammattilaisten tuleekin huomioida ihmisarvoinen kohtelu palveluissa.
Ensikohtaaminen jää usein mieleen kirkkaimpana, siksi on hyvä tiedostaa asiakkaan taustaa ja perehtyä asiakkaan tietoihin huolella. Toisaalta ennakointi ei ole aina mahdollista, jonka vuoksi onkin tärkeää ymmärtää tiettyjä perusasioista saamenkielisen asiakkaan kohtaamisesta.
Saamenkielten ja kulttuurin osalta perusasioihin voi tutustua kielten ja kulttuurin sote ammattilaisille tehdyn verkkokurssin kautta. Myös kysymällä asiakkaalta suoraan on hyvä keino, jos ei itse tunne kulttuuria tai haluaa varmistaa että kaikki asiat tulee huomioitua asiaan kuuluvalla tavalla.
3. Ohjaaminen
Saamenkielisen asiakkaan ohjaamisessa on hyvä tiedostaa kielen ja kulttuurin merkitys. Myös saamenkielisten palveluiden olemassaolo ja erilaiset tukikeinot, kun kielellistä palvelua ei ole saatavilla. Näitä tukikeinoja ovat mm. saamenkieliset materiaalit, kulttuuritulkki ja kielen tulkkaus.
Saamenkielisille asiakkaille on olemassa myös erilaisia palveluita etenkin saamelaisten kotiseutualueella. Näiden palveluiden huomiointi etenkin sosiaalipalveluiden palvelusuunnitelmissa, sekä terveyspalveluiden kuntoutus- ja kotouttamis -suunnitelmissa.
Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelua saamen kielillä ja suomeksi Suomessa tarjoaa Uvjj - Uvjâ - Uvja (linkki aukeaa uvja.fi -sivustolla)
Saamenkielisten asiakkaiden ohjaamisessa ja hoidon suunnittelussa tulee myös huomioida rajat ylittävät palvelut. Näitä palveluita ovat Sámi klinihkkan SANKS:n(linkki aukeaa finnmarkssykehuset.no -sivustolla) palvelut.
Suomessa toimii myös Sámisoster ry -järjestö, joka tuottaa ja tarjoaa saamen kielisiä palveluita, päihdetyön ja ikäihmisten palveluiden osalta.
Saamenkieliset mielenterveys-, päihde-, ja riippuvuuspalvelut
Tällä hetkellä olemassa olevat mielenterveys-, riippuvuus-, ja päihdetyön palvelut kuvattuna kuvassa
"mieripä -palvelut" vieressä. Kuvatut palvelut ovat palvelut niin kuin ne tällä hetkellä toteutuvat saamenkielisten työikäisten mielenterveys- päihde- ja riippuvuustyön asiakkaiden osalta. Palveluita kehitetään ja sopimuksia uusitaan.
Lapin hyvinvointialueella tarjotaan saamenkielisiä ja kulttuurin mukaisia palveluita kolmella saamen kielellä (pohjois- inarin- ja koltansaame). Tällä hetkellä suurin osa saamenkielisistä palveluista toteutuu pohjoissaameksi, jokin osa inarinsaameksi ja vähän koltansaameksi. Palveluiden toteuttaminen saamenkielisenä kaikilla kolmella kielellä on haasteellista, sillä saamenkielisiä ammattilaisia ei ole riittävästi.
Laphan saamenkielisistä palveluista saat tietoa saamenkielten ja kulttuurin mukaisten palveluiden palvelupäälliköltä Mirja Laiti (linkki aukeaa lapha.fi -sivustolla).
Saamelaisen työikäisen mielenterveys- ja päihdetyön asiakkaan kohtaaminen ja hoito sote -keskuksessa
Lapin sosiaali- ja terveystyön ammattilaisilta on noussut tarve työvälineelle, jonka avulla mielialahäiriöisen potilaan kohtaaminen, saamenkielet ja kulttuuri huomioiden, hoidon tarpeen arviointi sekä ohjanta perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnassa helpottuisi. Mallin tarkoituksena on tarjota perusterveydenhuollon työntekijälle välineitä saamenkielisen potilaan haastatteluun ja kohtaamiseen, tilanteen kartoitukseen, potilasohjantaan ja motivointiin sekä antaa valmiudet lyhyen tukea antavalle hoitojakson toteuttamiselle.
Hankkeessa tuotettu malli pitää sisällään:
- Perustietoa saamenkielistä ja kulttuurista
- Kulttuurisen kohtaamisen perusteet
- Tietoa mielenterveyshäiriöistä perusterveydenhuollossa
- Lyhyt tukea antava hoitojakso lyhytterapeuttisella työtavalla
Lyhytterapeuttisen työotteen pohjana on toiminut sote uudistus –hankkeessa Tampereen kaupungille luotu MIELENTERVEYSPOTILAAN ARVIOINTI JA TUKEA ANTAVA HOITO TERVEYSASEMAN VASTAANOTOLLA - Mielenterveyden työkalupakki.
Saamenkielinen sote-työntekijöiden verkosto
Verkosto on avoin ryhmä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Verkosto kokoontui vuosina 2021 ja 2022 joka kuukauden kolmas keskiviikko klo 13.30–14.30. Keskustelu tapahtui saamen kielillä. Verkoston tarkoituksena oli vahvistaa ammattikieltä ja antaa yhteisöllistä tukea työhön. Toimintaa ylläpidettiin yhteistyössä Työhyvinvointia saamelaisalueella -hankkeen (linkki aukeaa SAKK -sivustolla) kanssa.
Verkostosta vastaa Lapin hyvinvointialueella saamenkielisten palveluiden palvelupäällikkö Mirja Laiti.
Saamelainen yhteisöllinen kehittäjäasiakas -toiminta
Hanketyöntekijät jalkautuvat saamelaisalueelle olemassa oleviin kohtaamispaikkoihin (esimerkiksi kielikahvila, nuorisotyö) ja rekrytoivat palveluiden käyttäjiä mukaan kehittämistyöhön. Yhteiskehittäminen parantaa henkilöstön ymmärrystä väestön palvelutarpeista, lisää asiakkaiden tuntemusta palvelujärjestelmän toiminnasta ja rakentaa luottamusta eri toimijoiden välille.
Sote-materiaalien käännöstyö
Saamenkielisissä sote-materiaaleissa on paljon käännösvelkaa niin asiakas- ja potilasmateriaaleista kuin työntekijöiden käyttämistä työmenetelmistä ja lomakkeistakin. Hankkeessa on aloitettu yhteistyö käännöstöiden osalta Posken saamelaisyksikön, Saamelaiskäräjien, THL:n, STM:n, Saamelaisalueen kuntien ja Lapin hyvinvointialueen kanssa.
Tällä hetkellä saamenkielinen terveys- ja hyvinvointineuvonnan materiaalipankki löytyy Coahkis.com -verkkosivuilta (linkki aukeaa uuteen välilehteen).
- Hankkeessa käännetään tarpeellisia materiaaleja, sekä toimitaan yhteistyössä järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa.
- Hankkeessa tuotetaan käännössuunnitelma mielenterveystalon saamentamiseksi.
- Terapianavigaattorin saamentaminen yhteistyössä terapiat etulinjaan -hankkeen kanssa.
- Päihdelinkki -sivuston saamenkieliset materiaalit
Hankkeessa käännettäviä materiaaleja
Hankkeessa on käännetty lapsiperheille tarkoitettuja sosiaalihuollon lomakkeita, perhekeskusesite sekä materiaalia sähköisten palveluiden käyttöönottoa varten esim. Pyydä apua!-palvelu ja ilmoitus sosiaalihuollon tuen tarpeesta. Käännettävät sosiaalihuollon lomakkeet ovat perhesosiaalityön keskeisiä lomakkeita Lapin hyvinvointialueella ja materiaalit kokonaisuudessaan kytkeytyvät vahvasti osaksi perhekeskustoimintaa.
Lisäksi hankkeessa on käännetty mielenterveystyön lomakkeita, joilla asiakkaan tilanteen selvittäminen onnistuu asiakkaan omalla kielellä ja vastausten tarkastaminen onnistuu ilman käännösprosessia. Lomakkeet auttavat saamenkielistä asiakasta toimimaan palveluissa kun ei ole tarjolla saamenkielistä osaamista, sijainnin tai kiireellisyyden vuoksi.
Käännettyjä lomakkeita:
- Kolme kysymystä rahapelaamisesta (BBGS)
- Huumeiden käytön riskit (DUDIT)
- Pakko-oirekysely (OCI-R)
- Paniikkioirekysely (PDSS-SR)
- Lyhyt masennuskysely (PHQ-9)
- Sosiaalisen jännittämisen kysely (SPIN-FIN)
- Psyykkisten traumaoireiden seulontakysely (TSQ)
- Pitkä masennuskysely (BDI-21)
- Ahdistuneisuuskysely (GAD-7)
- Myöhäisiän masennuskysely (GDS-15)
Saamen kielten ja kulttuurin verkkokurssi sote-ammattilaisille
Hankkeessa on rakennettu kaikille avoin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten verkkoperehdytyskurssi saamen kielten ja kulttuurin huomioimisesta sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa Lapin hyvinvointialueella.
Kurssi käy läpi saamen kielten ja kulttuurin ilmeneviä piirteitä, joilla on merkitystä työskentelyssä saamenkielisten asiakkaiden kanssa. Kurssi käy läpi työntekijää ohjaavan lainsäädännön, joka koskee Lapin hyvinvointialueella tuotettuja palveluita. Kurssi myös antaa perustietoa saamenkielisen asiakkaan kohtaamisesta. Kurssista saa halutessaan todistuksen.
Mielenterveystalon käännössuunnitelma
Hankkeessa on tehty mielenterveystalon käännössuunnitelma, jonka tarkoitus on ohjata saamen kielten ja kulttuurin mukainen kääntäminen Mielenterveystalon sisällöistä.
Terapianavigaattori
Hankkeesta on tarjottu apua terapianavigaattorin kääntämisen suunnittelussa ja käännöstyön päämäärissä. Hankkeessa käännettyjä yhteneviä materiaaleja on jaettu myös terapianavigaattorin käyttöön.
Materiaalipankki
Hankkeessa on kerätty käännettyjä materiaaleja osana selvitystyötä. Nämä materiaalit on kerätty ja lajiteltu. Materiaalit ovat Lapin hyvinvointialueen saamepalveluiden käytössä. Tarkoituksena on saattaa materiaalit Laphan työntekijöiden käyttöön.
Digitaalisten palvelujen kehittäminen
Digitaalisten palveluiden kehittäminen on osa palveluiden saatavuuden parantamista.
- Pyydä apua -palvelu on avautunut inarin- ja pohjoissaamenkielille osoitteessa Lapha.fi (linkki aukeaa uuteen välilehteen).
- Ilmoitus sosiaalihuollon tuen tarpeesta -digipalvelun käynnistäminen valmisteltu avaamista varten. Tarvittavat lomakkeet on käännetty inarin-, koltan- ja pohjoissaamenkielille, teknisestä toteutuksesta sovittu.
- Inarin-, koltan- ja pohjoissaamenkieliset elatusapulaskurit on julkaistu inarin, koltan- ja pohjoissaamenkielillä Laphan sivuilla Lapha.fi (linkki aukeaa uuteen välilehteen).
Bivdde veahki -bálvalus dál maiddái sámegillii / Koijâd iše -palvâlus tääl meiddei sämikielân / Pyydä apua -palvelu nyt myös saameksi
Bivdde veahki -bálvalus dál maiddái sámegillii
Bivdde veahki! lea mánnábearrašiidda ja nuoraide oaivvilduvvon vuollegis šielmmá digibálvalus. Bálvalusas sáhtát bivdit veahki, jearrat ráđi dahje guođđit oktavuođaváldinbivdaga, mii guoská du iežat dahje lagas olbmo dili.
Árat bálvalus lea doaibman dušše suomagillii, muhto dál dan oažžu maiddái anáraš- ja davvisámegillii.
Go válddát oktavuođa bivdde veahki -bálvalusa sámegielat bálvalanbálgá bokte, oaččut oktavuođa sode-suorggi ámmátolbmuiguin, geat barget sámegiela ja kultuvrra čuovvu bálvalusain.
Sámegiela ja kultuvrra čuovvu bálvalusat ovddiduvvojit oassin Lappi buresveadjinguovllu Boahttevuođa sode-guovddáš -fitnus. Sámegielat Bivdde veahki -bálvalus ovddiduvvo ain ovttas suomagielat bálvalusain.
Oahpásmuva bálvalussii: Bivdde veahki!
Lassedieđut
Kati Mikkola
Plánejeaddji, sámegielat ja kultuvrralaš bálvalusat
kati.mikkola@poske.fienglanti
Raba oktavuohtadieđui
Koijâd iše -palvâlus tääl meiddei sämikielân
Koijâd iše! lii pärniperruid já nuoráid uáivildum vyeligis šiälmá digipalvâlus. Palvâlusâst puávtáh táttuđ iše, koijâdiđ ravvuu tâi kyeđđiđ ohtâvuođâväldimpivduu jieijâd tâi aldemuu tile pirrâ.
Ovdil tuše suomâkielân toimâm palvâlus lii tääl finniimist meiddei anarâš- já tavesämikielân.
Koijâd iše -ohtâvuođâväldim tohâmáin sämikielâlii palvâlempálgá peht juuvsah sämikielâ já kulttuur miäldásijn palvâlusâin pargee soti-syergi áámmátulmuid.
Sämikielâ já kulttuur miäldásij palvâlusâi ovdedem lii Laapi pyereestvaijeemkuávlu Puátteevuođâ soti-kuávdáš -haavâ uási. Sämikielâlii Koijâd iše -palvâlus ovdedem juátkoo ain oovtâst suomâkielâlijn palvâlussáin.
Uáppáásm palvâlusân: Koijâd iše!
Lasetiäđuh
Kati Mikkola
Vuávájeijee, sämikielâlâš já kulttuurmiäldásâš palvâlusah
kati.mikkola@poske.fienglanti
Leehâst ohtâvuotâtiäđuid
Pyydä apua -palvelu nyt myös saameksi
Pyydä apua! on lapsiperheille ja nuorille suunnattu matalan kynnyksen digipalvelu. Palvelussa voit pyytää apua, kysyä neuvoa tai jättää yhteydenottopyynnön omaan tai läheisen tilanteeseen.
Aiemmin pelkästään suomen kielellä toiminut palvelu on nyt saatavilla myös inarin- ja pohjoissaameksi.
Tekemällä pyydä apua -yhteydenoton saamenkielisen palvelupolun kautta tavoitat saamen kielen ja kulttuurin mukaisissa palveluissa työskenteleviä sote-alan ammattilaisia.
Saamen kielen ja kulttuurin mukaisten palvelujen kehittäminen on osa Lapin hyvinvointialueen Tulevaisuuden sote-keskus -hanketta. Saamenkielisen Pyydä apua -palvelun kehittäminen jatkuu edelleen yhdessä suomenkielisen palvelun kanssa.
Tutustu palveluun Lapha.fissä tästä linkistä: Pyydä apua! (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Lisätietoja
Kati Mikkola
saamenkielisten ja -kulttuurinmukaisten palvelujen suunnittelija
kati.mikkola@poske.fi
Avaa henkilökortti
Lisätietoa aiheesta SámiPosken sivuilta
Yhteystiedot
Plánejeadji, sámegielat ja kulturmieldásaš bálvalusat │Suunnittelija, saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut (80%)
Puh. 040 660 2064
kati.mikkola@poske.fi
Tulevaisuuden sote-keskus -hanke
Henkilökortti
Asiantuntija, saamenkielen ja kulttuurin mukaiset palvelut
Puh. 0406386858
niila.rahko@poske.fi
Tulevaisuuden sote-keskus -hanke
kieliosaaminen suomi ruotsi pohjoissaame englanti
Henkilökortti