IPC-N-hoito auttaa masentunutta nuorta

Mikä on IPC-N?

IPC-N eli Interpersoonallinen ohjaus ja neuvonta on tarkoitettu nuorille, joilla on lievää tai enintään keskivaikea-asteista masennusoireilua. IPC-N sisältää kolmesta kuuteen tapaamista. Nuoren tilanteen arvioinnin painopisteenä on ajankohtaisen masennusjakson käynnistäneet lähi-ihmissuhdetapahtumat, niiden tutkiminen sekä niiden käsittelemiseen edellyttämät voimavarat. Terapeuttinen suhde on tukea antava ja rohkaiseva. Tavoitteena on helpottaa tai korjata nuoren ihmissuhdehaasteita. Nuori oppii ymmärtämään elämänmuutoksiaan ja ihmissuhdehaasteitaan sekä näiden yhteyttä mielialaoireisiin. Hän oppii ratkaisemaan ongelmiaan siten, että mielialaoireet helpottavat. Lisäksi nuori oppii stressitilanteista selviytymistä ja ihmissuhdetaitoja.

Kuka voi toimia IPC-N-ohjaajana?

IPC ei edellytä mielenterveysalan perustutkintoa tai terapeuttikoulutusta. Se on tarkoitettu menetelmätyökaluksi mm. koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, oppilashuollon sekä perustason päihde- ja mielenterveyspalvelujen matalan kynnyksen palvelujen työntekijöiden käyttöön.

Miten nuori pääsee IPC-N-hoitoon?

Nuori voi hakeutua IPC-hoitoon itse, vanhemman ohjaamana, opettajan, kouluterveydenhoitajan, -kuraattorin tai -psykologin kautta. Diagnoosia tai lääkärin lähetettä ei tarvita.

Nykytilanne Lapissa ja alustavia tuloksia

Lapin hyvinvointialueelle on koulutettu 68 IPC-N-ohjaajaa. Eniten on koulutettu kuraattoreita (n=31) ja terveydenhoitajia (n=20). Tavoitteena on saada koulutettua 70–80 IPC-N-ohjaajaa. IPC-N-ohjaajaksi kouluttautuminen kestää noin vuoden (sisältäen asiakastapaamiset). Alueelle on koulutettu viisi IPC-N-menetelmäohjaajaa, joiden tehtävänä on menetelmäohjata ja tukea IPC-N-ohjaajiksi kouluttautuvia. Koulutukset organisoituvat Terapiat etulinjaan -toimintamallin (HUS) ja OYS-psykiatrian kautta. 

Alueelle on perustettu tukiryhmä IPC-N-ohjaajille ja heidän esihenkilöilleen. Tukiryhmän yhtenä tehtävänä on varmistaa IPC-N-menetelmän juurtuminen käytäntöön sekä IPC-N-ohjaajien työn tukeminen että esihenkilöiden tietoisuus IPC-N:n käytöstä.

IPC-N-ohjauksia on tehty 91, joista 80 saatiin vietyä loppuun. Nuorista 11 keskeytti IPC-N-ohjauksen, yleisimpänä syynä oli oireiden vaikeutuminen, seuraavaksi yleisimmin nuori ei sitoutunut ja kolmanneksi IPC-N-ohjanta ei sopinut nuorelle. 32 % nuorista ei tarvinnut jatkohoitoa tai seurantaa IPC-N-ohjauksen jälkeen. 29 % tarvitsi harvajaksoisia seurantakäyntejä. Ainoastaan 13 % tarvitsi lähetteen erikoissairaanhoitoon. Nuorista (n=80) 98 % koki hyötyvänsä IPC-N-ohjauksesta ja ohjaajien (n=89) mielestä 91 % nuorista hyötyi ohjauksesta.

Lisätietoja

Tiina Puotiniemi
Projektipäällikkö
tiina.puotiniemi@poske.fi
Avaa henkilökortti