VASA-hankkeen toimenpiteet ja tulostavoitteet

Investointi 1

Heikoimmassa asemassa olevien asiakas- ja potilasryhmien osalta tehdään alueelliset selvitykset siitä, miten covid-19-pandemia on vaikuttanut palveluihin, niiden ohjautumiseen sekä palvelujen saatavuuteen.

•    Miten asiakas- ja potilasryhmät tunnistetaan?
•    Miten asiakasryhmät ohjautuvat palveluiden piiriin ja miten palvelut vastaavat kysyntään?
•    Miten palvelutarpeen arvioinnit ja suunnitelmat toteutuvat?  
•    Miten sosiaalipalvelut ja kuntoutus näkyvät palveluissa?

Selvitykset toteutetaan keräämällä tietoa haastatteluilla, kyselyillä sekä asiakas- ja potilastietojärjestelmiä hyödyntämällä.  Tiedonkeruuseen, suunnitteluun ja analysointiin osallistetaan ammattilaisia ja asiakkaita työpajoissa. Lisäksi selvitystyössä hyödynnetään olemassa olevaa tutkimustietoa ja alueella jo tehtyjä selvityksiä. Selvittely-, suunnittelu- ja analyysiprosessissa muodostuvat alueellinen hankesuunnitelma ja tarkennetut toimenpiteet palveluiden kehittämiseksi vuosille 2023–2025.

Hankkeen aikana laaditaan pitkäaikaissairaiden ja paljon palveluita tarvitsevien palveluiden kehittämiseen suunnitelma kehittämisrakenteesta, johon sisältyvät hoitoon ja palveluun pääsyä edistävät toimintamallit ja -menetelmät sekä mittarit.

Kehittämisrakenteeseen sisältyviin toimintamalleihin ja menetelmiin perehdytään vuoden 2022 aikana. Tällöin alueelle vallitaan soveltuvat toimintamallit ja mittarit pitkäaikaissairaiden ja paljon palveluita tarvitsevin osalta (esim. kykyviisari, huoliseula, kompassi, elämäntilannemittari, hoito- ja palveluketjut, asiakassegmentointi, hoitoon pääsyn seuranta T3). Kehittämisrakenteen suunnitteluvaiheessa tunnistetaan Lapin hyvinvointialueen palveluiden kehittämiseen parhaiten soveltuvat toimintamallit ja menetelmät.

Osana Investointi 1:tä kehitetään myös digitaalisten toimintamallien (Virtu, Omaolo, Terveyskylä ja eKollega) käyttöönottoa laajentamalla nykyisten palvelujen käyttöä uusiin kuntiin sekä pilotoimalla uusia palveluita. Digitaalisissa toimintamalleissa korostetaan myös saamenkielisten palveluiden merkitystä ja laaditaan myös suurten kansallisen tason palveluiden käännössuunnitelmia. 

Lisäksi digityössä tehdään suunnitelma asiakas- ja potilastietojärjestelmien sisältämien tietojen lataamisesta Lapin hyvinvointialueen tietovarastoon. Suunnittelutyöhön kuuluu myös ladattujen tietojen mallintaminen heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakasryhmien palveluiden kehittämisen tarpeisiin. Tässä työssä huomioidaan myös saamelaisiin alkuperäiskansana liittyvät tietosuojaan ja tiedon omistajuuteen liittyvät kysymykset.

Valitut menetelmät ja toimintamallit otetaan käyttöön vuosina 2023–2025. Mainittuna aikana käynnistetään suunnitellun rakenteen mukainen kehittäminen ja tuetaan ammattilaisten osaamiskehitystä, sekä hoito- ja palveluketjut kuvataan.

Investointi 1:n tulostavoitteet vuodelle 2022:

Haavoittuvassa asemassa olevien asiakasryhmien palveluiden kehittämiseen suunnitellaan kokonaissuunnitelma vuosille 2022–2025. Suunnitelma sisältää kehittämisrakenteen, johon sisältyvät käyttöön otettavat hoidon ja palveluun pääsyä edistävät toimintamallit ja menetelmät sekä mittarit.

Digitaalisten toimintamallien jalkauttaminen sekä sähköisistä palveluista Virtun, Omaolon, Terveyskylän ja eKollegan käyttö on osuuden tuloksena laajentunut. Alueella on suunnitelma sähköisten palveluiden jatkosta hyvinvointialueen aloittaessa, ja se sisältää myös suunnitelman saamenkielisten digitaalisten palveluiden jatkokehityksestä.
 

Investointi 2

Investointi 2 jakautuu viiteen eri työpakettiin seuraavasti:

Työpaketti 1: Hyvinvoinnin monialaisen palvelukonseptin suunnittelutyö

Vuonna 2022 osallistutaan kansalliseen suunnitteluun ja tehdään alueellinen suunnitelma. 
Hankesuunnitelman tarkentaminen vuosille 2023–2025 tehdään kaikkien yhteistyönä. Päävastuu suunnitelman tarkentamisesta on hyvinvointialueella.

Työpaketti 2: Tiedontuotannon kehittäminen

Vuonna 2022 suunnitellaan ja osallistutaan kansalliseen yhteistyöhön sekä otetaan tiedontuotanto käyttöön otettavien menetelmien joukkoon. Toimijoina ovat Lapin hyvinvointialue, Lapin ammattikorkeakoulu, Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry, kunnat, kuntayhtymät ja Lapin hyvinvointialue yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan kanssa.

Vuosina 2023–2025 kehitetään tiedontuotantomalli tukemaan hyvinvoinnin monialaista toimintakonseptia. Konseptiin kuuluu muun muassa toiminnan kohdentamista, kehittämistä ja vaikutusten arviointia.

Työpaketti 3: Palvelutarjottimen kehittäminen ja käyttöönotto

Vuonna 2022 suunnitellaan ja osallistutaan kansalliseen yhteistyöhön sekä tehdään paikallista selvitystyötä. Toimijoina ovat Lapin hyvinvointialue, Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry, kunnat ja kuntayhtymät yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan kanssa.

Vuosina 2023–2025 toimeenpano suunnitelman mukaan.

Työpaketti 4: Monitoimijaisten yhteistyörakenteiden, verkosto-osaamisen ja implementointiosaamisen vahvistaminen

Vuonna 2022 suunnitellaan ja osallistutaan kansalliseen yhteistyöhön ja valmistellaan sekä käynnistetään alueellinen yhteiskehittämisprosessi. Lisäksi perehdytään yhteisövaikuttavuuden viitekehykseen ja pilotoidaan yhteisövaikuttavuuden toimintamallia paikallisessa hyte-sote-järjestötyössä. Rovaniemellä kehitetään tekoälyavusteisen monitoimijaisen palveluohjauksen yhteistyömallia ja sen jatkosuunnitelmaa. Toimijoina ovat Lapin hyvinvointialue, Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry, kunnat ja kuntayhtymät, laaja monialainen verkosto, pilottina Kemin ja Rovaniemen alue.

Vuosina 2023–2025 jatketaan yhteiskehittämisprosessia ja siirrytään jatkuvaan yhteistoimintaan ja yhteiskehittämiseen. Lisäksi kuvataan yhteistyörakenteet ja toimintamallit, vahvistetaan monitoimijuutta ja implementointiosaamista sekä juurrutetaan monitoimijaiset yhteistyörakenteet ja -käytännöt hyvinvointialueen rakenteisiin.

Työpaketti 5: Yhteisten toimintamallien keskitetty tuki ja implementoinnin tukeminen

Vuonna 2022 jatketaan Lapissa jo käytettävien haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien tukimallien kehittämistä, laajentamista ja yhteensovittamista verkostoyhteistyössä. Malleja ovat hyvinvointilähete sekä Arjen turvaa -toimintamallit: Marak, Ankkuri ja hoito syytteen sijaan. Tuetaan nykyisiä organisaatioita toimintamallien ylläpitämisessä ja kehittämisessä, tiedontuotannossa sekä osaamisen ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Avustetaan uusia kuntia ja seutukuntia tuki- ja toimintamallien käyttöönotoissa. 

Arjen turvaa -toimintamallien ja hyvinvointilähetteen käyttöönottomahdollisuudet tarkennetaan Lapin kunnissa ja seutukunnissa ja mallinnetaan eri toteuttamisvaihtoehtoja tukemaan kuntien valintaa. Koulutusta suunnitellaan ja järjestetään yhteistyössä toimintamallien vastuuorganisaatioiden kanssa. Myös saamen kielten ja kulttuurin mukaisten toimintamallien kehittämisen ja tarpeen osalta tehdään selvitys.

Hyvinvointitoiminnalle luodaan keskitetty tukitoiminto sekä kehitetään edelleen ja toteutetaan hyvinvointilähete-toimintamalliin liittyvää koulutusta. Selvitetään erilaisten ohjauskäytänteiden nykytilaa alueella sekä tarpeet toimintamallien (esim. liikuntaresepti, kulttuurihyvinvoinnin ja luontohyvinvoinnin toimintamallit) keskitetylle tuelle. 

Suunnitelma laaditaan myös jatkotoimenpiteille vuosille 2023–2025. Toimijoina ovat hyvinvointialue, poliisi, Itä-Lapin kuntayhtymä, Lapin ammattikorkeakoulu, Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry sekä muut kunnat ja kuntayhtymät yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan kanssa. Itä-Lappi toimii pilottialueena.

Vuosina 2023–2025 otetaan käyttöön jatkuva keskitetty tuki ja sen kehittäminen palveluiden ohjauskäytänteille. Näissä käytänteissä huomioidaan myös saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset matalan kynnyksen palvelut. Toimintamallien tarpeet ja kokemukset tullaan yhdistämään digitaalisten alustojen kehittämistyöhön, minkä lisäksi osallistutaan valtakunnalliseen kehittämiseen ja kokemustenjakoon.

Investointi 2:n tulostavoitteet vuodelle 2022:

•    Hyvinvoinnin monialaisen palvelukonseptin kehittämisen ja toimeenpanon suunnitelma on laadittu vuosille 2023–2025. Suunnitelma sisältää monitoimijaisen verkostoyhteistyön jatkuvan kehittämisen, palvelutarjottimen, palveluohjauksen käytänteet sekä tiedontuotannon alustavan mallinnuksen, suunnitelmat ja tarvittavat digitaaliset ratkaisut.
•    Selvitystyö monialaisista palveluista ja tuesta palvelutarjottimen pohjaksi on tehty
•    Yhteisövaikuttavuuden toimintamalli on tuttu, sitä on pilotoitu ja osataan jatkossa soveltaa
•    Hyvinvointilähetteen ja Arjen turvaa -toimintamalleja on kehitetty ja laajennettu sekä implementaatio-osaamista ja tiedolla johtamista on vahvistettu.

Investointi 2:n pitkän ajan vaikutukset voidaan tiivistää siihen, että Lapin alueella on alueelliset, paikalliset ja tarvittaessa seudulliset monitoimijaiset yhteistyörakenteet ja menettelyt. Rakenteiden avulla matalan kynnyksen palveluita ja toimintaa sekä niihin liittyvää ohjausta sovitetaan jatkuvasti yhteen, suunnataan tarpeiden mukaan ja kehitetään tietoon perustuen. Toimintaa on sekä ennakoivaa että ennaltaehkäisevää.  
 

Investointi 4

Lapin alueen sosiaali- ja terveysalan toimijat osallistuvat kansalliseen yhteistyöhön ja pilotointiin seuraavasti:

1) Lapin hyvinvointialue laatii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoimana kypsyystason arvioinnin ja nykytilan kuvauksen nykyisistä alueella käytössä olevista digitaalisista palveluista sekä tekee niiden pohjalta toimeenpanosuunnitelman huomioiden saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut. Toimeenpanosuunnittelussa huomioidaan Lapin hyvinvointialueen ICT-hankkeen ja YTA-aluetason yhteistyö digitaalisten palveluiden kehittämisessä.

Suunnittelussa valmistellaan myös uusien palvelumuotoiltujen innovaatioiden käyttöönottoa muun muassa seuraavien toimenpiteiden suhteen:
•    Selvitetään vaihtoehdot nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden digitaalisten innovaatioiden käyttöönotossa (esim. Zoturi)
•    Selvitetään vaihtoehdot suun terveydenhuollon digitaalisista palveluista (esim. DentaView)
•    Selvitetään yhteistyössä YTA-alueen kanssa tekoälyn yhteiskehittämisen vaihtoehdot.

2) Lapin hyvinvointialue osallistuu valtakunnallisten toimijoiden (THL) kanssa yhteiseen suunnitteluun, määrittelyyn ja pilotointiin asiakaspalautteen keräämiseen liittyen. Erityishuomiota kiinnitetään saamenkielisiin ja kulttuurinmukaisiin palveluihin ja niistä kerättävään tietoon liittyviin kysymyksiin.