Neuromoninaisen työyhteisötaulun käytettävyys työhyvinvoinnin edistämisessä

Kävin esittelemässä STOryn Lapin alueen työnohjaajien verkostossa meidän VASA2/mielenterveys ja riippuvuus palveluiden kehittämistiimin ja kehittäjäasiakkaisen kanssa yhdessä kehitettyä neuromoninaista työyhteisön taulua. Tämän tapaamisen ja oman taustani kautta työnohjaajana sekä esihenkilönä lähdin hieman avaamaan tämän työyhteisötaulun käytettävyyttä.

Meidän työyhteisömme koostuu joko neurotyypillisistä tai neurokirjon henkilöistä. Neurotyypillisellä aivot ja hermosto toimivat tavalla, jota pidetään kulttuurisesti ns. “normatiivina”. Neuroerityisyys työyhteisössä tarkoittaa sitä, että tunnistetaan ja huomioidaan yksilöiden erilaiset kognitiiviset ja neurologiset profiilit, kuten autismikirjon piirteet, adhd, oppimisvaikeudet tai muut neuropsykologiset erityispiirteet.

Neuroerityisyyden huomioiminen työyhteisössä ei ainoastaan tue neuroerityisiä yksilöitä, vaan parantaa kaikkien työyhteisön jäsenten hyvinvointia ja työskentelykokemusta. Yhdenvertainen ja syrjimätön kulttuuri edistää sekä työntekijöiden viihtyvyyttä että organisaation tuloksellisuutta. Miten me voisimme edistää tällaista toimintaa?

Neuromoninainen työyhteisöntaulu voi toimia monipuolisena työkaluna työyhteisöissä. Työyhteisöntaulua voidaan pitää työyhteisön "kymmenenä käskynä", jotka edistävät hyvää ilmapiiriä, tehokasta yhteistyötä ja kaikkien hyvinvointia työpaikalla. Nämä voivat toimia ohjenuorana työyhteisön toiminnan arvioimisessa, ongelmien tunnistamisessa ja ratkaisujen kehittämisessä. Voidaan käyttää myös osana työyhteisön kehittämistä.

Esihenkilö voisi edistää työyhteisön kanssa neuromoninaisen työyhteisötaulun käyttöä useilla konkreettisilla tavoilla, jotka osaltaan rakentavat luottamusta, parantavat vuorovaikutusta ja tukevat työyhteisön hyvinvointia.  Tämä edellyttää, että esihenkilö toimii roolimallina ja jalkauttaa periaatteet jokapäiväiseen toimintaan. Rinnalla menisi säännölliset yhteisölliset ja yksilölliset keskustelut. Säännöllisen palautteen kerääminen työyhteisön ilmapiiristä auttavat arvioimaan ja vahvistavat sitoutumista yhteisiin arvioihin.

Työyhteisöjen työnohjaaja voisi hyödyntää neuromonimaista työyhteisöntaulua työnohjauksessa puheeksi ottamisen välineenä. Työnohjaajan tehtävä omalta osaltaan on tukea työyhteisön jäseniä ymmärtämään näitä periaatteita syvemmin ja soveltamaan niitä omassa työssään. Työnohjauksen avulla voidaan käsitellä työyhteisön vuorovaikutussuhteita, mikä edesauttaa periaatteiden jalkauttamista osaksi arkea. Työnohjaus tukee yksilöiden ja työyhteisön ammatillista kehittymistä, työhyvinvointia ja yhteistyötaitoja.

Meistä jokainen on vastuussa oman työpaikan turvallisen ilmapiirin luomisesta, johon kuuluu mm. erilaisuuden hyväksyminen. Turvallinen ilmapiiri luo hyvät olosuhteet kertoa avoimesti, miten jokainen kokee asioita ja mikä auttaisi työpäivän aikana eteen tulevissa tilanteissa. Usein puhumme työyhteisöissä liian vähän työyhteisön turvallisesta ilmapiiristä, vaikka turvallisuudesta paljon puhummekin. Tässä voisi olla hyvä työväline tämän puheen avaamiseen.

Toivonkin, että neuromoninainen työyhteisöntaulu löytyisi meidän jokaisen työpaikan yhteisesti tiloista. Olisimme kaikki sen ajatuksella lukeneet ja pohtineet, mitä tarkoittaa minulle ja minun työyhteisölleni. Olisi äärimmäisen tärkeää, että ottaisimme yhdessä puheeksi työyhteisön ilmapiirin.

Luodaan yhdessä sellainen työyhteisö, jossa saamme kaikkien vahvuudet käyttöön – vain silloin voimme loistaa ja kukoistaa yhdessä!

Lisätietoja:

Heidi Bergman
Projektipäällikkö
heidi.p.bergman@poske.fi

Kehittämistyötä tuetaan Euroopan unionin NextGeneration Eu rahoituksesta ja se on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.