Nepsypalvelupolku visualisoi ammattilaisten käytännön työn sekä antaa sille rakenteen

VASA 2- hankkeen tuella on Lapin hyvinvointialueelle kehitetty nepsypalvelupolkua, ml. saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut, tiiviisti yhdessä alueen ammattilaisten kanssa. Palvelupolkua päästiin testaamaan keväällä 2025 itäisellä ja pohjoisella palvelualueella opiskeluhuollon palveluissa 6–17- vuotiaiden lasten, nuorten ja perheiden osalta.

Palvelupolun testauksen tavoitteena oli:

Mallintaa varhaisen ja matalan kynnyksen tuen toimintamalli (ml. ohjattu omahoito) 6–17- vuotiaiden lasten, nuorten ja heidän perheiden parissa opiskeluhuollossa
Mallintaa neuropsykiatrisiin tutkimuksiin ohjautuminen perustasolla em. kohderyhmässä
Mallintaa monialainen konsultaatiomalli perustason ammattilaisten työn tueksi yli palvelualuerajojen (VASA- verkoston toimintamallia soveltaen)

Pilotin aikana kuvattiin myös koulussa luokkaympäristössä tapahtuvaa opettajan antamaan tukea oppilaalle sekä opettajan ja opiskeluhuollon ammattilaisen välistä yhteistyötä. Yhteistyötä tehtiin Nuorgamin ja Karigasniemen perusopetuksen koulujen kanssa. Koulujen henkilöstölle toteutettiin Webropol-kysely, joka sisälsi omat kysymyksensä myös saamenäkökulmasta. Tuloksiin pääset tutustumaan tästä linkistä.

Palvelupolulle uusi nimi: Varhainen tuki ja nepsypalvelupolku

Nepsypalvelupolulle saatiin myös pilotin aikana virallinen nimi, joka on ”Varhainen tuki ja nepsypalvelupolku”. Jo nimi itsessään kuvastaa palvelupolun kahta vahvaa kokonaisuutta, jotka tukevat toisiaan; varhainen tuki ja tutkimuksiin ohjautuminen.

Varhainen tuki käsitetään polulla jokaisen sote- ammattilaisen perustehtävän mukaiseksi toiminnaksi, joka on nyt polulle tehty näkyväksi. Polulle on tuotu myös yhteneväisiä välineitä ja malleja käyttöön, millä voidaan mm. tukea elintapoja ja toimivaa arkea, kartoittaa tuen tarpeita laajasti jo alusta lähtien sekä tehdä monialaista yhteistyötä strukturoidusti.

Varhaisen tuen ja siihen liittyvien interventioiden ajatellaan myös joidenkin lasten, nuorten ja perheiden kohdalla olevan riittävää, arki sujuu eikä vahvemmalle tuelle ole tarvetta.

Varhaisen tuen avulla ja sen kautta voidaan ohjautua tarpeen niin vaatiessa tarkempiin arviointeihin. Tässä kohdin hyvin tehty varhaisen tuen osio ammattilaisen osalta ajatellaan tekevän tästä prosessista sujuvampaa lapselle, nuorelle ja perheelle.

Palvelupolulla ajatellaan lapsen, nuoren ja perheen tilanteen päivittämisen olevan keskiössä monialaisessa yhteistyössä, mikä takaa sen, että tuen tarpeen muuttuessa, voidaan tilannetta tarkastella uudelleen ja tarpeen vaatiessa tehdä niihin muutoksia, esim. tarkempiin arviointeihin siirtyminen.

Palvelupolulla kulkee taustalla vahvana myös monialainen yhteistyö, minkä ajatellaan toimivan areenana keskustella ja vahvistaa ammattilaisten vastuista sekä sopia yhdyshenkilö perheen suuntaan. Yhdyshenkilö on ammattilainen, jolla on lapsen, nuoren ja perheen tilanteesta kokonaiskäsitys ja jolta perhe voi kysyä tarpeen vaatiessa kysyä omasta asiastaan.

Pilotin tuloksista saatuja johtopäätöksiä

Varhainen tuki ja nepsypalvelupolku on jo päivitetyn ADHD Käypä hoito- suosituksen mukainen, missä varhainen tuki ja riittävän laaja kokonaistilanteen kartoitus ovat keskiössä.
Visuaalisesti nepsypalvelupolku on asetettu lasten ja nuorten hoidonporrastuksen mallin mukaisesti, mikä osaltaan ohjaa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja hyvinvointialueella.
Palvelupolku kuvaa opiskeluhuollon ammattilaisen perustehtävän mukaista työtä ja tästä syystä se on istutettavissa työhön. Palvelupolkua kehittäessä pyrittiin polulla jo havaitsemaan olemassa olevat keskeiset kohdat ja asiat, mihin sitten yhtenäistämistä lähdettiin sijoittelemaan. Tämä osaltaan tukee mallin käyttöönottoa.
Ohjattu omahoito varhaisessa vaiheessa antaa matalalla kynnyksellä perheille tukea arkeen. Ohjattuun omahoitoon koulutettiin pilotissa 20 ammattilaista, jotka ovat testanneet mallia osana omaa työtään ja tulokset ovat olleet hyviä; vanhemmat ovat kokeneet saaneensa työkaluja arkeen.
Palvelupolku on muunneltavissa; sitä voidaan hyödyntää niin laajemmin hyvinvointialuetasoisesti kuin tarkemmin yksikkötasolla. Polun käyttöönotto vaatii kuitenkin yhteistä keskustelua ja sopimista asioista ja resursseista.
Yhteistyö koulun kanssa on merkittävässä roolissa palvelupolulla, koska opiskeluhuollon palvelut ovat osa kouluyhteisöä ja sen toimintaa.
Palvelupolku vahvistaa saamelaisen asiakkaan ohjautumista palveluissa
Pilotin aikana ammattilaisten ymmärrys saamelaisen asiakkaan kohtaamisesta kieli- ja kulttuuritausta huomioiden lisääntyi.

Yhteenvetona tuloksista voidaan siis todeta, että varhainen tuki ja nepsypalvelupolku visualisoi ja antaa ammattilaisen työlle selkeän rakenteen.

Pilotin tuloksia pääset kuulemaan vielä syksyn 2025 aikana seuraavissa tilaisuuksissa:

Mieri kehittämisen tulosaamut klo 8.15–9. Teemat ja linkit tästä!
ke 10.9. Varhainen tuki ja nepsypalvelupolku
ke 17.9. Aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä nepsy-digihoitopolku
ke 1.10. Monialainen yhteistyö ja osaamisen vahvistaminen
Kehittämisestä käytäntöön - Vasa2:n satoa ja siemeniä lokakuussa torstaisin paikan päällä ja hybridinä (klo 11–16) Ohjelma päivittyy. Mainos tästä linkistä!
- to 2.10. Kittilä
- to 9.10. Kemijärvi (Varhainen tuki ja nepsypalvelupolku)
- to 23.10. Tornio
- to 30.10. Rovaniemi
THL:n Viiden tähden tulosaamut. Tapahtumat aikavälillä 28.8-30.10.25 joka perjantai klo 9–11. Tarkemmin täältä!
Lapin hyvinvointialueelta esitykset:
- 19.9. Neuropsykiatrinen palvelupolku opiskeluhuollon mielenterveyspalveluissa
- 24.10. Marak -etätapaaminen Lapin hyvinvointialueella

Lisätietoja

Marjo Häyry, erityisasiantuntija,
neuropsykiatrinen palvelupolku,
marjo.hayry@poske.fi

Miia Välimaa, erityisasiantuntija,
opiskeluhuollon palvelut,
miia.valimaa@poske.fi

Pilvi Vuomajoki, asiantuntija,
saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut,
pilvi.vuomajoki@lapha.fi

Maria Ikäheimo,
terapiakoordinaattori,
maria.ikaheimo@lapha.fi

Kehittämistyötä tuetaan Euroopan unionin NextGeneration EU rahoituksesta ja se on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.