Dialogisuuden rakentaminen kokemusasiantuntijuudessa

Dialogisuus kokemusasiantuntijan näkökulmasta

Sain mahdollisuuden pitää koulutusosuuden dialogisuudesta Balanssi ry järjestämässä kokemusasiantuntijakoulutuksessa. Balanssi ry on Rovaniemellä toimiva sosiaali- ja terveysalan järjestö, joka tekee tärkeää työtä mielenterveysongelmien kohdanneiden henkilöiden ja heidän läheistensä hyväksi. Heidän tavoitteensa on lisätä osallisuutta ja oikeuksia sekä vähentää mielenterveysongelmiin liittyviä ennakkoluuloja. Kokemusasiantuntijakoulutus on yksi konkreettinen tapa, jolla järjestö toteuttaa näitä tavoitteita. Koulutus on suunnattu henkilöille, jotka ovat kohdanneet mielenterveys- tai päihdehaasteita ja toipuneet niistä, sekä heidän läheisilleen. Syksyllä alkaneessa koulutuksessa yksi osio käsitteli dialogisuutta, ja sainkin kunnian pohtia dialogia erityisesti kokemusasiantuntijan näkökulmasta.

Dialogin merkitys vuorovaikutuksessa

Vuorovaikutus on olennainen osa ihmisten välistä yhteyttä. Se rakentuu ihmisten välisestä keskustelusta. Vastavuoroisuus, lämpö ja joustavuus luovat pohjan luottamukselle ja kiintymyssuhteille. Dialogisuus on vuorovaikutuksen ammatillinen termi, joka viittaa erityisesti kuuntelemiseen, ymmärtämisen syventämiseen ja ihmisten kokemusten kunnioittamiseen. Dialogissa ei ole tarkoitus väitellä tai pyrkiä voittamaan toisen mielipidettä, vaan tavoitteena on lisätä ymmärrystä käsiteltävästä aiheesta ja ihmisten erilaisista näkökulmista.

Monologi ja dialogi kokemusasiantuntijan roolissa

Kokemusasiantuntijan roolissa oman tarinan kertominen voi aluksi muistuttaa monologia, jossa kerrotaan omista kokemuksista. Kuitenkin tavoitteena on, että tämä monologi synnyttää dialogin. Kokemusasiantuntijan kertomus parhaimmillaan saa meidät pohtimaan omaa suhdettaan kuultuun ja liittymään mukaan keskusteluun esittämällä kysymyksiä tai jakamalla omia ajatuksiaan. Se mahdollistaa sen, että erilaiset kokemukset ja näkökulmat tulevat esiin tasa-arvoisessa vuorovaikutuksessa. Hyvä on huomioida, että kokemusasiantuntijan tarina ja kokemus on tärkeää myös kehittämisessä. Kokemusasiantuntija toimivatkin usein myös palveluissa kehittäjäasiakkaan roolissa.

Dialogin esteet ja edistäjät

Voimme eritavoin haitata dialogisuuden syntymistä, kuten kiire, itsensä korostaminen tai toisen mielipiteen väheksyminen, voivat tuhota dialogin rakentumisen. Puhelimen tai tabletin käyttö keskustelun aikana voi heikentää toisen kokemusta siitä, että häntä kuunnellaan. Hyvän dialogin synnyttäminen vaatii läsnäoloa, kunnioitusta ja avoimuutta.

Dialogia edistävät tekijät ovat kunnioittava ja arvostava ilmapiiri, jossa keskustelijat tuntevat olonsa turvalliseksi. Turvallisuuden tunne luo pohjan sille, että ihmiset voivat kokea tulleensa kuulluiksi ja ymmärretyiksi. Kokemusasiantuntija voi olla mukana erilaisissa terveyden- tai sosiaalihuollon palveluissa asiakkaan tukena ja näissä kohtaamisissa on erityisen tärkeää luoda luottamuksellinen ja arvostava ilmapiiri kaikille osallisille.

Kuuntelemisen taito ja itsereflektio dialogissa

Kuuntelemisen taito on dialogin kulmakivi. Kuuntelemalla emme ainoastaan kuule toisen sanoja, vaan annamme hänelle tilaa tulla kuulluksi. Hyvä kuuntelu vaatii itsereflektiota eli kykyä tarkastella omia ajatuksia ja tunteita, jotka nousevat esiin toisen puhuessa. Itsearviointi ja omien kuuntelutottumusten tarkastelu voivat auttaa kehittämään parempaa vuorovaikutusta. Kuuntelemalla toisen puhetta voimme havaita eri tasoja, kuten ajatuksia, tunteita, muistoja ja kuvitelmia, jotka tuovat syvyyttä dialogiin.

Itsereflektio on prosessi, jossa tarkastelemme omia ajatuksiamme ja tunteitamme. Tämä voi synnyttää uusia näkökulmia ja syventää omaa ymmärrystämme aiemmista kokemuksistamme. Kun keskustelu herättää meissä tunteita, niiden sanoittaminen yhdessä muiden kanssa voi syventää keskustelua. Toisaalta kaikkia itsereflektiosta nousevia ajatuksia ei tarvitse jakaa ääneen; on tärkeää harkita, milloin ja missä tilanteessa on sopivaa tuoda omat tunteet ja kokemukset esiin.

Kokemusasiantuntijan tehtävä ei ole tarjota valmiita vastauksia, vaan olla mukana keskustelussa tukemassa asiakkaan kokemusten esille tuomista, ammattilaisen ja asiakkaan yhteisen ymmärryksen syntymistä. Dialoginen vuorovaikutuksessa keskeneräisetkin ajatukset ovat arvokkaita ja ne auttavat löytämään toimivia ratkaisuja yhdessä. Kokemusasiantuntijan roolissa tärkeää on myös tunnistaa, milloin oma kokemus tuo lisäarvoa ja milloin se vie mahdollisesti tilaa tärkeimmältä kokemukselta eli tuettavan asiakkaan asialta.

Yhteenvetona

Koulutuksessa käytiin läpi tuttuja vuorovaikutuksen teemoja, mutta samalla tarjottiin uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia dialogisuuden kehittämiseen. Kokemusasiantuntijan ja sote-ammattilaisen rooleissa on tärkeää muistaa, ettei tarvitse aina olla valmiita vastauksia. Usein paras vastaus löytyy yhdessä keskustelemalla ja pohtimalla, miten haasteet ja niihin liittyvät tunteet ja kokemukset voivat johtaa parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Dialogisuus on keino luoda merkityksellistä vuorovaikutusta, joka avaa ovia ymmärrykselle, ratkaisuille ja ihmisten väliselle yhteydelle.

Heidi Bergman

projektipäällikkö

mielenterveys ja riippuvuus palveluiden kehittäminen

heidi.p.bergman@poske.fi

Kehittämistyötä tuetaan Euroopan unionin NextGeneration Eu rahoituksesta ja se on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.