Peruspalvelukuntayhtymä Kallion osahanke 

Peruspalvelukuntayhtymä Kallion osahankkeen kehittämistyö toteutui ajalla toukokuu 2021-joulukuu 2022. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion osahankkeeseen kuuluivat: Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Reisjärvi, Siikajoki, Siikalatva, Sievi, Ylivieska. Osahankkeen alueen kunnista/kuntayhtymistä olivat edustajat alueellisessa projektiryhmässä, joka oli monialainen ja arvioi tehtävää kehittämistyötä oman asiantuntemuksensa kautta. Alueellisen projektiryhmän kautta pyrittiin myös alueellisen yhteistyön lisääntymiseen ja hankkeen kehittämisestä tiedottamiseen alueella. Kehittämistoimet ja koulutuskokonaisuudet rakennettiin alueelta nousseiden tarpeiden ja toiveiden pohjalta hankkeen yhteiset tavoitteet huomioiden. 

Osahankkeen kehittämistoimet olivat:
•    sijoitetun lapsen koulupolku-malli
•    tuki organisaatioiden ja tiimien lastensuojelun kehittämisessä 
•    systeemisen ajattelun ja työotteen vahvistaminen alueella
•    lastensuojelun tukipakki 

Sijoitetun lapsen koulupolku-malli

Sijoitetun lapsen koulupolku -malli rakennettiin kehittämiskoordinaattorin vetämässä monialaisessa työryhmässä, joka koostui Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ja sen alueen kuntien Ylivieskan, Nivalan, Sievin ja Alavieskan sosiaali- ja terveyspalvelujen, opiskeluhuollon ja sivistystoimen ammattilaisista. Mallia kommentoivat Veturointi-toiminnan lastensuojelun kokemusasiantuntijat ja osa alueen sijaishuoltopaikoista. Sijoitetun lapsen koulupolku on lastensuojelun ja koulun yhteinen toimintamalli, jossa sijoitetun lapsen ympärille nimetään tiimi lapsen asioissa työskentelevistä ammattilaisista. Tarvittaessa tiimiä täydennetään ja konsultoidaan muita ammattilaisia. Tiimi työskentelee yhdessä lapsen asioissa ja tekee tarvittavat kartoitukset sekä kulkee lapsen mukana koko koulupolun tai sijoituksen ajan. Malli soveltuu käytettäväksi kaikenikäisten kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten tilanteisiin riippumatta siitä, onko lapsella koulunkäyntiin liittyviä haasteita. Mallin tarkoituksena on selkiyttää kaikkien vastuita, odotuksia ja rooleja, tukea sijoituksen onnistumista ja koulunkäyntiä sekä lapsen kuntoutumista. Mallissa työskennellään yhteistä tavoitetta kohti, opitaan toisilta, vahvistetaan osaamista, nähdään vahvuudet ja ongelmien taustalla olevat syyt. Tavoitteena työskennellä lapsen verkoston ja systeemin kanssa siten, että koko lapsen systeemiä tuetaan tunnistamaan lapsen tarpeet ja tukemaan lapsen hyvinvoinnin kokemusta. Taustalla on systeeminen ajattelu ja työote. Työskentelyn pohjana käytettiin Pesäpuu ry:n SISUKAS-mallia, mutta malli on alueen tarpeisiin kehitetty oma sovellus. Sijoitetun lapsen koulupolku-malli sai käyttöönsä SISUKAS-logon sekä on näin osa mallia käyttävää ja soveltavaa verkostoa. Sijoitetun lapsen koulupolku -mallin löydät Innokylästä. 

Tuki organisaatioiden ja tiimien lastensuojelun kehittämisessä

Peruspalvelukuntayhtymä Kallion osahankkeen kehittämiskoordinaattori oli monella eri tavalla tukena organisaatioiden ja tiimien omassa lastensuojelun kehittämistyössä. Häntä kutsuttiin mukaan tiimeihin, kehittämispäiville ja kommentoimaan organisaation omien prosessien rakentamista ja antamaan omaa näkemystä muun muassa toiminnan uudelleen organisointiin. Kehittämiskoordinaattori toi esiin lastensuojelun näkökulmaa toisten palvelualojen prosessien mallintamisessa. Kehittämiskoordinaattori järjesti yhteistyössä esihenkilöiden kanssa monialaisia yhteistyötapaamisia ja erilaisia työpajoja. Kehittämiskoordinaattori osallistui perhekeskustoiminnan aloittamiseen kunnassa yhteistyössä Popsoten kehittäjien kanssa. Kehittämiskoordinaattoria pystyi konsultoimaan työntekijöiden, esihenkilöiden ja tiimien taholta.

Seuraavassa on koottuna eri prosesseja ja ohjeistuksia, joissa kehittämiskoordinaattori oli mukana:

Palvelutarpeen arvioinnin prosessia ja ohjeistusta rakennettiin kehittämiskoordinaattorin vetämänä työpajatyöskentelyllä, jossa työntekijöiden kanssa käytiin läpi kehittämiskoordinaattorin koostamaa ohjeistusta palvelutarpeen arviointiin liittyen. Työskentelystä nousi paljon hyödyllisiä kysymyksiä ja näkökulmia materiaalin laadintaan. Tarkoituksena oli myös kuvata prosessi, jota ei lähdetty toteuttamaan tarkemmalla tasolla hyvinvointialueelle siirtymisen vuoksi. Työskentelyn aikana ei ollut vielä tiedossa, miten palvelutarpeen arvioinnin tekeminen organisoituu hyvinvointialueella. Työskentelyn aikana rakennettua materiaalia hyödynnettiin palvelutarpeen arviointia koskevassa koulutustilaisuudessa ja lisäksi julkaistiin materiaali ”Palvelutarpeen arvioinnin lainsäädännön ytimessä – lapsen ja hänen perheensä palvelutarpeen arviointi”. Tilaisuus ja materiaali tehtiin yhteistyössä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän, Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ja Oulunkaaren kuntayhtymän osahankkeiden kesken. Koulutuksessa oli mukana ja lainopillisen tarkastuksen materiaalista teki Tapio Räty (esittelijäneuvos, eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta). Palvelutarpeen arvioinnin lainsäädännön ytimessä -materiaalin löydät Innokylästä.

Tehostetun perhetyön prosessia työstettiin kehittämiskoordinaattorin ja Peruspalvelukuntayhtymä Kallion perhetyön tiimivastaavan kanssa. Sen tiimoilta järjestettiin tapaamisia sekä yksi työpaja ohjaajille ja sosiaalityöntekijöille. Yhteistyössä pohdittiin muun muassa perhetyön eri tasoja sekä sosiaaliohjauksen, tukihenkilötoiminnan ja perhekuntoutuksen sisältöä. Keskustelua käytiin siitä, miten työskentelyt eroavat toisistaan ja miten sosiaalityöntekijän ja ohjaajan/perhetyöntekijän työnjako määrittyy. Keskeisenä näkökulmana oli systeeminen työskentely. Tehostetun perhetyön prosessia ei lähdetty rakentamaan tulevan hyvinvointialueen vuoksi, sillä tiedossa ei vielä ollut perhetyön asemoituminen uudessa tilanteessa. Työskentelyyn liittyvää materiaalia ei ole julkaistu, mutta se on tarpeen mukaan hyödynnettävissä jatkokehittämisessä.

Jälkihuollon ohjeistusta ja prosessia käytiin läpi yhdessä kuntayhtymässä työpajatapaamisilla lastensuojelun, jälkihuollon ja aikuissosiaalityön työntekijöiden sekä esihenkilöiden kesken. Tapaamisilla keskusteltiin olemassa olevan prosessin pohjalta mahdollisista haasteista, kehittämiskohdista ja kysymyksistä. Työskentelyn aikana ei ollut tiedossa, miten jälkihuolto järjestetään tulevalla hyvinvointialueella, joten tarkempaa prosessia tai työnjakoa ei tässä vaiheessa tehty. Työskentelyssä esille tulleita asioita hyödynnettiin jälkihuollon materiaalin rakentamisessa.  Kehittämiskoordinaattori rakensi yhteistyössä Oulunkaaren osahankkeen kehittämiskoordinaattorin kanssa jälkihuollon perehdytysmateriaalin työntekijöille. Materiaalin lainopillisen tarkastuksen on tehnyt Tapio Räty (esittelijäneuvos, eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta). Jälkihuollon perehdytysmateriaalin työntekijälle löydät Innokylästä.

Kehittämiskoordinaattori veti monialaisen työpajan lastensuojelun, aikuissosiaalityön ja a-klinikan työntekijöille sekä esihenkilöille. Tavoitteena oli vahvistaa monialaista yhteistyötä. Tapaaminen toteutettiin case-työskentelyn kautta monialaisissa ryhmissä. Työskentelystä nousseita huomioita kehittämiskoordinaattori kirjasi työskentelyn muistioon ja toimitti sen esihenkilöille. 

Kehittämiskoordinaattori oli mukana monialaisessa työryhmässä, jossa mallinnettiin Päihteidenkäytön puheeksiottamisen prosessi. Prosessi sisältää muun muassa mini-intervention. Lisäksi työryhmässä työstettiin käsikirja niin työntekijöille kuin asiakkaille. Työryhmä kokoontui säännöllisesti myös prosessin käyttöön ottamisen jälkeen. Prosessi ja materiaali julkaistiin Peruspalvelukuntayhtymä Kallion intrassa ja se tulee olemaan käytössä myös tulevalla hyvinvointialueella.

Kehittämiskoordinaattori kommentoi Lasten- ja nuorisopsykiatrien työryhmän rakentamaa Alle 18-vuotiaan päihdehoitopolkua ammattilaisille ja lisäsi siihen huomioita lastensuojelun sekä sosiaalihuollon näkökulmasta. Lisäksi kehittämiskoordinaattori tapasi useamman kerran Lanun työntekijöitä sekä oli mukana lastensuojelun, sosiaalihuollon ja Lanun yhteistyötapaamisella, jossa polkua käytiin lävitse ja keskusteltiin yhteistyöstä.

Systeemisen ajattelun ja työotteen vahvistaminen alueella

Peruspalvelukuntayhtymä Kallion osahankkeessa pyrittiin edistämään systeemisen ajattelutavan ja työotteen vahvistumista monin keinoin. Tavoitteena oli, että systeemisyys vahvistuu kaikilla organisaation tasoilla luoden yhtenäistä ajattelu- ja toimintakulttuuria niin perheiden kuin henkilöstönkin hyvinvoinnin edistämiseksi. Tämän vuoksi kehittämistyössä huomioitiin henkilöstölle kohdennettujen kehittämistoimien lisäksi myös johdolle tarjottu tuki sekä rakenteellinen vaikuttaminen, mikä tarkoitti muun muassa systeemisyyteen ja erilaisiin ajankohtaisiin asioihin liittyvän tiedon välittämistä sekä monenlaista yhteistyötä eri toimijoiden – kuten Aluehallintoviraston ja hyvinvointialuevalmisteluun linkittyvien toimijoiden – kanssa. Kallion osahanke teki tiivistä yhteistyöstä systeemisyyden vahvistamiseksi Oulunkaaren kuntayhtymän osahankkeen kanssa.

Systeemisen ajattelun ja työotteen vahvistaminen alueella toteutui monissa eri kehittämistoimissa ja työskentelyssä. Systeeminen ajattelu ja työote ohjasi kaikkea kehittämistyötä. Molempien osahankkeiden alueilla oli kuntia/kuntayhtymiä, joissa työntekijät olivat käyneet vuosia aiemmin systeemisen toimintamallin koulutuksen ja tiimityöskentelyä toteutettiin tai oli aiemmin toteutettu. Näillä alueilla saatiin paikoittain vahvistettua systeemistä työskentelyä. Samoin koko osahankealueilta välittyi kiinnostusta ja tahtoa vahvistaa systeemistä ajattelua ja työotetta monialaisesti.

Kallion kehittämiskoordinaattori toimi opinnäytetyön ohjaajana (Jussi Kujala, Sosiaali- ja terveysalan johtaminen ja kehittäminen -koulutus (YAMK) ”Yksityisen palveluntuottajien rooli systeemisessä toimintamallissa”. Molemmat kehittämiskoordinaattorit osallistuivat opinnäytteeseen liittyen asiantuntijapaneeliin. Asiantuntijapaneelissa vastattiin kysymyksiin ja keskusteltiin sähköisellä alustalla noin kuukauden ajan. Kallion ja Oulunkaaren kehittämiskoordinaattorit olivat mukana toteuttamassa yhteistyössä Posken ja Popsoten kanssa systeeminen ja suhdeperusteinen työote asiakastyössä -koulutusten videointia (noin 10 tuntia). Videot ovat saatavilla Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen sivuilla.

Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ja Oulunkaaren kuntayhtymän osahankkeen kehittämiskoordinaattorit toteuttivat systeemisen työotteen vahvistamiseksi ja juurruttamiseksi erilaisia kehittämistoimia sekä lastensuojelussa että monialaisesti lastensuojelun yhdyspinnoilla. Kehittämiskoordinaattorit toteuttivat useita yksittäisiä systeemisyyteen liittyviä tilaisuuksia eri toimijoille ja pitivät sytyyn liittyviä puheenvuoroja, kuten VIP-verkoston VAATU-toimijoille sekä työstivät systeemistä työotetta tukevia materiaaleja kaikkien hyödynnettäväksi.

Systeemisen ajattelun ja työotteen työpajoja sosiaalihuollon tiimeille: Työpajoihin osallistui muun muassa sosiaalihuoltolain mukaisten lapsiperhepalveluiden, lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuollon, perheneuvolan, kotipalvelun ja perhetyön työntekijöitä sekä esihenkilöitä. Työpajasarja koostui kunkin tiimin kanssa 5-6 tapaamisesta, joita toteutettiin yhteensä 23 kertaa (2-4 h/krt). 13 osallistujaa sai syty-koulutustodistuksen työpajoista lisätehtävillä. Työpajoissa keskityttiin systeemisen ajattelun ja työotteen sekä toimintamallin vahvistamiseen (esimerkiksi ydinelementit, menetelmät, kokousrakenteet), minkä jälkeen siirryttiin tarkastelemaan oman työyhteisön ja systeemisen tiimin toimintaa, asiakkaan osallistumista ja siihen liittyviä menetelmiä sekä monialaista yhteistyötä. Työpajat perustuivat yhteiseen reflektioon ja käytännönläheisyyteen. Työpajojen tavoitteena oli edistää systeemisen ajattelun vahvistumista niin yksilötasolla kuin laajemminkin organisaatioissa ja monialaisen yhteistyön areenoilla.

Monialaiset työpajat systeemisen ajattelutavan ja työotteen ydinasioista lasten parissa työskenteleville sosiaali- terveys ja sivistystoimen henkilöstölle: Kahdella alueella toteutetut työpajasarjat olivat kokonaisuudessaan yhteensä 6-8 tuntia, minkä lisäksi osallistujille rakennettiin materiaaleja systeemisen työotteen vahvistamisen tueksi. Työpajojen tarkoituksena oli käydä tiivistetysti läpi systeemisen ajattelun ja työotteen ydintä sekä sitä, miten systeeminen työote voi hyödyntää työskentelyä kouluissa, sosiaali- ja terveydenhuollossa ja monialaisessa yhteistyössä. Työpajoissa oli yhteistä keskustelua ja pohdintaa siitä, miten systeeminen työskentely voi tukea omaa työtä ja yhteistoimintaa alueen toimijoiden kanssa.

Systeemisyys johtamistyön tukena – Sytyä esihenkilöille -tilaisuus, johon kutsuttiin koko Pohjois-Pohjanmaan alueen julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sivistyspalveluiden ja varhaiskasvatuksen johto, esihenkilöt sekä henkilöstö. Tilaisuudessa esiteltiin kehittämiskoordinaattoreiden toimesta hankkeessa tehtyä kehittämisyötä systeemisen työotteen vahvistamiseksi sekä kehittämistyön aikana esiin nousseita havaintoja. Lisäksi Jukka Pyhäjoki (työnohjaaja, perhepsykoterapeutti, systeemisyys ja dialogisuus valmentaja, THL) ja Satu Mäki-Fossi (perheiden palveluiden palvelualuejohtaja, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue) kertoivat puheenvuoroissaan, miten systeeminen ajattelu ja työote tukevat johtamista ja monialaista yhteistyötä sekä palveluiden yhteistoiminnallisuutta.

Systeemisyys lasten ja perheiden kanssa työskentelyssä ja monialaisessa yhteistyössä -koulutuskokonaisuus toteutettiin Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ja Oulunkaaren sekä Lapin osahankkeissa kehittämiskoordinaattorien toimesta. Kaksi koulutusta toteutettiin etäkoulutuksina kahden kouluttajaparin (Anu Niemi-Weckström & Katri Turunen / Maija Hiltula & Helena Niskanen, POPsote) voimin. Koulutusryhmillä oli kaksi yhteistä koulutuspäivää. Koulutukset perehdyttivät systeemiseen ajatteluun, toimintamalliin ja systeemisessä työtavassa keskeisten perheterapeuttisten elementtien hyödyntämiseen omassa työssä sekä antoi valmiuksia toimia osana systeemistä tiimiä. Koulutus auttoi hyödyntämään systeemisen ajattelutavan ja suhdeperustaisen työotteen mahdollisuuksia asiakas-, tiimi- ja verkostotyössä. Koulutusta tarjottiin Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan alueen julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sivistyspalveluiden ja varhaiskasvatuksen työntekijöille ja esihenkilöille. Koulutuksiin haki yli 90 ammattilaista sosiaali-, terveys- ja sivistyspalveluista. Kallion ja Oulunkaaren kehittämiskoordinaattorien vetämään monialaiseen koulutusryhmään valittiin 35 osallistujaa Pohjois-Pohjanmaalta. Koulutuksen kesto oli yhteensä 33 tuntia (7 puolenpäivän koulutusta ja 1 koko päivän koulutus). Koulutus sisälsi myös välitehtäviä ja lisäksi tukena oli Teams-ryhmä, johon liitettiin materiaalit. Teams-ryhmä tarjosi myös mahdollisuuden käydä keskustelua koulutuspäivien välillä. Osa koulutukseen osallistujista keskeytti koulutuksen erinäisistä syistä johtuen (mm. työpaikan vaihdos, kiireinen työtilanne). Todistuksen sai 27 osallistujaa.

Lastensuojelun tukipakki

Peruspalvelukuntayhtymä Kallion osahankeen tavoitteena oli koostaa yhdessä Oulunkaaren kuntayhtymän osahankkeen kanssa lastensuojelun tukipakki avoimelle sähköiselle alustalle. Alkuperäisen vision mukaisesti lastensuojelun tukipakin tavoitteena oli tarjota kootusti lastensuojeluun liittyvää tietoa lastensuojelun työntekijöiden, perheiden sekä eri yhdyspintatoimijoiden tarpeisiin vastaten. Tukipakki suunniteltiin avoimeen käyttöön, jotta sitä voisi hyödyntää esimerkiksi työntekijän perehdyttämisessä tai asiakkaan ja yhteistyökumppaneiden tiedon ja yhteisymmärryksen lisäämisessä. Tukipakin tavoitteena oli myös yhtenäistää lastensuojelun käytäntöjä, lisätä lastensuojelun tunnettavuutta ja avoimuutta, selkeyttää lastensuojelun asemoitumista perhekeskuksessa ja lapsiperheiden palveluissa, jakaa hyviä käytäntöjä, vahvistaa systeemistä ymmärrystä ja osaamista sekä tarjota kunnille/organisaatioille tukea kehittämistyöhön. 

Lastensuojelun tukipakin suunniteltiin koostuvan seuraavista kokonaisuuksista: 

• Lastensuojelun prosessikuvauksia

• Käytännön lakitietoa ja muita ohjeistuksia, ns. rautalankaohjeita työn tueksi

• Suositeltuja/mahdollisia toimintatapoja ja menetelmiä eri tilanteisiin

• Tietoa systeemisestä työotteesta ja toimintamallista, käytännönläheisiä ohjeita systeemiseen asiakastyöhön 

• Esitteitä/oppaita eri teemojen/tilanteiden ympärille (kuten sijoitus, jälkihuolto) myös asiakasnäkökulmasta

• Kuvauksia eri toimijoiden rooleista ja yleistietoa konsultaatio-/yhteistyökäytännöistä

• Linkkejä eri sivustoille ja sähköisiin palveluihin

Alkuperäinen visio ei toteutunut hankkeen aikana muun muassa tarpeita vastaavan sähköisen alustan puuttumisen vuoksi. Lastensuojelun tukipakki toteutui lopulta siten, että suurin osa alkuperäistä visiota palvelevista materiaaleista julkaisiin Innokylässä.

Keskeisiä kokonaisuuksia:

Lapsen suojelu ammattilaisten yhteisenä tehtävänä – Käytännön esimerkkejä, kuinka lainsäädäntö ohjaa monialaista yhteistyötä lastensuojelun yhdyspinnoilla -materiaali, jossa monialaiseen yhteistyöhön liittyvää lainsäädäntöä avataan käytännönläheisesti asiakastilanteiden kautta. Materiaalin tavoite on tukea lastensuojelun ja yhdyspinnoilla työskentelevien ammattilaisten lainsäädännön soveltamista lapsen edun toteutumiseksi. Materiaalin lainopillisen tarkastuksen teki Tapio Räty (esittelijäneuvos, eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta). Materiaali on saatavilla Innokylästä. 

Jälkihuollon perehdytysmateriaali työntekijälle, jossa kuvataan lainsäädännön asettamat raamit jälki-huollon toteuttamiseen. Materiaalin lainopillisen tarkastuksen teki Tapio Räty (esittelijäneuvos, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia). Lisäksi Auta lasta ry:n Veturointi -toiminnan lastensuojelun kokemusasiantuntijan Emmi Bräysyn kanssa koostettiin ensisijaisesti lapsille ja nuorille suunnattu Jälkihuolto pähkinänkuoressa -esite. Materiaali ja esite ovat saatavilla Innokylästä.

Palvelutarpeen arvioinnin lainsäädännön ytimessä – lapsen ja hänen perheensä palvelutarpeen arviointi -materiaali tehtiin yhteistyössä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän, Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ja Oulunkaaren kuntayhtymän osahankkeiden kesken. Materiaali esitettiin 1.9.2022 järjestetyssä Palvelutarpeen arvioinnin lainsäädännön ytimessä -tilaisuudessa. Tilaisuus ja materiaali rakennettiin pääosin alueen työntekijöiltä tulleiden kysymysten pohjalta. Tilaisuudessa lainsäädännön asiantuntijana toimi Tapio Räty (esittelijäneuvos, eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta) ja hän on vastannut materiaalin lainopillisesta tarkastuksesta. Tilaisuus herätti laajaa kiinnostusta alueilla, ja siihen osallistui noin 100 ammattilaista. Materiaali on saatavilla Innokylästä. 

Lakia ja lastensuojelua -keskustelufoorumeilla pyrittiin vastaamaan alueilta nousseeseen tarpeeseen vahvistaa lastensuojeluun ja monialaiseen yhteistyöhön liittyvän lainsäädännön osaamista sekä käytännön soveltamisesta. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä eri toimijoiden yhdyspinnoilla vaikuttavasta lainsäädännöstä monialaisen yhteistyön edistämiseksi. Lisäksi tavoitteena oli yhtenäistää alueella lainsäädännön tulkintaa ja soveltamista yhteisen reflektion avulla sekä vahvistaa asiakkaan oikeuksien toteutumista ja mahdollistaa tasalaatuisuutta. Jokaisessa foorumissa oli mukana kehittämiskoordinaattoreiden lisäksi kaksi lainsäädännön asiantuntijaa: Tapio Räty (Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia) ja Assi Uuskallio/Susanna Lehti (Lehti & kumppanit Oy). Keskustelufoorumit rakentuivat alueen työntekijöiden ennakkoon lähettämistä kysymyksistä, joihin lainsäädännön asiantuntijat vastasivat reflektoiden keskenään ja muiden osallistujien kanssa. Keskustelufoorumeihin osallistui monialaisesti osahankealueiden sivistys, terveys- ja sosiaalipalvelujen työntekijöitä ja esihenkilöitä sekä hanke- ja kehittämistyöntekijöitä. Kuhunkin foorumiin ilmoittautui 34–70 alueen ammattilaista. Foorumeihin ilmoittautui yhteensä yli 150 eri ammattilaista, eli useampi ilmoittautunut osallistui enemmän kuin yhteen foorumiin. Foorumeista toimitettiin kehittämiskoordinaattoreiden kokoamat kirjalliset koosteet kaikille ilmoittautuneille. Foorumeiden teemoina olivat 1) Lastensuosuojelun erityiskysymykset, 2) Lastensuojelun ja vammaispalvelun yhdyspinnalla, 3) Lastensuojelun ja sivistystoimen yhdyspinnalla, 4) Lastensuojelun ja terveydenhuollon yhdyspinnalla sekä 5) Lastensuojelun erityiskysymykset. Lakia ja lastensuojelua keskustelufoorumeiden koosteet löytyvät Innokylästä. 

Monialainen yhteistyö ja verkostot
Peruspalvelukuntayhtymä Kallion osahankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden sekä alueella toimivien hankkeiden kanssa. Verkostoyhteistyön keinoin pyrittiin varmistamaan, että eri hankkeiden toimenpiteet muodostavat tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden ja tukevat toisiaan myös tuleva hyvinvointialue mielessä pitäen. Eri hankkeiden kanssa tehtiin yhteistyötä ja suunniteltiin yhteisiä kehittämistoimia. Kallion kehittämiskoordinaattori vieraili useissa tiimeissä ja kehittämispäivillä sekä lähetti tiedotteen ja kutsun yhteiseen kehittämiseen alueen eri toimijoille, kuten sosiaali- ja terveyspalveluihin, sivistyspalveluihin, seurakunnalle ja järjestöille. Kehittämiskoordinaattori välitti säännöllisesti tietoa lastensuojelussa ja yhdyspinnoilla työskenteleville ammattilaisille alueen tapahtumista ja koulutuksista sekä hankkeen etenemisestä. Kehittämiskoordinaattori myös koosti tiedotteita, johon kokosi hankkeen ja muiden, kuten Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen tai Aluehallintoviraston järjestämiä koulutuksia ja tapahtumia sekä hyviä materiaalipankkeja tai sivustoja. Yhteistyötä tehtiin monialaisesti, mikä oli kehittämistyön rikkaus. Kehittämismatka oli yhteinen ja siinä toteutui hienolla tavalla syty-ajatus: kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa.

Anu Niemi-Weckström, Kehittämiskoordinaattori, Peruspalvelukuntayhtymä Kallio
anu.niemi-weckstrom@kalliopp.fi |
Avaa henkilökortti