Tapahtumat
- 16.9.2025: Astma sairautena - hoito ja potilasohjaus - valmennus hoitajalle
- 21.10.2025: COPD sairautena - hoito ja potilasohjaus - valmennus hoitajalle
- 27.8.2025: Diabetesvalmennus 1. Diabetes sairautena, Tyypin 2 diabeteksen hoidon tavoitteet, Kardiovaskulaarisairaus ja diabetes
- 3.9.2025: Diabetesvalmennus 2. Tyypin 2 Diabetes valtimoterveellinen ruokavalio sekä uudet ravitsemussuositukset
- 17.9.2025: Diabetesvalmennus 3. Tyypin 2 diabeteksen omahoidon tukeminen, ohjaus elintapamuutoksiin
- 15.10.2025: Diabetesvalmennus 4. Tyypin 2 diabeteksen glukoosia alentava lääkehoito (muu kuin insuliinihoito)
- 8.10.2025: Diabetesvalmennus 5. Diabetesta sairastavan jalkojen omahoito ja jalkojen tutkiminen
- 5.11.2025: Diabetesvalmennus 6. Insuliinihoito tyypin 2 diabeteksessa
- 26.11.2025: Diabetesvalmennus 7. Pistoshoidon ohjaus
- 2.9.2025: Hoitajan työkalupakki - Hengityselinsairauksien perustutkimukset ja potilasohjaus
Uutiset
- 30.6.2025: Lapin hyvinvointialueen ensimmäinen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma on valmistunut
- 27.6.2025: Pienten lasten ohjattu omahoito (POOH) –koulutus
- 27.6.2025: Nuorten ohjattu omahoito (NOOH) –koulutus
- 27.6.2025: Lasten ohjattu omahoito (LOOH) –koulutus
- 26.6.2025: Osallistu ja vaikuta – hoitajien ääni kuuluviin hoidon tarpeen arvioinnin kehittämisessä!
Lapin hyvinvointialueen ensimmäinen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma on valmistunut
Lapin hyvinvointialueelle on laadittu ensimmäinen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma, joka ohjaa rakenteellisen sosiaalityön kehittämistä ja toteuttamista vuosina 2025–2026. Toteutussuunnitelma on laadittu VASA2- hankkeessa osana Suomen kestävän kasvun ohjelman mukaista THL:n koordinoimaa rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin projektia. Lue lisää täältä.
VETOISA-tutkimukselle valtion sosiaalityön tutkimusrahoitus – tavoitteena vahvistaa sosiaalialan veto- ja pitovoimaa
Lapin yliopiston ja Posken yhteishanke (2025–2028) tarkastelee sosiaalialan työn rakenteita, asiantuntijuutta ja työoloja Pohjoisen yhteistoiminta-alueella. Tuloksista syntyy suosituksia hyvinvointialueiden ja valtakunnallisen kehittämisen tueksi. Lue lisää täältä.
Posken toimintakertomus 1.1.-30.6.25
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen neuvottelukunta on hyväksynyt Posken toimintakertomuksen ajalta 1.1.–30.6.2025.Toimintakertomuksessa kuvataan mm., miten Poske on edistänyt sosiaalialan asiantuntemusta, koulutuksen ja käytännön yhteistyön vahvistumista ja kehittäjäasiakastoiminnan roolia palveluiden kehittämisessä. Lue koko toimintakertomus täältä.
Vire- etäryhmävalmennus kohentaa toimintakykyä ja arjenhallintaa
Vire-etäryhmävalmennus on osoittautunut toimivaksi tavaksi vahvistaa nuorten ja aikuisten toimintakykyä sekä tarjota vertaistukea turvallisesti verkossa. Valmennukseen osallistuneista yli 80 % koki toimintakykynsä parantuneen. Mallia kehitetään edelleen, ja syksyllä julkaistaan myös pohjoissaamenkielinen itsehoitopaketti. Lue lisää täältä.
Hyvinvointialue ilman sosiaalialan kehittämisosaamista on kuin rakennus ilman perustuksia – se sortuu ennen kuin ehtii nousta
Hyvinvointialueet rakentavat tulevaisuutta. Mutta jos kehittämisen katse kohdistuu vain terveydenhuoltoon, rakennetaan kapeaa ja kallista järjestelmää. Sosiaalihuollon ei pitäisi olla sivuroolissa, vaan etulinjassa. Se kohtaa ihmiset arjessa, ehkäisee ongelmia, rakentaa osallisuutta, kansallista turvallisuutta ja turvaa yhdenvertaisuutta. Juuri siksi sosiaalialan kehittämisosaaminen on kriittinen menestystekijä – ei lisämauste, vaan perusaines. Lue lisää täältä.
Tahroja paperilla
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Poske) on toiminut laissa (1230/2001) ja asetuksessa (1411/2001) säädettynä alueellisena kehittämisorganisaationa vuosina 1.8.2001–30.6.2025. Osaamiskeskuksen toiminta päättyy nykyisessä rakenteessaan ja muodossaan 30.6.2025.
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske) toiminta alkoi elokuussa 2001 – Kiitos Kyösti Urponen, ja varsinainen lainsäädäntö (laki ja asetus sosiaalialan osaamiskeskuksista) tuli voimaan vuoden 2002 alusta.
Posken 24 toimintavuoden aikana keskuksessa on työskennellyt suuri joukko osaavia ja sitoutuneita käytännön ammattilaisia, jotka ovat tulleet perustyöstä kehittämiseen eri Posken koordinoimiin hankkeisiin. Kehittämistyössä on näiden vuosien aikana ollut mukana useita satoja ammattilaisia, jotka ovat määräaikaisen jakson jälkeen palanneet perustyöhön - toivottavasti uusien välineiden ja ajatusten kera. Lämmin kiitos heille kaikille arvokkaasta panoksestaan.
Posken kautta Pohjois-Suomen alueelle on saatu yli 54 miljoonaa euroa sosiaalialan ja terveysalan kehittämisrahoitusta yli kahden vuosikymmenen aikana. Tämä rahoitus on mahdollistanut mittavan ja moniulotteisen kehittämistyön, joka on toteutettu tiiviissä yhteistyössä alueen kuntien, hyvinvointialueiden, järjestöjen ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Poske on toiminut monien laajojen hankekokonaisuuksien koordinaattorina sekä suunnittelun ja rahoituksen haun asiantuntijana. Erityinen kiitos kuuluu Realle pitkäjänteisestä yhteistyöstä hankkeiden suunnittelun ja kirjoittamisen parissa. Olet rautainen terveydenhuollon substanssiasiantuntija, ja olen saanut oppia sinulta valtavasti. Yhteinen ajattelumme, ideointi ja kirjoittaminen on sujunut saumattomasti, ja työn tulokset puhuvat puolestaan: olemme onnistuneet tuomaan Lappiin merkittäviä kehittämisresursseja, jotka ovat hyödyttäneet niin ammattilaisia kuin asukkaita.
Poske on pyrkinyt tukemaan hankkeissa toimivien työntekijöiden osaamista tarjoamalla koulutusta ja ammatillista tukea. Kehittäjätyöntekijät ja asiantuntijat ovat kouluttautuneet sisällöllisiin teemoihin, mutta keskeistä on ollut myös fasilitointiosaaminen. Ilman fasilitoinnin menetelmiä ei verkostomainen kehittämistyö ja yhteinen oppiminen olisi ollut mahdollista. Kiitos Mirko!
Poske on ollut valtakunnallisesti edelläkävijä sosiaalialan digitaalisten palveluiden kehittämisessä. Jo yli kahden vuosikymmenen ajan Poske on tukenut sosiaalihuollon ammattilaisia tarjoamalla digitaalisia palveluja, kuten asiantuntijakonsultaatioita, osaamisen kehittämisen työkaluja ja materiaalipankkeja. Näiden palveluiden kehittämisessä lähtökohtana on ollut sosiaalialan työn tukeminen arjessa, erityisesti Pohjois-Suomessa, mutta ekollega.fi -palveluita on hyödynnetty myös laajemmin eri puolilla maata.
Digitaalisten kansalaispalveluiden kehittämisessä Poske on ollut tienraivaaja jo 2000-luvun alkuvuosista lähtien. Kemijärven silloinen perusturvajohtaja Auvo Kilpeläinen nosti jo varhain esiin tarpeen kehittää digitaalisia sosiaalipalveluita kansalaisten näkökulmasta, erityisesti laajojen ja harvaan asuttujen alueiden saavutettavuuden parantamiseksi. Hänen suosituksestaan käynnistettiin vuonna 2006 Itä-Lapin kuntien sosiaalipalveluiden verkkoneuvonta, joka oli aikanaan yksi Suomen ensimmäisistä verkkopohjaisista sosiaalineuvontapalveluista. Tästä alkoi virtu.fi-palveluportaalin kehittäminen. virtu.fi palveluportaali kasvoi vuosien mittaan laajaksi sähköisen asioinnin ja tietoturvallisen verkkoneuvonnan kokonaisuudeksi, joka mahdollisti asiakaslähtöisen palveluohjauksen ja tiedonsaannin ajasta ja paikasta riippumatta. Kiitos Auvo! Palvelua kehitettiin iteratiivisesti yhdessä kuntien, järjestöjen ja asukkaiden kanssa. virtu.fi-palvelu siirtyi vuonna 2023 osaksi Lapin hyvinvointialueen omaa verkkopalvelukokonaisuutta hyvinvointialueuudistuksen myötä. Siirrossa huolehdittiin siirtyvän tiedon, osaamisen ja teknisten ratkaisujen dokumentoinnista ja yhteentoimivuudesta, jotta kehitetty digitaalisuuden perusta voisi edelleen palvella alueen asukkaita.
Erityinen kiitos kuuluu siis Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan kuntien sosiaalityön johtajille, jotka ovat uskoneet kehittämistyöhön ja mahdollistaneet työntekijöidensä osallistumisen siihen. Näin on yhdessä kehitetty ja vahvistettu sosiaalihuollon palveluita alueella.
Poske on myös systemaattisesti edistänyt asiakasosallisuutta. Poske on mahdollistanut palveluiden käyttäjien osallistumisen kehittämistyöhön tarjoamalla tilaa henkilökohtaiselle ja sensitiiviselle kokemukselle. Kehittäjäasiakkaita on ollut yli sata, ja osa heistä on osallistunut toimintaan pitkäaikaisesti. Kiitos kuuluu heille sitoutumisesta, avoimuudesta ja arvokkaista näkökulmista.
Haluan kiittää myös Posken työntekijöitä - rautaisia ammattilaisia, joista osa on jo siirtynyt eläkkeelle tai muihin haasteisiin. Ilman heidän sitoutumistaan, erityisasiantuntemustaan ja uskoaan toisinaan lähes mahdottomalta tuntuneeseen tehtävään, tämä yli 20 vuotta kestänyt kehittämistoiminta ei olisi ollut mahdollista. Kiitos Petrit, Arja, Jorma, Asta, Kerttu, Anne, Sari, Maarit, Maria, Jaana, Sanna-Liisa, Tiina, Maija, Anni.
Posken kehittämistyötä on yli kahden vuosikymmenen ajan kantanut vahva luottamus yhteiseen osaamiseen, tavoitteisiin ja mahdollisuuksiin – myös tilanteissa, joissa resurssit, rakenteet tai lähtökohdat ovat olleet haastavia. Tämä luottamus on konkretisoitunut arjen yhteistyössä, verkostojen sitkeydessä ja kyvyssä ylittää hallinnollisia rajoja asiakkaiden ja ammattilaisten hyväksi. Tämän kehittämisotteen ytimessä on ollut usko siihen, että muutos on mahdollista. Kuten PaKaste-hankkeen (2009–2013) työkokouksessa osuvasti Juha-Matti Kivistö kiteytti: ”Jos täytyy muuttaa Kemijoen virtauksen suuntaa, niin sekin voidaan tehdä.” Tämä lausahdus ilmentää täydellistä luottamusta yhdessä tekemisen mahdollisuuksiin – ja juuri tällaisesta luottamuksesta on Posken työssä lopulta ollut kysymys. Lämmin kiitos Juha-Matille ja Anitalle Kolpeneelle - siitä hyvästä hoivasta, vahvasta kumppanuudesta ja täydellisestä luottamuksesta, jota Poske on saanut teiltä vuosien varrella. Erityinen kiitos myös Pia - tuestasi ja asiantuntemuksestasi valtakunnallisen saame-erityistehtävän hoitamisessa. Olen oppinut sinulta Pia paljon matkamme varrella. Lapin yliopistolle ja Merja Laitiselle kiitos juridisena oikeushenkilönä toimimisesta ja asioiden hoitamisesta. Susanna Sakko kiitos asioiden hoitamisesta Oulun ammattikorkeakoulun kontekstissa. Ja tietenkin kiitos kaikille yhteistyökumppaneille; oskebossit, sosiaalialan osaamiskeskukset, hyvinvointialueet, järjestöt, yritykset, oppilaitokset, lääninhallitukset, aluehallintovirastot, maakuntaliitot, Saamelaiskäräjät ja SamiSoter ry sekä STM ja THL.
On haikeaa seurata, kuinka 24 vuoden aikana kertynyt kehittämispääoma nyt hajaantuu niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Toivomme, että osa siitä kantaa edelleen alueellisessa kehittämistyössä ja tulevien rakenteiden kautta sosiaalialan ammattilaisten ja asiakkaiden hyväksi.
Kaisa Kostamo-Pääkkö
Hankkeet
VASA2 – Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle
Hankkeen tavoitteena on pitkävaikutteinen kehittäminen, jonka avulla vastataan koronapandemian aiheuttamiin haasteisiin. Kehitämme Lapin hyvinvointialueen sote-palvelujen saatavuutta ja hoitoon pääsyä. Hankkeen toimenpiteistä hyötyvät lappilaiset palveluiden käyttäjät.
HOP – hyvinvointia, osallisuutta ja pärjäämistä
Hankkeessa kehitetään, testataan ja pilotoidaan työmenetelmiä ja välineitä haastavassa tilanteessä elävien hyvinvoinnin, osallisuuden sekä taloudellisen tilanteen parantamiseksi. Hanke tuottaa tietoa ja lisää ymmärrystä taloudellisesta huono-osaisuudesta sekä tutkii ja kehittää yhteistyössä työmenetelmiä ja -välineitä. Lisäksi toteutetaan kehittäjäasiakasvalmennusta raha-asioiden haasteita kohdanneille henkilöille.
Aikuissosiaalityön menetelmien vaikutukset -osatutkimushanke
Hankkeen tavoitteena on tukea aikuissosiaalityöhön mallinnettujen menetelmien käyttöönottoa ja vaikutusten seurantaa Pohjois-Suomen yhteistyöalueella, tuottaa tutkimustietoa menetelmien vaikutuksista paljon palveluja ja erityistä tukea tarvitsevien ai kuissosiaalityön asiakkaiden hyvinvointiin ja elinoloihin sekä vahvistaa sosiaalityön tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja osaamisrakenteita hyvinvointialueilla kehittämällä yhdessä yhteistyöalue tason sosiaalityön käytäntötutkimusta.
Sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja -työnjakopilotti
Työnjakopilotin tavoitteena on muodostaa Lapin hyvinvointialueen kaakkoiselle palvelualueelle perheiden ja työikäisten palveluihin selkeä tehtävärakenne ja työnjako sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien välille. Lisäksi Lapin hyvinvointialueella mallinnetaan ja määritellään näiden ammattiryhmien työnkuvat ja tehtävärakenne. Tehtävärakenteen määrittelyssä tavoitteena on varmistaa sujuva yhteistyö, toimiva tiedonkulku sekä tehokkaat päätöksenteon rakenteet.
Vanhemmuuden tukeminen sijaishuollossa
Hankkeen tavoitteena on kuvata Lapin hyvinvointialueen palvelutuotannon sijaishuoltoyksiköiden palveluprosessit huomioiden digitaalisten palveluiden hyödyntäminen ja yhteydet mielenterveys- ja riippuvuuspalveluihin. Tavoitteena on lisätä palvelujärjestelmän toimivuutta vastaamaan paremmin lasten ja nuorten palvelutarpeisiin. Hankkeessa lisätään myös vanhemmuuden tukea ja yhteydenpitoa sijoituksen ja huostaanoton aikana sekä vakiinnutetaan kokemusasiantuntijuus ja vertaisryhmätoiminta osaksi lastensuojelun palvelurakenteita Lapissa. Tämä tarkoittaa, että henkilöillä, joilla on oma kokemus lastensuojelun asiakkuudesta joko lapsena, nuorena tai vanhempana, on mahdollisuus hyödyntää kokemustaan palveluiden ja työn kehittämisessä.