Opiskeluhuollon matalan kynnyksen palvelukuvaus viestii ensilinjan työstä lasten ja nuorten parissa ja luo pohjaa palveluiden jatkokehittämiseen

Opiskeluhuollon matalan kynnyksen palvelukuvaus viestii ensilinjan työstä lasten ja nuorten parissa ja luo pohjaa palveluiden jatkokehittämiseen

Opiskeluhuollon matalan kynnyksen palvelukuvaus on Vasa 2 -hankkeen osalta tullut päätökseen ja siirtyy opiskeluhuollon palveluista vastaavien käsiin Lapin hyvinvointialueella. Sen tarkoituksena on tukea ammattilaisten työtä ja tehdä näkyväksi keskeiset tehtävät opiskeluhuollossa, huomioiden saamenkieliset ja –kulttuurinmukaiset palvelut. Palvelukuvauksessa kuvataan mm. opiskeluhuollon ammattilaisten perustehtävää, yhteisöllistä työtä sekä monilaista yhteistyötä opiskeluhuollon palveluissa. Palvelukuvaus on tässä laajuudessaan ensimmäinen Lapin hyvinvointialueella opiskeluhuollon palveluista tehty kuvaus. Palvelukuvaus luo pohjan palveluiden yhdenmukaistamiselle ja jatkokehittämiselle koko hyvinvointialueella. Palveluiden kehittäminen ja eteenpäin vieminen vaatii palveluista vastaavan johdon ohjausta ja tukea. Opiskeluhuollon palvelut siirtyivät hyvinvointialueen järjestämiksi vuoden 2023 alussa, ja käytäntöjen yhtenäistäminen on edelleen käynnissä. On myös huomioitava, että opiskeluhuollon palveluiden käytänteet päivittyvät ja tarkentuvat erilaisten muutosten mukana, ajankohtaisena huomiona mm. terapiatakuuta koskevat käytänteet.  

Opiskeluhuollon palvelut – psykologit, kuraattorit sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto – ovat osa matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä lapsiperheiden palveluja. Opiskeluhuollon palvelut ovat ensisijaisia ehkäisevää ja varhaisesta tukea antavia palveluita tehtävänään oppimisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen. Työtä tehdään ensisijaisesti yhteisöllisesti koko oppilaitosyhteisön hyväksi ja opiskelijoilla on oikeus yksilökohtaiseen tukeen. Palvelut ovat lakisääteisiä esiopetuksesta toisen asteen opiskelijoihin. Opiskeluhuollon toimintaympäristö on poikkeuksellinen sote-palveluiden ympäristö, sillä se sijoittuu kouluihin ja oppilaitoksiin, mikä luo oman vaateensa opiskeluhuollon työhön ja tavoitteisiin. Palvelukuvauksen valmistelu on nostanut esiin tärkeitä kysymyksiä, kuten opiskeluhuollon perustehtävän rajat ja mielenterveystyön roolin. Yhteisöllisen työn merkitys korostuu – kun oppilaitoksen toimintakulttuuri tukee hyvinvointia ja turvallisuutta, voidaan ehkäistä yksilökohtaisten ongelmien syntyä ja kohdentaa palveluita niitä tarvitseville.  

 Lapin hyvinvointialueella on valtakunnallinen erityisvastuu saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palvelujen kehittämisestä. Palvelukuvauksessa on huomioitu saamelaisten kielelliset oikeudet ja saamelaisen kulttuurin näkökulma. Kulttuuritaustan huomioiminen on tärkeää, sillä kaikki saamelaiset eivät puhu saamen kieltä, mutta voivat kuitenkin hyötyä kulttuurinmukaisesta palvelusta. Kuvaus sisältää ohjeet saamenkielisten asiakkaiden ohjautumisesta, tulkkauskäytänteistä ja ammattilaisten osaamisen vahvistamisesta. Ammattilaisia ohjataan myös hyödyntämään saamenkielisiä ja kulttuurinmukaisia materiaaleja, jotka tukevat työskentelyä saamelaisen asiakkaan kanssa. Huomion arvoista on, että suomenkielisten ammattilaisten rooli asiakkaan ensikontaktina ja oikeuksien varmistajana palveluissa korostuu, sillä saamenkielisiä ammattilaisia on alueella vielä vähän. Kuvausta saamelaisen asiakkaan ohjautumisesta palveluihin voi soveltuvin osin hyödyntää myös muissa sote-palveluissa Lapin hyvinvointialueella.

Opiskeluhuollon ammattilaisilta saadun palautteen perusteella kuvaus on kattava ja palvelukuvauksen työstäminen on nostanut esille tärkeitä keskustelun paikkoja opiskeluhuollon palveluissa. Mikä on opiskeluhuollon perustehtävä; kapeutuuko opiskeluhuolto mielenterveyspalveluksi vai kuuluuko mielenterveystyö jo osaksi perustehtävää? Keskusteluun on noussut yhdyspintojen huomioiminen, erilaisten käytäntöjen kirjavuus ja toisaalta tarpeellisuus, erilaiset resurssit ja palvelut opiskeluhuollon ympärillä, monialaisen yhteistyön onnistumiset ja haasteet, tehtävien ja roolien selkiyttämisen tarve. Työ jatkuu, ja tavoitteena on selkiyttää rooleja ja vahvistaa yhteisöllistä toimintaa. Yhteistyö vie eteenpäin – kiitos aktiivisesta osallistumisesta kehittämistyöhön - tästä on hyvä jatkaa!

Miia Välimaa
miia.m.valimaa@lapha.fi

Lisää kehittämisestä Innokylästä: Opiskeluhuollon palvelukuvaus ml. saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut, Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut, Lapin HVA (RRP, P4, I1) | Innokylä