Yhteinen hyte-ohjauksen malli vahvistaisi sote-palveluista ohjaamista

Hyvinvointia ja terveyttä tukevaan toimintaan ohjaamiseen liittyvä kysely oli avoinna Kaltiossa marraskuun aikana yhteensä 14 vuorokauden ajan. Lisäksi sitä markkinoitiin kohdennetusti sähköpostitse. Vastauksia kertyi yhteensä 115. Vastaajien ammattiryhmät jakautuivat seuraavasti: perusterveydenhuolto 59 henkilöä, sosiaalihuolto 45, erikoissairaanhoito 8 ja muu ammattiryhmä 3 henkilöä.

Hieman alle puolet vastaajista ilmoitti tekevänsä hyte-ohjausta osana omaa työtään päivittäin tai viikoittain. Perusterveydenhuollossa ohjausta toteutetaan selvästi useammin kuin muissa ryhmissä – yli puolet perusterveydenhuollon ammattilaisista kertoi ohjaavansa asiakkaita hyvinvointia edistäviin palveluihin vähintään viikoittain. Erikoissairaanhoidossa vastaava osuus oli 50 %, kun taas sosiaalihuollossa vain 18 % teki ohjausta näin säännöllisesti.

Kyselyä markkinoitiin erinäisten verkostojen yhteyksissä, joissa oli jo aktiivisia hyte-ohjauksen tekijöitä, joten vastausten painotukset eivät kerro kokonaiskuvaa koko ammattiryhmän tilanteesta. Voidaan myös tietyiltä määrin olettaa, että ammattilaiset, jotka eivät tunne hyte-ohjausta tai eivät muuten ole aktiivisia toimijoita ja tietoa etsiviä työssään eivät ole vastanneet kyselyyn. VASA 2-hankkeen aikana koettu ymmärrys tukee sitä, että valtaosa ammattilaisista ei juurikaan ota puheeksi tai ei ohjaa hyvinvointia ja terveyttä tukevaan toimintaan, vaikka sen pitäisi kuulua kaikkien ammattilaisten työnkuvaan.
Niissä tapauksissa, joissa ohjausta ei ollut toteutettu, keskeisimmät syyt liittyivät ammattilaisen työtehtäviin – esimerkiksi esihenkilörooliin tai työskentelyyn erikoisaloilla, kuten kuntoutuksessa tai suun terveydenhuollossa. Vastauksissa nousi esiin myös tiedon puute, alueella tarjolla olevan toiminnan vähäisyys tai se, ettei omassa asiakaskunnassa ollut kohdattu hyte-ohjauksen tarpeessa olevaa asiakasta.
 

Hyte-ohjauksen tarve ja yhteisten toimintaohjeiden puute

Kaikki ammattiryhmät tunnistivat hyte-ohjauksen tarpeellisuuden oman työnsä näkökulmasta. Yli 80 vastaajaa piti ohjaamista asiakkaan kannalta hyödyllisenä tai melko hyödyllisenä. Sen sijaan 24 vastaajaa ei osannut sanoa kantaansa, ja vain harvat kokivat hyte-ohjauksen hyödyttömäksi. Näissä yksittäisissä näkemyksissä korostuivat tilanteet, joissa ennaltaehkäiseviä palveluita on heikosti tarjolla tai asiakkaan toimintakyky on niin alentunut, ettei ohjauksesta koeta olevan käytännön hyötyä.
Vastaajat olivat kuitenkin laajasti yhtä mieltä siitä, että yhteinen hyte-ohjauksen toimintamalli lisäisi ohjauksen toteutumista. Peräti yhdeksän kymmenestä kertoi tekevänsä hyte-ohjausta nykyistä enemmän, mikäli selkeä malli olisi käytettävissä osana omaa työtä.

Puheeksiottaminen ja tarpeen tunnistaminen

Kyselyssä selvitettiin ammattilaisten kykyä tunnistaa asiakkaan hyte-ohjauksen tarvetta. Vastausten perusteella ammattilaiset kaikista ryhmistä kokevat pääosin pystyvänsä tunnistamaan tarpeen ainakin jossain määrin. Perusterveydenhuollon vastaajat arvioivat osaamisensa hieman itsevarmemmin, mutta erot ryhmien välillä olivat kokonaisuudessaan melko pieniä. Kaikista vastaajista hieman yli 10 % arvioi tunnistamistaitonsa puutteellisiksi. Tunnistaminen ei kuitenkaan aina johda puheeksiottamiseen. Avoimissa vastauksissa nousi esiin esteitä, kuten kiire, tiedon puute hyte-toiminnasta sekä epäselvyydet siitä, kuuluuko hyte-ohjaus omaan työnkuvaan. Nämä tekijät voivat estää tarpeen esille ottamisen, vaikka se olisi havaittu.

Haasteiden rinnalla kysely toi esiin myös onnistumisia. Useat vastaajat kuvasivat myönteisiä kokemuksia hyte-ohjauksesta ja tarpeen tunnistamisesta. Sosiaalipalveluissa tarve ohjaukselle nousee usein esiin asiakkaan elämäntilanteen kautta, kun taas perusterveydenhuollossa se liittyy tyypillisesti terveydentilan ja elintapojen kartoitukseen. Eräs vastaaja tiivisti ajatuksen näin: "Koen, että aina on tarvetta hyte-ohjaukseen. Pienetkin asiat osallisuuden tukemiseksi vievät eteenpäin."

Tulevaisuuden tarpeet

VASA 2-hanke on onnistuneesti kehittänyt yhteistyössä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen toimintamalleja. Kehittämistyö on vahvistanut hytetu-työn tunnettuutta ja yhdyspinnan yhteistyötä sekä mallintanut ohjautumista sosiaali- ja terveyspalveluista yhteisöllisen toiminnan pariin. Ohjautumisen työkaluna toimii syksyllä 2025 julkaistu Hyvinvointia arkeesi -sivusto.

Hankkeen työ on tuonut esiin jatkokehitystarpeet esimerkiksi ammattilaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaamisen vahvistamisesta, sekä tarpeesta yhteiselle ohjausmallille, joka tukee asiakkaiden ja asukkaiden ohjautumista hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan pariin niin ennaltaehkäisevästi kuin myös palveluiden rinnalla.

Lisätietoja

Vilma Sydänlammi

Asiantuntija, hyvinvointilähete

vilma.sydanlammi(at)lapha.fi

Linda Jaako 

Projektipäällikkö, terveyspalvelut ja hytetu-palvelukonsepti

linda.jaako(at)lapha.fi

 
Kehittämistyötä tuetaan Euroopan unionin NextGeneration Eu rahoituksesta ja se on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.