Neuropsykiatrinen palvelupolku rakentuu pala kerrallaan

Neuropsykiatrisen palvelupolun kehittämisessä syksy on lähtenyt vauhdikkaasti liikkeelle; meillä on ollut jo kaksi työpajaa. Tänä syksynä olemme siirtyneet entistä vahvemmin yhteiskehittämiseen ja työpajoissa on jatkossa mukana aiemmin omissa työpajoissaan työskennelleet saamenkielisen palvelupolun kehittäjät sekä kehittäjäasiakkaita ja järjestöjen edustajia. Tiivistämme myös tahtia kehittämisessä, joten työpajailemme kolmen viikon välein aikaisemman neljän sijaan.

Syksyn ensimmäisessä työpajassa elokuulla oltiin etäkonsultaation ja etävastaanoton äärellä. Ammattilaiset avasivat yhdessä, mitä heille nämä kaksi asiaa tarkoittaa ja millaisia jo olemassa olevia käytänteitä on olemassa. He tarkastelivat myös tarpeenmukaista etäkonsultaatio- ja etävastaanottotoimintaa.

Etäkonsultaatiosta ja etävastaanotosta käsitteinä ammattilaiset olivat hyvin pitkälle samaa mieltä. Etäkonsultaatio nähtiin neuvon antona ja neuvon pyyntönä eli lainataan tietotaitoa asiantuntijalta toiselle. Etävastaanottotoiminta nähtiin asiakaspalveluna, ohjauksellisena ja neuvontaan liittyvänä.

Etäkonsultaatiokanavia löytyi useitakin; osa hyvin paikallisia ja osa laajemmalle ammattikunnalle tarjolla olevia. Näissä osassa nousi esiin se, että kaikki etäkonsultaatiota tarvitsevat ammattilaiset eivät ole tietoisia näistä palveluista eli taustalta puuttuu selkeä ja avoin toimintamalli. Tarpeena nousi esiin eri palvelualojen konsultoivien ammattilaisten selkeämpi ja helpompi löydettävyys joko suoraan Laphan verkkosivuilta tai ammattilaisten Intrasta Kaltiosta.

Etävastaanottotoiminnasta puhuttaessa nousi vahvasti esiin jo sen arkipäiväisyys eli toimintaa on käytössä arjessa paljonkin. Pohjoisella palvelualueella varsinkin etävastaanottotoiminta näyttäytyy vahvana, mutta myös muualla Lapissa etävastaanottotoiminnalla on vahva paikkansa. Etävastaanottotoimintaan toivottiin ainoastaan rakenteellisia muutoksia, itse palvelu ja toiminta katsotaan toimivan jo. Rakenteellisina muutoksina nostettiin esiin valmis rakennepohja vastaanotoille, työtilojen suunnittelua, nettiyhteyksiä jne.

Toisessa työpajassa syyskuun puolella käytiin läpi päivitetty visuaalinen palvelupolku ja keskityttiin tarkastelemaan polun kahta ensimmäistä askelmaa: ”laadukkaan arjen peruspalikat kuntoon” sekä ”huoli toimintakyvystä ja arjesta”. Visuaalinen polku on päivitetty ammattilaisten tuottaman tiedon ja tarpeen pohjalta nyt alla olevaan muotoon. Polku päivittyy ja visuaalinen ilmekin saattaa matkalla vielä muokkautua sitä mukaan, kun tietoa polulle karttuu työpajoissa ja yhteisissä keskusteluissa.

Työpajan työskentelyssä polun ensimmäistä ”Laadukkaan arjen peruspalikat kuntoon” -askelmaa tarkasteltiin siitä näkökulmasta, että miten ammattilainen ohjaa eri ikäisiä ihmisiä ja perheitä laadukkaaseen arkeen ja toista ”Huoli herää toimintakyvystä ja arjesta”, miten ihmisten toimintakykyä ja arkea kartoitetaan eri ikäkausina. Ammattilaiset työstivät pienryhmissä konkreettisesti, kuka ammattilainen tekee näitä asioita, mitä ihmisen kanssa tehdään ja toimintaan, mitä työvälineitä käytetään, ammattilaisen työparin tarvetta, tiedon kerääntymisen paikkaa, tavoitteellisuutta ja vaikuttavuutta sekä seurantaa.

Työskentelyn yhtenä tuloksena voinee sanoa, että ammattilaisilla on keinoja ja välineitä molemmille polun askelmille olemassa, ne vaativat hieman tarkempaa yhteistä sopimista ja kenties prosessimaiseen muotoon asettamista, mistä näkee yhdellä silmäyksellä kokonaisuuden.

Työskentelyssä ja yhteisissä keskusteluissa nousi esiin, ehkä merkittävimpänä asiana, se, että ammattilaisille itselleenkään ei ole täysin selkeää näiden kahden askelman ero eli milloin puhutaan laadukkaan arjen tukemisesta ja milloin huolesta sekä miten huoli määritellään.

Palvelupolun kehittämisessä on tulossa toiselle askelmalle ”Huoli herää toimintakyvystä ja arjesta” on tulossa lokakuulla pilottiin matalan kynnyksen Vire- etäryhmävalmennuskokonaisuus (linkki avautuu uuteen välilehteen), joka pyrkii vastaamaan toiminnallaan kohtaan, missä nuoren tai aikuisen toimintakyvyssä ja arjessa nousee esiin jotain haasteita. Tästä uutisoimme lisää pilotin päästyä alkuun.

Lue lisää neuropsykiatrisen palvelupolun kehittämisestä (linkki avautuu uuteen välilehteen).

Lisätietoja

Marjo Häyry
Erityisasiantuntija
Neuropsykiatrinen palvelupolku
marjo.hayry(at)poske.fi
 

Kehittämistyötä tuetaan Euroopan unionin NextGeneration Eu rahoituksesta ja se on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.