Nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveyspalvelut

Eri tutkimusten mukaan 20–25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Mielenterveyden häiriöt ovat kouluikäisten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia. Lapissa 13–17-vuotiaiden erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatrian avohoitokäynnit ovat lisääntyneet tasaisesti viime vuosina ylittäen maan keskiarvon. Vastaavalla tavalla on käynyt myös psykiatrian laitoshoidon 13–17-vuotiaiden potilaiden määrälle.

Yhteistyömallien puuttuminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä mielenterveyspalveluiden ja sosiaalityön välillä haastaa mielenterveystyön kokonaisuuden. Toimintamallit ovat puutteellisia ja sosiaalihuolto sekä terveydenhuolto toimivat erillään. Pienissä kunnissa mielenterveyspalvelut järjestetään osana sosiaalityötä. Mielenterveystyötä voi tehdä yksi sosiaalihuollon ammattihenkilö, joka tekee sosiaalityöntekijän työtehtävät myös mielenterveysasiakkaiden kanssa.

Nuorten mielenterveystyön kannalta keskeisiä henkilöitä ovat perusterveydenhuollossa ja kouluympäristössä työskentelevät aikuiset. Heidän kykynsä tunnistaa oireet voi ratkaisevasti helpottaa palveluihin ohjautumista ajoissa. Moniammatillisen työotteen omaksuminen on tärkeää, kun mielenterveyspalveluita tuottavat organisaatiot toimivat erilleen.

Nuorten mielenterveyspalvelujen saatavuus on heikkoa eritoten Lapin pienissä kunnissa. Koulupsykologi- ja kuraattoripalveluita on saatavilla niin ikään niukasti, jolloin lasten ja nuorten mielenterveyden tukeminen kouluiässä vaikeutuu. Perustason mielenterveyspalveluiden resurssit vaihtelevat kunnittain merkittävästi, ja koko maakunnan kokonaistilannetta tarkasteltaessa resurssit ovat yleisesti heikot. Etenkään matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita ei ole yleisesti saatavilla. 

Mielenterveystyön kehittäjä VASA-hankkeessa on mielenterveystyön asiantuntija Anna Olsen.