Mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden kehittäminen

Työpaketin esittely

Koronapandemian aikana mielenterveyspalveluiden tarve on merkittävästi kasvanut Lapissa. Selvitykset osoittivat, että nuorisopsykiatrian avohoitokäynnit ovat maan keskiarvoa korkeammat, eikä perusterveydenhuollossa tai koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa pystytä riittävästi vastaamaan mielenterveyspalveluiden palvelutarpeeseen. Palvelukokonaisuus on hajanainen ja resurssit ovat paikoin niukat, eritoten pienissä ja harvaan asutuissa kunnissa. Matalan kynnyksen palveluita on tarjolla, mutta ensimmäisen kontaktin jälkeen jonotetaan hoitoon.

Lapin kunnissa päihde- ja riippuvuusasiakkaille tarjottavat palvelut on järjestetty hyvin eri tavoin ja palvelut ovat pirstaleisia, eikä niitä ohjata kokonaisuutena paikallisesti eikä alueellisesti. Koronan aikana päihdepalveluita supistettiin ja asiakkuuksia katosi ja ohjautuminen tarvittaviin palveluihin ei toteutunut. Erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ongelmat ovat monimutkaistuneet.  Pienillä paikkakunnilla osaaminen on usein yksittäisen ammattilaisen osaamisen varassa. Selvitys toi ilmi, että nuorten päihdepalvelut ovat riittämättömät ja osaaminen ei ole näiltä osin ajan tasalla.  
Yhtenäiset mallit ja niiden käyttöönotto edistävät koronapandemian aiheuttaman hoito,-kuntoutus- ja palveluvelan purkua sekä heikoimmassa- ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakasryhmien yhdenvertaisia palveluita.

Saamenkielisissä palveluissa on puutteita ja niiden haavoittuvuus korostui koronapandemian aikana. Vaikutus oli epäsuotuisa erityisesti niihin saamenkielisiin palveluihin, joissa olisi tarvittu moniammatillista yhteistyötä, kuten neuropsykiatriaan liittyvissä palveluissa. Koronapandemian aiheuttamat haasteet ovat monilta osin samanlaisia saamelaisilla mitä ne ovat valtaväestöllä, mutta erityispiirteitä havaittiin mm. saamen kieliin ja kulttuuriin, sosiaalisiin suhteisiin, valtioiden rajojen ylittämiseen ja rajat ylittävien sote-palveluiden saamiseen liittyen. Koronapandemian moninaiset vaikutukset saamelaisyhteisöön, erityisesti saamelaisten lasten ja nuorten hyvinvointiin, on herättänyt huolta.

Työpaketin tavoitteet: 

• Vahvistaa perustason mielenterveys- ja päihdepalveluita hoitoon ja palvelun piiriin pääsyn turvaamiseksi sekä mallintaa koordinoitu tuki laitosmuotoisiin palveluihin ohjautumisesta
• Vahvistaa koulu- ja opiskeluhuollon matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita huomioiden myös saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut
• Selkiyttää ja vahvistaa sekä suomenkielistä että saamenkielistä neuropsykiatrista palvelupolkua 
• Vahvistaa perustason psykososiaalisten menetelmien käyttöä kaikille ikäryhmille
• Vahvistaa verkkopohjaisen tarina-auttamisen (Zoturi) keinoin palveluiden piiristä pudonneiden tavoittamista ja ohjautumista palveluiden piiriin
• Tukea ja vahvistaa ammattilaisten osaamista hoito- ja palveluketjun eri vaiheissa sekä monikanavaisten palveluiden käyttöönotossa 
• Lisätä asiakasosallisuutta palveluita kehitettäessä

Keskeisimmät toimenpiteet: 

Mielenterveyspalveluiden kehittämisen osalta: 

• Perustason mielenterveyspalveluiden hoito- ja palveluketjujen kuvaaminen, hoidon porrastus ja vaadittava osaaminen eri palveluissa, ohjeet lähetekäytännöistä sekä ammattilaisten väliset konsultaatiokäytännöt 
• Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen kuvaaminen koulu- ja opiskeluhuollossa ja palveluiden integrointi osaksi perheiden palveluita huomioiden saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut
• Nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveyspalveluiden hoito- ja palveluketjun kuvaaminen huomioiden saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut (sis. rajat ylittävät palvelut)
• Vahvistetaan neuropsykiatristen häiriöiden tunnistamista, tutkimista, sekä hoitoon ohjautumista  ja osaamisen vahvistamista
• Saamenkielisten nepsy-palveluiden kytkeminen osaksi saamenkielisten palveluiden palvelupolkua ja perheiden palveluita. Nepsy hoito- ja palveluketjujen kuvaaminen huomioiden rajat ylittävät palvelut.
• Verkkopohjaisen tarina-auttamisen käyttöönottoprosessin ja palveluohjauksen mallintaminen, palvelun pilotointi
• Toimintamallien osalta sovitaan ja kuvataan implementointi, seuranta, arviointi ja käyttöönotto palvelualueilla hankkeen tukemana

Riippuvuuspalveluiden kehittämisen osalta: 

• Alueellisten riippuvuuspalveluiden hoito- ja palveluketjun kuvaaminen
• Laitosmuotoisten päihdepalveluiden keskitetyn koordinoinnin mallintaminen ja alueellisen tuen järjestäminen 
• Päihdepalveluissa käytettävien asiointikanavien sopiminen ja kuvaaminen