Kuntoutus

Suomessa työikäisen väestön osuus pienenee ja väestö ikääntyy nopeasti lähitulevaisuudessa. Siksi väestön toiminta- ja työkyvyllä tulee olemaan suuri vaikutus siihen, miten meillä riittää tekijöitä ja toisaalta miten suuriksi hoivakustannukset muodostuvat tulevaisuudessa. Kuntoutuksen keinoin väestön työ- ja toimintakykyä voidaan tukea. Suomessa kuntoutuspalvelut ovat korkealaatuisia, mutta itse järjestelmä on monimutkainen ja hajanainen. Tämä johtaa liian usein tilanteeseen, jossa kuntoutuksen tarpeessa oleva ihminen ei saa tarvitsemaansa kuntoutusta tai se toteutuu liian myöhään.

Lapin hyvinvointialueella nämä väestörakenteen muutokset tapahtuvat muuta maata nopeammassa tahdissa. Lisäksi Lappi on maantieteellisesti laaja, etäisyydet pitkiä  ja palvelujen järjestämisessä tulee huomioida saamenkieliset palvelut.

Kuntoutuksen kehittämisen tavoitteena on tukea oikea-aikaisten, asiakkaan toimintakykyä ja osallisuutta vahvistavien sekä yhteen toimivien kuntoutuspalvelujen kehittämistä Lapin sote-keskuksiin. Tavoitteeseen pääsemiseksi

• vahvistetaan sote-ammattilaisten osaamista asiakkaiden kuntoutustarpeiden tunnistamiseen ja lisätään tietoa kuntoutuksen palveluvalikoimasta
• kehitetään palveluihin ohjaamista ja kuntoutuksen ammattilaisten keskinäistä tukea
• tuetaan sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin kehittämistä alueella
• tuetaan digi- ja etäpalvelujen kehittämistä

Lääkinnällisen kuntoutuksen haasteita ja kehittämisen tarpeita selvitettiin

Kuntoutuksen kehittämistyö käynnistyi lääkinnällisen kuntoutuksen nykytilannetta kartoittavalla kyselyllä keväällä 2022. Kysely toi esille, että kehittämisen tarvetta on sekä palveluiden saatavuudessa että niihin ohjaamisessa. Vastaajat painottivat, että palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi tarvitaan hyvinvointialueen yhteisiä linjauksia palveluihin ohjaamisessa sekä perus- ja erikoissairaanhoidon hoitoketjujen selkiyttämistä.  Lisäksi kuntoutusta pitäisi kytkeä vahvemmin asiakkaiden arkeen ja asiakkaiden asemaa kuntoutuspolulla vahvistaa.

Asiakkaalle laaditaan kirjallisesti kotiohjeet, osatavoitteet, konkreettiset tavoitteet ja kuntoutussuunnitelma.

Lue lisää kyselyn tuloksista eKollegan uutisesta.

Yhtenäiset käytännöt – kuntoutustarpeen tunnistamisen ja kuntoutukseen ohjaamisen ja toteutuksen tukena

Kuntoutuksen kehittämistyössä on luotu yhteisiä linjauksia lääkinnälliseen kuntoutukseen ja  eri    terapiapalveluihin ohjaamiseen yhdessä kuntoutuksen henkilöstön ja kuntoutuksen johdon kanssa. Yhteiset ohjaamisen linjaukset ovat valmistuneet fysio-, toiminta- ja puheterapiaan.  Terapiapalveluihin ohjaamisen ohje julkistetaan loppuvuodesta 2023. Ohjeeseen on avattu käytännön tasolla tilanteita, joissa asiakas voisi hyötyä terapiasta.

Terapiapalveluihin ohjaamisen yhtenäistämisen lisäksi on lähdetty vahvistamaan sekä kuntoutusta tavoitteellisena prosessina että asiakkaan roolia kuntoutusprosessissa. Lähtökohtana oli se, että kuntoutuksen tavoitteet tulisi pystyä paremmin kytkemään asiakkaan arkeen. Asiakkaalle merkityksellinen tavoite sitouttaa, motivoi ja kannustaa omakuntoutukseen. Tämän työn tuloksena syntyi yhteinen fysioterapian esitietolomake, jossa kartoitetaan asiakkaan näkemystä, tarpeita, omia toimia,  motivaatiota ja tavoitteita ennen terapian alkua.  Esitietolomake on otettu käyttöön syksyllä 2023.

Lisäksi luotiin työkaluksi terapian tavoitelomake, jonka tarkoituksena on vahvistaa:

• kuntoutuksen tavoitteen asettamista asiakkaan arjen tasolle
• keinojen pohdintaa
• kuntoutuksen tavoitteiden  ja tulosten seurantaa.

Tule-asiakkaan matalan kynnyksen palvelupolku - oikeat asiakkaat, oikeaan aikaan - oikealle ammattilaiselle

Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat suomalaisten yleisin syy lääkärissä käyntiin Tule-asiakkaiden ohjautuvuutta kehitetään niin että asiakkaat ohjautuvat oikea-aikaisesti oireidensa mukaiseen palveluun ja sen toteuttaa tilanteeseen parhaiten soveltuva terveydenhuollon asiantuntija.

Tavoitteena on parantaa hoitoketjujen sujuvuutta ja hoidon saatavuutta sekä ehkäistä Tule -ongelmien kroonistumista ja näin parantaa hoidon vaikuttavuutta pitkällä aikavälillä.

• toimintamalli ja palvelupolku, jossa huomioitu asiakkaan ohjautuminen oikealle asiantuntijalle HTA:n mukaisesti.

Sosiaalinen kuntoutus

Rovaniemen kaupungin aikuissosiaalityössä toteutettiin 2022 THL:n sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin mukainen pilotti hanketyön tuella. Uutta kokeilussa oli se, että siinä yhdistettiin tehostettu yksilötyö omana toimintana toteutettuun ryhmätoimintaan ”Torstai -klubi” -toimintaan.  Pilotti suunnattiin yli 30-vuotiaille aikuissosiaalityön asiakkaille.

Pilotin toteutuksesta kerättiin palautetietoa sekä asiakkailta että työntekijöiltä. Asiakkaat antoivat positiivista palautetta, sekä toimintaa ohjanneista työntekijöistä, että Torstai-klubin kokoontumistilana toimineesta päiväkeskuksesta. He kokivat ryhmätoiminnan tukeneen omien yksilöllisten tavoitteiden saavuttamistaan.  Työntekijät taas arvioivat, että omana toimintana toteutettaessa yksilö- ja ryhmätoiminta pystyttiin paremmin kytkemään toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi. Osalle asiakkaista omana toimintana toteutettu ryhmätoiminta nähtiin myös ainoaksi vaihtoehdoksi palvelun toteuttamiselle. Asiakkaiden kuntoutuksellisten tarpeiden selvittäminen koettiin sujuvaksi ja pilotti myös vahvisti asiakassuunnitelman käyttöönottoa. Kehittämisen kohteina nousi esiin se, että jatkossa tarvitaan palvelun sisällön yhteistä määrittelyä, palvelusta tiedottamista, toteutukselle pitkänaikavälin suunnitelmaa sekä palvelun koordinointia. Lisäksi työntekijät toivat esiin tarpeen vahvistaa omaa osaamistaan toimintamalliin sisältyvästä ryhmätoiminta osuudesta. Työntekijöiden esiin nostamaan osaamisen tuen tarpeeseen vastattiin järjestämällä ryhmänohjaustaitoja ja toiminnallisten menetelmien käyttöä vahvistava valmennuskokonaisuus syksyllä 2023. Valmennuksen toteutti Kuntoutussäätiö.

Pilotista saatujen hyvin kokemusten innoittamana päätettiin lähteä rakentamaan yhteistä sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallia Lapin hyvinvointialueelle.  Työ käynnistyi palvelualuekohtaisilla sosiaalisen kuntoutuksen työpajoilla. Työpajoihin osallistui yhteensä 47 sosiaalihuollon ammattilaista (sosiaaliohjaajia, sosiaalityöntekijöitä ja esimiehiä). Työpajatyöskentelyn yhteenvetona voitiin todeta, että sosiaalisen kuntoutuksen käsite, sisältö ja suhde muihin lähellä oleviin sosiaalihuollon palveluihin oli epäselvä, lisäksi palvelua toteutettiin monin eri tavoin eri puolilla hyvinvointialuetta. Yhteisen sosiaalisen kuntoutuksen palvelupolun mallinnusta jatkettiin työkokoustyöskentelyssä syksyllä 2023 ja tämän työn tuloksena syntyi yhteinen mallinnus Lapin hyvinvointialueen sosiaalisen kuntoutuksen palvelupolusta.