Mitä meille jää käteen, kun kehittämishanke päättyy?
Hyvät kollegat ja yhteistyökumppanit! Olen hetkeksi pysähtynyt katsomaan taaksepäin – ja samalla eteenpäin. Olemme kulkeneet yhdessä pitkän, yli kahden vuoden mittaisen kehittämismatkan. Matkan, joka on kulkenut muutosten, YT-menettelyiden ja epävarmuuden keskellä. Silti, kaikista haasteistakin huolimatta, koen, että olemme saaneet paljon aikaan. Ja olemme tehneet sen yhdessä!
Tämä ei ole ollut joka hetki helppoa. Ammattilaisten yhteen saattaminen kehittämistyön äärelle ei ole aina yksinkertaista, kun arjessa on kuormitusta ja muutoksia. Ja kyllä, kehittämiseen ajoittain suhtaudutaan myös varauksella. Nähdään, että se vie aikaa, eikä sen vaikutukset ole merkittäviä tai ei tuo toivottua muutosta. Mutta juuri siksi haluan kiittää teitä kaikkia: olette näyttäneet, että kehittäminen on paljon enemmän kuin pelkkää hanketyötä. Se on monella tavalla yhteistä oppimista, tulevaisuuden rakentamista ja rohkeutta kokeilla uutta, vaikka tulevaisuus on epävarmaa.
Mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden kehittämistyössä olemme tehneet näkyväksi sen, mitä hyvä hoito tarkoittaa: selkiytettyjä palvelupolkuja, matalan kynnyksen tukea, yhdenmukaista hoidon porrastusta ja ihmisen kohtaamista oikeaan aikaan, oikeassa paikassa. Olemme vahvistaneet ammattilaisten osaamista ja luoneet yhteisiä rakenteita, jotka eivät katoa hankkeen päättyessä.
Lapissa on kehitetty porrastettua hoitomallia mielenterveys- ja riippuvuuspalveluihin. Sen avulla psykososiaalinen tuki ja hoitomuodot on saatu organisoitua uudella tavalla. Tämä on merkittävä askel kohti tasalaatuisempaa ja oikea-aikaisempaa hoitoa. Porrastettu hoitomalli ei ole vain toimintamalli – se on tapa ajatella yhdessä ja vastuun jakamista. Päihde- ja riippuvuuspalveluissa olemme tehneet yhtenäisemmän ja selkeämmän palveluketjun, joka helpottaa asiakkaiden ohjautumista, vahvistaa moniammatillista yhteistyötä ja tukee siirtymiä palvelusta toiseen. Matalan kynnyksen palveluita on kehitetty, saavutettavuutta parannettu ja kolmannen sektorin roolia vahvistettu. Nämä ovat muutoksia, jotka näkyvät myös asiakkaillemme.
Yhtenä tärkeänä kehittämiskohteena ovat olleet lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut. Lasten ja nuorten porrastettu hoitomalli on antanut hyvän viitekehyksen, jonka kautta on voitu rakentaa uusia käytäntöjä. Perustason palveluissa merkittävänä toimijajoukkona ovat opiskeluhuollon ammattilaiset. Opiskeluhuollon matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden palvelukuvaus tukee palveluiden yhtenäistämistä, tasalaatuisuutta ja saatavuutta sekä toimii tärkeänä työkaluna ammattilaisten perehdytyksessä ja työn tukena. Sen avulla tehdään näkyväksi opiskeluhuollon keskeiset tehtävät ja yhteistyön rajapinnat, huomioiden myös saamenkieliset ja -kulttuurinmukaiset palvelut.
Erityistä huomiota olemme kiinnittäneet neurokirjon lasten, nuorten ja perheiden tilanteeseen. Heidän on todettu olevan erityisen haavoittuvassa asemassa palvelujärjestelmässä. Lapin hyvinvointialueella on kehitetty Varhainen tuki ja nepsypalvelupolku, joka sisältää myös saamenkieliset ja -kulttuurinmukaiset palvelut. Palvelupolku on rakennettu porrastetun hoitomallin mukaisesti, ja sen tavoitteena on vastata tuen ja palvelun tarpeisiin yhdenmukaisemmin, kokonaisvaltaisemmin, oikea-aikaisemmin ja yksilöllisemmin. Ammattilaisten roolit ja vastuut on määritelty ja tehty näkyviksi. Lisäksi Terveyskylän alustalla on rakennettu ja pilotoitu ensimmäinen mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden digihoitopolku, aikuisen nepsy-digihoitopolku.
Yksi hankkeen keskeisistä tavoitteista on ollut osaamisen vahvistaminen. Lapin hyvinvointialueella on nyt entistä vahvempaa mielenterveys-, päihde- ja neurokirjo-osaamista sekä suomen- että saamenkielisissä palveluissa sekä saamelaisen asiakkaan kohtaamista ja saamelaisuuden huomioimista kulttuuriturvallisesti on vahvistettu. Tämä osaaminen jää elämään hankkeen jälkeenkin, ja sen vaikutukset näkyvät pitkälle tulevaisuuteen.
Erityisesti haluan nostaa esiin moniammatillisuuden ja yhteistyön voiman. Kun eri ammattilaiset, toimijat ja tasot on saatu saman pöydän ääreen, on syntynyt jotakin uutta ja pysyvää. Yhteinen kieli, yhteinen ymmärrys ja yhteinen tavoite: paremmat, yhdenvertaisemmat ja vaikuttavammat palvelut lappilaisille.
Kysyin itseltäni: ”Mitä meille jää käteen, kun hanke päättyy?” Vastaus on aika selvä. Meille jää osaamista, yhteisiä rakenteita ja toimintamalleja, jotka tukevat tulevaisuuden työtä. Mutta ennen kaikkea meille jää kokemus siitä, että yhdessä tekemällä pystymme muuttamaan asioita.
Haluan kiittää teitä kaikkia ammattilaisia, kehittäjiä, esihenkilöitä, yhteistyökumppaneita ja asiakkaita tästä yhteisestä kehittämisenmatkasta. Jokainen teistä on ollut tärkeä osa tätä. Hanke päättyy, mutta kehittäminen jatkuu. Kaikkien näiden palvelupolkujen ja toimintamallien käyttöönotto ja juurruttaminen jatkuu Lapin hyvinvointialueen mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa, mikä on ensisijaisen tärkeää.
Lämmin kiitos teille kaikille hyvästä työstä ja sitoutumisesta!
Heidi Bergman
Projektipäällikkö