eu-logo

Saamen kielilaki ja kotiseutualue - ekollega

Saamen kielilaki

Perustuslain mukaan saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto siten kun lailla säädetään. Perustuslain lisäksi saamelaisten oikeuksista säädetään tarkemmin muun muassa laissa saamelaiskäräjistä (974/1995) ja saamen kielilaissa (1086/2003).
Saamen kielilain mukaan saamelaisten kotiseutualueella saamelaisella on viranomaisissa asioidessaan aina oikeus valintansa mukaan käyttää saamen tai suomen kieltä. Vaikka saamenkielinen henkilö osaa myös suomea, viranomaisen on silti tarjottava palvelua saamen kielellä henkilön niin halutessaan.

Saamen kielilain perusteella saamelaisella on Lapin hyvinvointialueella oikeus:

  • käyttää saamen kieliä hyvinvointialueen toimielimissä,
  • saada tietoa hyvinvointialueen toiminnasta ja palveluista saamen kielillä,
  • saada hyvinvointialueen asiakirjoja saamen kielillä, kuten pöytäkirjat ja sosiaalihuollon päätökset sekä
  • saada maksutta käännöksiä ja tulkkausta, jos hänellä ei ole mahdollisuutta asioida saamenkielisen työntekijän kanssa.

Saamen kielilain 14§ mukaan saamen kielen taito katsotaan erityiseksi ansioksi, vaikka sitä ei ole asetettu viran, toimen tai tehtävän kelpoisuusvaatimukseksi. 

Lue lisää saamen kielilaista täältä (linkki aukeaa Finlex-sivustolle)

Suomen kartta, jossa Lapin hyvinvointialueen palvelualuejaot väreinä, sekä punaisella rajattuna saamelaisten kotiseutualue.

 

Kartassa näkyy ylimpänä saamelaisten kotiseutualue. Lapin hyvinvointialue korostettuna kartalla aluejaoittain.

 

Saamelaisten kotiseutualueet

Saamelaisalueeseen kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueet sekä Lapin paliskunnan alue Sodankylän kunnasta eli käytännössä Vuotso.
Kolttasaamelaisten koltta-alue sijaitsee Inarin kunnan itäosasta Sevettijärven, Keväjärven ja Nellimin kyliin, joissa kyläkokousjärjestelmä on toimii.

5%