Oulun osahanke

Oulun kaupungin osahankkeen päätavoitteina ovat monialaisen työmallin ja asiakkaiden hoitopolun kehittäminen lastensuojelun, ja lasten ja nuorisopsykiatrisen työryhmän (Lanun) sekä päihdepalveluiden välille. Työmalli koostuu monialaisesta kokoonpanosta, jossa varmistetaan lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen ja nuoren osallisuus ja palveluiden oikea-aikaisuus sekä monialainen tarkastelu. Lisäksi kehittämiskohteena on konsultaatiokäytäntö lastensuojelun ja Lanun välille. 

Monialaisessa työmallissa mahdollistetaan lapsen asioissa toimiva ja tarpeisiin vastaava työskentely yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Koordinointi toteutuu yhteistyössä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Työskentelyn suunnittelu ja arviointi tapahtuu lapsen kanssa monitoimijaisella työskentelyllä. Työmalli voidaan ottaa käyttöön myös palvelutarpeen arviointiprosessin aikana lapsen lastensuojeluasiakkuutta arvioitaessa.

Monialainen työmalli nivotaan osaksi jo Oulussa kehitettyjä työmuotoja ja palvelurakennetta. Monialainen työmalli toteutuu Lapsen puheeksi -neuvonpidon avulla. Oulun kaupungissa hyvinvointipalveluiden ja sivistyspalveluiden työntekijät ovat käyneet Lapset puheeksi -keskustelun ja Toimiva lapsi ja perhe -työmenetelmät ovat tuttuja työntekijöille. Monialainen työskentely on tarkoituksenmukaista sitoa sellaisiin työmuotoihin, jotka ovat jo osa palveluiden toteutumista ja kehittämistä. Monialaisen työmallin rajaa tarkastellaan myös suhteessa hyvinvointikeskusten peruspalveluiden yhteisövaikuttavuuden malliin.

Konsultointikäytäntöä kehitetään osana monialaista työmallia. Konsultointikäytäntö tarkoittaa lastensuojelun ja Lanun välillä tapahtuvaa ristikkäistä konsultaatiota. Konsultaatiokäytännön toteutuminen konkreettisesti vaatii vielä yhteistä suunnittelua ja toimintaohjeita lastensuojelun ja Lanun välillä. Konsultaation on tarkoitus olla saatavilla asiakkaana olevan lapsen asioiden ja tilanteiden erityispalveluiden, kuten lastensuojelun toimien ja palveluiden sekä psykiatrisen erikoissairaanhoidon tarpeiden arvioimiseen.  Tavoitteena on, että myös jatkossa ammattihenkilöiden välinen konsultaatio mahdollistuu ketterästi ja sujuvasti kehitettyjen toimintojen myötä.

Monialainen työmalli 

Kuva, joka sisältää kohteen teksti, näyttökuva, käyntikortti

Kuvaus luotu automaattisesti

Oulun kaupungin osahankkeen monialaisen työmallin pilotointi on käynnistynyt maaliskuun 2022 aikana. Pilotointiin on osallistunut kolme asiakasperhettä. Pilotoinneissa on ollut mukana lapsen ympärillä olevat toimijat eli vanhemmat, sivistystoimi, lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä, toimintaterapeutti, ohjaaja sekä hankekoordinaattorit. Neuvonpidosta saatu asiakaspalaute on ollut hyvää ja kannustavaa. Lapset ovat saaneet tuoda esille ajatuksiaan ja kokeneet osallisuutta ja kuulluksi tulemista omien asioiden käsittelyssä. Vanhemmat ovat kokeneet yhteisen neuvonpidon kautta muodostuvan yhteinen käsitys nuoren tilanteesta sekä heille että eri toimijoiden välille. Toimijat ovat neuvonpidon avulla saaneet ajankohtaista tietoa samanaikaisesti lapsen tilanteesta ja lapsen auttamiseen on sitouduttu yhteisellä suunnitelmalla. Tarve erikseen pidettäville palavereille on jäänyt pois. 

Konsultaatiokäytäntöä kehitetään osana työmallia. Projektiryhmäkokouksissa on mahdollistunut konsultaatio, ja noussut esille koulun näkökulmasta lapsen tuen konsultaation tarpeet ja projektiryhmän ulkopuolisia ammattihenkilöitä on kannustettu hyödyntämään ryhmää sekä osallistumaan kehittämiseen. Konsultaatiokäytännöllä tavoitellaan lastensuojelun ja Lanun toimivaa ja oikea-aikaista työskentelyä ja hoitoa.

Pilotointimallia ollaan levittämässä laajemmin Oulun alueelle kevään ja tulevan syksyn aikana. Monialaisen työmallin juurruttamiseksi ja systeemisen ajattelun levittämiseksi Oulussa toteutuvat lastensuojelun ja Lanun työpajat; ensimmäinen työpajatyöskentely 31.5.2022 ja kaksi päivää syksyllä 2022. Työpajan sisältönä on monialaisen yhteistyön edellytykset perheterapeuttisesta, systeemisestä viitekehyksestä käsin.

Oulun osahankkeen projektiryhmä

Hankkeessa aloitettiin syksyllä 2021 projektiryhmä, johon koottiin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistyspalveluista koostuva työryhmä suunnittelemaan ja kehittämään pilottia. Projektiryhmä koostui lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä, lasten ja nuorisopsykiatrisen työryhmän sairaanhoitajista, sivistyspalveluiden suunnittelijoista, oppilashuollon kuraattoreista, päihdepalveluiden työntekijästä sekä lastensuojelun kokemusasiantuntijasta. Kyseinen projektiryhmä kokoontui noin kahden viikon välein syksyyn 2022 asti. Projektiryhmän tuotoksena suunniteltiin monialaisen työmallin pilotti ja niin sanottujen lastensuojelun ja Lanun yhteisasiakkaiden hoitopolku. Projektiryhmä suunnitteli myös yhdessä pilottityöstä saatujen kokemusten ja havaintojen levittämiseksi monialaiset työpajat, joilla pyrittiin levittämään systeemistä ajattelua ja orientaatiota lastensuojelun, lasten ja nuorisopsykiatrisen sekä päihdepalvelujen rajapintoihin. Tämän lisäksi vielä suunniteltiin yhdessä projektiryhmässä lastensuojelun infotilaisuudet sivistyspalveluiden työntekijöille. Alla olevassa kuvassa on Oulun osahankkeen kehittämisjana, josta näkyvät hankkeessa tehdyt toimenpiteet tiivistetysti.

Työmallin pilottivaihe, toimenpiteinä monialaiset työpajat ja infot sivistyspalveluille, tuotoksena yhteisasiakkaiden hoitopolku Oulun osahankkeen kehittämisjana

Oulun osahankkeen tuotokset

Osahankkeen pilotoinnin tuloksena laadittiin malli lastensuojelun ja Lanun yhteisasiakkaiden monialaisesta hoitopolusta. Mallin avulla kuvataan lastensuojelun ja Lanun asiakkuudessa olevan lapsen palvelu- ja hoitoprosessia. Mallin tarkoitus on tiivistää, miten lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen hoito varmistetaan oikea-aikaisesti. Mallissa huomioidaan lastensuojeluasiakkaiden hoidon lisäksi myös peruspalveluiden polku, joka tukee asiakkaan oikea-aikaista palvelutarvetta silloin, kun hänellä ei täyty erikoissairaanhoidon tai lastensuojelun tarve. Mallissa esitetään, miten lapsi saa matalalla kynnyksellä ja monialaisella yhteistoimijuudella tarpeita vastaavan hoidon ja palvelun.

Lastensuojelun ja lanun yhteisasiakkaiden monialainen hoitopolku jaoiteltuna kiirelliseen ja kiireettömään hoitoon.  

Monialainen hoitopolku havainnollistaa lastensuojelun ja psykiatrisen hoidon tarpeessa olevan lapsen tilannetta. Esimerkiksi sellaisessa risteystilanteessa, jossa rajapinnat lastensuojelun työskentelyn ja psykiatrisen hoidon tarpeista ovat ilmeisiä, mutta se miten työskentely ja hoito enenevät ei ole selkeää. Lapsen itsetuhoisuus, vakavat käytöshäiriöt, sekä päihteiden käyttö ovat tilanteita, joissa vaaditaan monialaista arviointia, miten lapsen tilannetta olisi ensisijaista hoitaa. Mallin keskiössä on molempiin suuntiin toimiva konsultaatio, joka tulisi mahdollistaa esimerkiksi yhteisinä keskusteluaikoina, kuten varaamalla säännölliset yhteiset konsultaatioajat ja yhteistyökokoukset lastensuojelun, Lanun ja päihdepalveluiden kesken.

Tilanteen hoitamista tukee monialainen tiimirakenne, jossa lastensuojelun sosiaalityöntekijä ja psykiatrinen sairaanhoitaja toimivat tiiviisti yhdessä arvioiden. Menetelmänä voidaan käyttää systeemisiä työmenetelmiä, esimerkiksi Lapset puheeksi -neuvonpitoa. Yhteisasiakkaiden kohdalla laaditaan aina monialainen suunnitelma, joka vastaa neuvonpidon tapaa tehdä työtä ja hoito- ja asiakassuunnitelman laatimista.  

Hankkeen konkreettiset ehdotukset

1. Systeemiseen mallin koulutukset; systeemiset työmenetelmät käyttöön, esimerkiksi Lapset puheeksi -menetelmäkokonaisuus sekä monimuotoiset perheterapeuttiset valmiudet kaikille lastensuojelun ja lasten ja nuorisopsykiatrian työyksiköihin.

2. Tiimirakenteet monialaisiksi ja yhteistyöskentelyn muotoihin. Esimerkiksi alueille muodostuvat lastensuojelun tiimit saisivat käyttöönsä rakenteen, jossa tiimiin sisältyy psykiatrinen sairaanhoitaja, joka tekee psykiatrisen hoidon tarpeen arvioita yhteisesti lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Tiimirakenne tarjoaa lyhythoitoa akuutissa psykiatrista hoitoa tai päihdetyötä vaativassa tilanteessa. Lisäksi psykiatrian osaaja tiimissä voi tarjota osaamisensa mukaan esimerkiksi mdft-perheterapiaa koko perheelle. Lastensuojeluasiakkaiden hoidon saaminen mahdollistuisi nopeasti ja jonottamatta. Tiimistä voitaisiin nopean ja akuutin työskentelyn jälkeen mahdollistaa yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa.

3. Tutkimukseen ja tietoon perustuva kehittäminen: laaditaan jatkuva kehittämisen suunnitelma ja uudistetaan rakenteita tarpeen mukaisiksi.

Voit lukea lisää hoitopolkumallinnuksesta Innokylän sivuilta tästä linkistä (linkki aukeaa uuteen välilehteen).
 

Lisätietoja

Sirpa Limma Kehittämiskoordinaattori 50%, Oulu
sirpa.limma@ouka.fi | 044 7036038
Avaa henkilökortti

Leena Tikkala Kehittämiskoordinaattori 50%, Oulu
leena.tikkala@ouka.fi |
Avaa henkilökortti