Onnellisia mutta yksinäisiä

Hyvinvointilähete apuna yksinäisyyden haasteisiin

Maailman Onnellisuusraportin katsauksen (2024) mukaan olemme seitsemättä vuotta peräkkäin maailman onnellisin maa. Yksinäisyys on kuitenkin vakava ongelma Suomessa. Yksinäisyyttä kokee suurin osa meistä, mutta pitkään jatkunut yksinäisyyden kokemus on terveyttä uhkaava tekijä.

TerveSuomi- tutkimuksen (THL) mukaan melko usein tai jatkuvasti itsensä yksinäiseksi tuntevien 20-vuotta täyttäneiden osuus koko maassa vuonna 2022 oli 12,1 %. Lapin (14,5 %) ja Keski-Pohjanmaan (13,2 %) hyvinvointialueiden asukkaiden yksinäisyyden tuntemukset olivat hyvinvointialueiden kärkipäässä. Tämän laskuopin mukaan tarkoittaisi, että Suomessa on nytkin noin 670 000, Lapissa noin 25 500 ja Keski-Pohjanmaalla noin 9 000 melko usein tai jatkuvasti yksinäisyyttä tuntevaa ihmistä.

Suomen Punaisen Ristin yksinäisyysbarometrin (2024) mukaan yksinäisyys on laajentunut Suomessa koskettamaan yhä useampaa. Yksinäisyys on jatkunut 36 %:lla yli vuoden ja heissä korostuvat yli 65-vuotiaat. Joka viidennen vastaajan kokemus yksinäisyydestä on jatkunut yli viisi vuotta tai pidempään. Avun hakeminen yksinäisyyteen ei ole kovin yleistä. Yksinäisyyttä kokevista 79 % ei ole hakenut apua yksinäisyyteensä.

Yksinäiset ihmiset käyttävät enemmän terveyspalveluja ja jäävät helpommin yhteiskunnan toimintojen ulkopuolelle. Yksinäisyyden vaikutukset voivat ulottua syvälle yksilön elämään, heikentäen terveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua. Yksinäisyyden tunne voi kuormittaa ihmisen mielenterveyttä ja pahimmillaan hän voi kokea syvää ahdistuneisuuden tunnetta eikä pysty kokemaan yhteyttä toisiin ihmisiin. Ihmisen kokemus yksinolosta ja yksinäisyydestä vaikuttaa kielteisesti hänen hyvinvointiinsa ja arjessa selviytymiseensä. Yksinäisyyden tunnetta voi syventää arvottomuuden ja epäonnistumisen tunteet. Yksinäiset ihmiset saattavat laiminlyödä terveyttään, mikä voi johtaa krooniseen sairauteen tai jopa ennenaikaiseen kuolemaan.

Yksinäisyyttä kokeva ihminen voi pohtia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen kanssa yksinäisyyden tunnettaan, mahdollista syrjäytymisen riskiään tai lieviä mielialaoireitaan. Yhdessä heillä on mahdollisuus käsitellä ja etsiä keinoja yksinäisyyden tunteen lieventämiseen. Mikäli ihmisen omat voimavarat eivät riitä yksin lähtemään yhteisölliseen toimintaan, on mahdollista kirjata hyvinvointilähete ja saada tueksi linkkihenkilö. Elämäntilanteen muutoksen myötä, kuten eläköitymisen, sairastumisen tai uudelle paikkakunnalle muuttamisen vuoksi, ihminen voi hyötyä hyvinvointilähetteestä. Hyvinvointilähete-toimintamallin tavoitteena on saattaa ihminen mukaan yhteisölliseen toimintaan, kuten harrastuksiin, kohtaamispaikkojen tapahtumiin ja kerhoihin tai vertaistukitoimintaan. Yhteisöihin osallistuminen lisää ihmisen osallisuuden ja merkityksellisyyden tunnetta kohentamalla positiivista mielenterveyttä. Hyvinvointilähetteen saaja täyttää positiivisen mielenterveyden mittarin hyvinvointilähete -toiminnan alussa ja päätteeksi, jonka avulla voidaan seurata hyvinvointilähetteellä saatuja vaikutuksia hänen elämäänsä. Hyvinvointilähete-toimintamallia voidaan käyttää sosiaali- ja terveyspalveluiden täydentäjänä, mutta se ei korvaa sosiaali- ja terveyspalveluita.

Hyvinvointilähete tunnetaan ulkomailla sosiaalisena reseptinä, eli sanalla ”social prescribing”. Hyvinvointilähetetoimintaa on useissa eri maissa osana tai tukemassa kansallista sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää. Suomeen ajatus hyvinvointilähetteestä tuli vuonna 2018. Ensimmäiset kokeilut lähetteestä alkoivat Lapin alueella vuonna 2020, sittemmin myös muut alueet ovat lähteneet kehittämään omaa hyvinvointilähetetoimintaa. Keski-Pohjanmaan alueella hyvinvointilähetteen kehitystyö alkoi keväällä 2023 ja kehitystyötä tehdään tiiviisti muiden hyvinvointialueiden kanssa. Kehitettävät mallit voivat olla alueen tarpeista ja resursseista riippuen erilaisia. Lapin ja Keski-Pohjanmaan alueella lähdettiin pilotoimaan samantyyppistä hyvinvointilähete-toimintaa, jossa linkkihenkilöitä koulutetaan alueiden tarpeiden mukaisesti.

Kanadassa selvitysten mukaan hyvinvointilähetteen saaneiden ihmisten terveydenhuollon käynnit vähentyivät noin puolella ja suurin osa heistä kertoi olevansa vähemmän yksinäisiä tai eristäytyneitä. Lapissa huomattiin aikaisempien kokemusten pohjalta hyvinvointilähetteen saajilla esimerkiksi positiivista vaikutusta itsetunnon kohenemiseen, fyysisen ja psyykkisen terveyden edistymiseen ja osallisuuden vahvistumiseen. Hyvin samankaltaisia kokemuksia on saatu jo nyt Keski-Pohjanmaan hyvinvointilähetetoiminnasta. Sen avulla ihmiset ovat löytäneet mielekästä tekemistä arkeensa, esimerkiksi kulttuuri-, liikunta- ja luontoharrastuksia, joiden avulla myös ystävä- ja tukipiiri on laajentunut.

Lue lisää Lapin hyvinvointilähetetoiminnasta: www.hyvinvointilahete.fi

Lue lisää Keski-Pohjanmaan hyvinvointilähetetoiminnasta: www.innokyla.fi

Sanna-Kaisa Göös, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue, sanna-kaisa.goos(at)soite.fi

Vilma Sydänlammi, Lapin hyvinvointialue, vilma.sydanlammi(at)lapha.fi

Elina Välimaa, Lapin hyvinvointialue, elina.valimaa(at)lapha.fi 

Lähteet

Kehittämistyötä tuetaan Euroopan unionin NextGeneration EU rahoituksesta ja se on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.