Neurokirjon ihmisen kohtaaminen ja osaamisen vahvistaminen

Tältä sivulta löydät:

tietoa ihmisen hyvästä kohtaamisesta
koulutustallenteita adhd:stä, autismikirjosta, Tourettesta ja OCD:stä sekä neurokirjosta saamelaisesta näkökulmasta
Nepsykahvilan tallenteet
Neuromoninaisen työyhteisön huoneentaulun

Ammattilaisen on hyvä huomioida kohtaamistilanteissa:

Ihmisen arvostaminen ja yksilöllisyyden kunnioittaminen
Kuunteleminen ja ihmisen oman elämän asiantuntijuuden kunnioittaminen
Ihmisen syntyperän, kielen ja kulttuurin huomioon ottaminen
Kiinnostuksen osoittaminen, läsnäolo ja tarkennusten kysyminen
Olemassa olevan hyvän ja toimivan vahvistaminen
Pyrkimys ratkaisukeskeiseen lähestymistapaan haastavissakin tilanteissa
Tukeminen ihmisen tarpeista ja toiveista käsin

Saamelaisen neurokirjon henkilön kohtaaminen

Ammattilaisen on tärkeää muistaa, että hän on valta-asemassa suhteessa asiakkaaseen, sillä hän ohjaa ja neuvoo asiakasta asiantuntijuutensa pohjalta. Kun asiakas kuuluu vähemmistöön, kuten saamelaisiin, työntekijällä on tuplavalta: hän edustaa sekä valtaväestöä että omaa ammatillista auktoriteettiaan. Ammattilaisen tulee aina kohdata asiakas asiakaslähtöisesti ja kunnioittavasti. Erityistä sensitiivisyyttä tarvitaan, kun asiakas tulee eri kulttuurista kuin työntekijä itse. Kulttuurinen tiedostavuus ja omien arvojen peilaaminen suhteessa asiakkaan arvoihin ovat osa ammattitaitoa. Aito ja tasa-arvoinen kohtaaminen lisää luottamusta ammattilaisen ja asiakkaan välillä, vaikka kaikkea ei osaisikaan tai tietäisikään.

Saamelaisilla on historiallisista syistä johtuen epäluottamusta viranomaisiin ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisiin, sillä heidän ei koeta pitäneen mielessä saamelaisten etua. Saamelaisilla perheillä voi yhä olla huonoja kokemuksia erilaisia valtayhteiskunnan tuottamia palveluita kohtaan mm. saamenkielisyyden tai kulttuurin huomiotta jättämisen sekä erilaisten asenteiden vuoksi. Apua ammattilaisilta haetaan usein liian myöhään, jos ollenkaan. Tämä voi tehdä saamelaisen neurokirjon asiakkaan ja ammattilaisen kohtaamisesta vaikeampaa. Asiakas voi esimerkiksi kertoa, että kaikki on hyvin, vaikka todellisuudessa asiat eivät ole kunnossa. On tärkeää voida erottaa johtuuko tämä epäluottamuksesta ammattilaisia kohtaan tai siitä, että asiakas peittelee ongelmiaan yrittäen vaikuttaa neurotyypilliseltä ja yhteiskunnan normien mukaan elävältä.

Ammattilaisen on tärkeää tuntea saamelaisten historia, hankkia tietoa saamelaisesta kulttuurista ja tiedostaa oma kulttuurinen taustansa. Tämä auttaa kohtaamaan saamelaisen asiakas kulttuurisesti taitaen. Ottaessaan huomioon myös neurokirjon henkilön saamelaisuuden, ammattilainen pystyy kohtaaman tämän paremmin ja tekemään asiakaslähtöisiä tutkimuksia, hoito- ja kuntoutussuunnitelmia.

Saamenkieliset palvelut ovat perusoikeus – mitä laki sanoo?

On tärkeää muistaa, että saamelaisella asiakkaalla on oikeus käyttää saamen kieltä saamelaisten kotiseutualueen kunnissa (Utsjoki, Inari, Enontekiö ja Sodankylän pohjoisosa Vuotso) tuotettavissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Samoin Lapin hyvinvointialueella tarjottavissa palveluissa, joita tuotetaan vain kotiseutualueen kuntien ulkopuolella sijaitsevissa toimintayksiköissä (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 2021/612, 5§). Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi erikoissairaanhoidon palvelut. Lisäksi saamelaisten kielellisistä oikeuksista säädetään saamen kielilailla (2003/1086). Saamenkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yksi tapa, jolla saamelaisten perustuslaillinen oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan toteutuu (Suomen perustuslaki 1999/731, 17§).

Mitä jokaisen ammattilaisen kuuluisi vähintäänkin tietää neurokirjosta - osaamisen vahvistaminen

Neurokirjon perustietoa –pakettiin kuuluu neljä 45 minuutin mittaista videotallennetta. Tallenteita voidaan hyödyntää työntekijöiden /ammattilaisten työn tukena, kun on tarve palata perusasioiden äärelle sekä uusien työntekijöiden perehdytykseen perustietoon neurokirjosta. Paketti antaa kokonaisuudessaan oivan lähtökohdan neurokirjon perustiedon kartuttamisen aloittamiseksi.

Videotallenteet:

Oivalla adhd – keinoja arkeen ja kohtaamiseen”
Piia Haukilahti, ADHD-liitto

Autismikirjon henkilön kohtaaminen - mitä meistä jokainen voi huomioida omassa työssään
Salla Hewitt, Kirjon kirjat

Tourette tänään - tietoa ja tukea arkeen
Tuula Savikuja, Suomen Tourette- ja OCD-yhdistys

Neurokirjo saamelaisuuden näkökulmasta
Elle Aikio, Lapin hyvinvointialue

Nepsykahvila

Nepsykahvilassa tarjoillaan asiantuntijoiden ja erilaisten teemojen kautta ammattilaisille suunnattua perustietoa neurokirjosta. Samalla annetaan vinkkejä, miten omaan toimintaan, asenteisiin ja ajatuksiin huomiota kiinnittämällä ja tekemällä asioita toisin, kohtaamistilanteet ovat neurokirjolla olevalle ihmiselle kohtaavampia ja turvallisempia.

Teema-alustuksilla halutaan herätellä ammattilaisia miettimään oman toiminnan vaikutusta kohtaamistilanteisiin sekä hieman raaputtelemaan asenne- ja ajattelupintoja; asiat eivät ole aina niin vaikeita ja monimutkaisia. Aina ei myöskään tarvita ylimääräistä resurssia tai isoja muutoksia, vaan ihmisten kanssa tehtävässä työssä isoin ja tärkein osa asioista tapahtuu ensin meissä jokaisessa itsessämme ja sitä kautta meidän toiminnassamme.

Neuromoninainen työyhteisö

Jokainen työyhteisö on neuromoninainen tarkoittaen, että työpaikoilla on työntekijöitä, jotka voivat olla joko neurotyypillisiä tai neurokirjolla. Neuromoninaisuus voi näkyä työpaikoilla eri tavoilla rikastuttaen yhteisöä, mutta myös tuoden eteen tilanteita, jotka voivat askarruttaa niin neurokirjon henkilöä kuin hänen neurotyypillistä työkaveriaan. On hyvä muistaa, että jokainen meistä on omalta osaltaan vastuussa työpaikan psykologisesti turvallisen ilmapiirin luomisesta. Turvallisessa ja erilaisuutta hyväksyvässä ilmapiirissä työyhteisön jäsenet voivat avoimesti kertoa siitä, miten he kokevat asioita ja mikä heitä auttaa tietyissä työpäivän aikana eteen tulevissa tilanteissa.

VASA2 – Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle –hankkeen aikana syntyi “Neuromoninainen työyhteisö”-huoneentaulu, joka toimii muistutuksena työyhteisölle eri tavoista ottaa huomioon neuromonimuotoisuus omassa työyhteisössä.