Oulunkaaren kuntayhtymän osahanke

 

Oulunkaaren kuntayhtymän osahankkeen kehittämistyö toteutui ajalla 4/2021-12/2022.

Oulunkaaren kuntayhtymän osahankkeeseen kuuluivat seuraavat kunnat: Simo, Ii, Pudasjärvi, Utajärvi, Vaala, Taivalkoski, Kuusamo, Hailuoto, Lumijoki, Kempele ja Tyrnävä

Oulunkaaren osahankkeen kehittämistoimet painottuivat ammattilaisten osaamisen sekä työssä tarvittavan tiedon ja tuen vahvistamiseen sekä lastensuojeluun liittyvän tiedon lisäämiseen asiakkaiden ja yhdyspintatyöntekijöiden tarpeiden näkökulmasta. Tavoitteena oli, että työntekijöiden ammatillisen osaamisen vahvistuminen sekä jaettu ymmärrys omasta ja yhteistyökumppanien työstä sekä yhteisistä käytännöistä tukee vaikuttavaa monialaista yhteistyötä edistäen myös asiakkaiden osallisuutta ja ennen kaikkea lapsen etua. Tavoitteen saavuttamiseksi Oulunkaaren osahankkeessa pilotoitiin lastensuojelun konsultaatiotuki -mallia, vahvistettiin eri keinoin systeemistä työotetta sekä suunniteltiin ja osin toteutettiin lastensuojelun tukipakki vastaamaan asiakkaiden, työntekijöiden ja yhteistyökumppanien tiedon tarpeeseen. 


Lastensuojelun konsultaatiotuki

Lastensuojelun konsultaatiotuki -pilotti toteutettiin aikavälillä 9/2021-6/2022. Konsultaatiotuen tavoitteena oli muun muassa selvittää, voiko etäyhteyksin toteutetulla konsultaatiotuella vastata lastensuojelun henkilöstön esittämään tarpeeseen konsultaatio- ja reflektiomahdollisuuksien lisäämiseksi. Osahankealueen lastensuojelun sekä lapsiperheiden sosiaalityön henkilöstölle ja esihenkilöille tarjottiin mahdollisuutta reflektoida työhön liittyviä asioita yhdessä lastensuojelun työkokemusta omaavan kehittämiskoordinaattorin kanssa heidän toiveidensa mukaisella kokoonpanolla teamsin välityksellä. Konsultaatiotuki oli vuorovaikutuksellista, reflektioon pohjautuvaa moninäkökulmaista pohtimista saman alan – mutta kuitenkin työyhteisön ulkopuolisen – toimijan kanssa. Ennalta sovittuja noin tunnin mittaisia yksilö- tai työparitapaamisia toteutui 38 kertaa, minkä lisäksi tuli useita yhteydenottoja eri tavoin. Kehittämiskoordinaattori osallistui myös tarpeen mukaan tiimeihin. Konsultaatiotukitapaamiset sisälsivät: mentorointia uusille työntekijöille, ammatillista konsultaatiota (mm. laki ja sen soveltaminen, huomioiden kunnan delegointisäännöt), asiakasprosesseihin ja monialaiseen yhteistyöhön liittyvää reflektointia, systeemisen ajattelutavan, työotteen ja menetelmien vahvistamista, henkistä tukea ammatillisen itsetunnon ja työhyvinvoinnin vahvistamiseksi sekä tukea ja kannustamista muutoksessa. Palautteen perusteella konsultaatiotuki koettiin hyödyllisenä ja tärkeänä lisätukena. Lisätietoa lastensuojelun konsultaatiotuen toteutuksesta löydät Innokylästä. 


Systeemisen työotteen vahvistaminen

Oulunkaaren kuntayhtymän osahankkeessa pyrittiin edistämään systeemisen ajattelutavan ja työotteen vahvistumista monin keinoin. Tavoitteena oli, että systeemisyys vahvistuu kaikilla organisaation tasoilla luoden yhtenäistä ajattelu- ja toimintakulttuuria niin perheiden kuin henkilöstönkin hyvinvoinnin edistämiseksi. Tämän vuoksi kehittämistyössä huomioitiin henkilöstölle kohdennettujen kehittämistoimien lisäksi myös johdolle tarjottu tuki sekä rakenteellinen vaikuttaminen, mikä tarkoitti muun muassa systeemisyyteen ja erilaisiin ajankohtaisiin asioihin liittyvän tiedon välittämistä sekä monenlaista yhteistyötä eri toimijoiden – kuten Aluehallintoviraston ja hyvinvointialuevalmisteluun linkittyvien toimijoiden – kanssa. Oulunkaaren osahanke teki tiivistä yhteistyöstä systeemisyyden vahvistamiseksi Peruspalvelukuntayhtymä Kallion osahankkeen kanssa.

Systeemisen ajattelun ja työotteen vahvistaminen alueella toteutui monissa eri kehittämistoimissa ja työskentelyssä. Systeeminen ajattelu ja työote ohjasi kaikkea kehittämistyötä. Molempien osahankkeiden alueilla oli kuntia/kuntayhtymiä, joissa työntekijät olivat käyneet vuosia aiemmin systeemisen toimintamallin koulutuksen ja tiimityöskentelyä toteutettiin tai oli aiemmin toteutettu. Näillä alueilla saatiin paikoittain vahvistettua systeemistä työskentelyä. Samoin koko osahankealueilta välittyi kiinnostusta ja tahtoa vahvistaa systeemistä ajattelua ja työotetta monialaisesti.

Oulunkaaren kehittämiskoordinaattori osallistui Jussi Kujalan ”Yksityisen palveluntuottajien rooli systeemisessä toimintamallissa” (Sosiaali- ja terveysalan johtaminen ja kehittäminen -koulutus (YAMK) opinnäytetyöhön liittyvään asiantuntijapaneeliin. Asiantuntijapaneelissa vastattiin kysymyksiin ja keskusteltiin sähköisellä alustalla noin kuukauden ajan. Oulunkaaren ja Kallion kehittämiskoordinaattorit olivat mukana myös toteuttamassa yhteistyössä Posken ja Popsoten kanssa systeeminen ja suhdeperusteinen työote asiakastyössä -koulutusten videointia (noin 10 tuntia). Videot ovat saatavilla Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen sivuilla.

Oulunkaaren kuntayhtymän ja Peruspalvelukuntayhtymä Kallion osahankkeiden kehittämiskoordinaattorit toteuttivat systeemisen työotteen vahvistamiseksi ja juurruttamiseksi erilaisia kehittämistoimia sekä lastensuojelussa että monialaisesti lastensuojelun yhdyspinnoilla. Kehittämiskoordinaattorit toteuttivat useita yksittäisiä systeemisyyteen liittyviä tilaisuuksia eri toimijoille ja pitivät sytyyn liittyviä puheenvuoroja, kuten VIP-verkoston VAATU-toimijoille sekä työstivät systeemistä työotetta tukevia materiaaleja kaikkien hyödynnettäväksi.

Systeemisen ajattelun ja työotteen työpajoja sosiaalihuollon tiimeille: Työpajoihin osallistui muun muassa sosiaalihuoltolain mukaisten lapsiperhepalveluiden, lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuollon, perheneuvolan, kotipalvelun ja perhetyön työntekijöitä sekä esihenkilöitä. Työpajasarja koostui kunkin tiimin kanssa 5-6 tapaamisesta, joita toteutettiin yhteensä 23 kertaa (2-4 h/krt). 13 osallistujaa sai syty-koulutustodistuksen työpajoista lisätehtävillä. Työpajoissa keskityttiin systeemisen ajattelun ja työotteen sekä toimintamallin vahvistamiseen (esimerkiksi ydinelementit, menetelmät, kokousrakenteet), minkä jälkeen siirryttiin tarkastelemaan oman työyhteisön ja systeemisen tiimin toimintaa, asiakkaan osallistumista ja siihen liittyviä menetelmiä sekä monialaista yhteistyötä. Työpajat perustuivat yhteiseen reflektioon ja käytännönläheisyyteen. Työpajojen tavoitteena oli edistää systeemisen ajattelun vahvistumista niin yksilötasolla kuin laajemminkin organisaatioissa ja monialaisen yhteistyön areenoilla.

Monialaiset työpajat systeemisen ajattelutavan ja työotteen ydinasioista lasten parissa työskenteleville sosiaali- terveys ja sivistystoimen henkilöstölle: Kahdella alueella toteutetut työpajasarjat olivat kokonaisuudessaan yhteensä 6-8 tuntia, minkä lisäksi osallistujille rakennettiin materiaaleja systeemisen työotteen vahvistamisen tueksi. Työpajojen tarkoituksena oli käydä tiivistetysti läpi systeemisen ajattelun ja työotteen ydintä sekä sitä, miten systeeminen työote voi hyödyntää työskentelyä kouluissa, sosiaali- ja terveydenhuollossa ja monialaisessa yhteistyössä. Työpajoissa oli yhteistä keskustelua ja pohdintaa siitä, miten systeeminen työskentely voi tukea omaa työtä ja yhteistoimintaa alueen toimijoiden kanssa.

Systeemisyys johtamistyön tukena – Sytyä esihenkilöille -tilaisuus, johon kutsuttiin koko Pohjois-Pohjanmaan alueen julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sivistyspalveluiden ja varhaiskasvatuksen johto, esihenkilöt sekä henkilöstö. Tilaisuudessa esiteltiin kehittämiskoordinaattoreiden toimesta hankkeessa tehtyä kehittämisyötä systeemisen työotteen vahvistamiseksi sekä kehittämistyön aikana esiin nousseita havaintoja. Lisäksi Jukka Pyhäjoki (työnohjaaja, perhepsykoterapeutti, systeemisyys ja dialogisuus valmentaja, THL) ja Satu Mäki-Fossi (perheiden palveluiden palvelualuejohtaja, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue) kertoivat puheenvuoroissaan, miten systeeminen ajattelu ja työote tukevat johtamista ja monialaista yhteistyötä sekä palveluiden yhteistoiminnallisuutta.

Systeemisyys lasten ja perheiden kanssa työskentelyssä ja monialaisessa yhteistyössä -koulutuskokonaisuus toteutettiin Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ja Oulunkaaren sekä Lapin osahankkeissa kehittämiskoordinaattorien toimesta. Kaksi koulutusta toteutettiin etäkoulutuksina kahden kouluttajaparin (Anu Niemi-Weckström & Katri Turunen / Maija Hiltula & Helena Niskanen, POPsote) voimin. Koulutusryhmillä oli kaksi yhteistä koulutuspäivää. Koulutukset perehdyttivät systeemiseen ajatteluun, toimintamalliin ja systeemisessä työtavassa keskeisten perheterapeuttisten elementtien hyödyntämiseen omassa työssä sekä antoi valmiuksia toimia osana systeemistä tiimiä. Koulutus auttoi hyödyntämään systeemisen ajattelutavan ja suhdeperustaisen työotteen mahdollisuuksia asiakas-, tiimi- ja verkostotyössä. Koulutusta tarjottiin Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan alueen julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sivistyspalveluiden ja varhaiskasvatuksen työntekijöille ja esihenkilöille. Koulutuksiin haki yli 90 ammattilaista sosiaali-, terveys- ja sivistyspalveluista. Kallion ja Oulunkaaren kehittämiskoordinaattorien vetämään monialaiseen koulutusryhmään valittiin 35 osallistujaa Pohjois-Pohjanmaalta. Koulutuksen kesto oli yhteensä 33 tuntia (7 puolenpäivän koulutusta ja 1 koko päivän koulutus). Koulutus sisälsi myös välitehtäviä ja lisäksi tukena oli Teams-ryhmä, johon liitettiin materiaalit. Teams-ryhmä tarjosi myös mahdollisuuden käydä keskustelua koulutuspäivien välillä. Osa koulutukseen osallistujista keskeytti koulutuksen erinäisistä syistä johtuen (mm. työpaikan vaihdos, kiireinen työtilanne). Todistuksen sai 27 osallistujaa.


Lastensuojelun tukipakki

Oulunkaaren osahankeen tavoitteena oli koostaa yhdessä Peruspalvelukuntayhtymä Kallion osahankkeen kanssa lastensuojelun tukipakki avoimelle sähköiselle alustalle. Alkuperäisen vision mukaisesti lastensuojelun tukipakin tavoitteena oli tarjota kootusti lastensuojeluun liittyvää tietoa lastensuojelun työntekijöiden, perheiden sekä eri yhdyspintatoimijoiden tarpeisiin vastaten. Tukipakki suunniteltiin avoimeen käyttöön, jotta sitä voisi hyödyntää esimerkiksi työntekijän perehdyttämisessä tai asiakkaan ja yhteistyökumppaneiden tiedon ja yhteisymmärryksen lisäämisessä. Tukipakin tavoitteena oli myös yhtenäistää lastensuojelun käytäntöjä, lisätä lastensuojelun tunnettavuutta ja avoimuutta, selkeyttää lastensuojelun asemoitumista perhekeskuksessa ja lapsiperheiden palveluissa, jakaa hyviä käytäntöjä, vahvistaa systeemistä ymmärrystä ja osaamista sekä tarjota kunnille/organisaatioille tukea kehittämistyöhön. 

Lastensuojelun tukipakin suunniteltiin koostuvan seuraavista kokonaisuuksista: 

  • Lastensuojelun prosessikuvauksia
  • Käytännön lakitietoa ja muita ohjeistuksia, ns. rautalankaohjeita työn tueksi
  • Suositeltuja/mahdollisia toimintatapoja ja menetelmiä eri tilanteisiin
  • Tietoa systeemisestä työotteesta ja toimintamallista, käytännönläheisiä ohjeita systeemiseen asiakastyöhön 
  • Esitteitä/oppaita eri teemojen/tilanteiden ympärille (kuten sijoitus, jälkihuolto) myös asiakasnäkökulmasta
  • Kuvauksia eri toimijoiden rooleista ja yleistietoa konsultaatio-/yhteistyökäytännöistä
  • Linkkejä eri sivustoille ja sähköisiin palveluihin

Alkuperäinen visio ei toteutunut hankkeen aikana muun muassa tarpeita vastaavan sähköisen alustan puuttumisen vuoksi. Lastensuojelun tukipakki toteutui lopulta siten, että suurin osa alkuperäistä visiota palvelevista materiaaleista julkaistiin Innokylässä.

 

Keskeisiä kokonaisuuksia lastensuojelun tukipakkiin:

Lapsen suojelu ammattilaisten yhteisenä tehtävänä – Käytännön esimerkkejä, kuinka lainsäädäntö ohjaa monialaista yhteistyötä lastensuojelun yhdyspinnoilla -materiaali, jossa monialaiseen yhteistyöhön liittyvää lainsäädäntöä avataan käytännönläheisesti asiakastilanteiden kautta. Materiaalin tavoite on tukea lastensuojelun ja yhdyspinnoilla työskentelevien ammattilaisten lainsäädännön soveltamista lapsen edun toteutumiseksi. Materiaalin lainopillisen tarkastuksen teki Tapio Räty (esittelijäneuvos, eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta). Materiaali on saatavilla Innokylästä. 

Jälkihuollon perehdytysmateriaali työntekijälle, jossa kuvataan lainsäädännön asettamat raamit jälki-huollon toteuttamiseen. Materiaalin lainopillisen tarkastuksen teki Tapio Räty (esittelijäneuvos, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia). Lisäksi Auta lasta ry:n Veturointi -toiminnan lastensuojelun kokemusasiantuntijan Emmi Bräysyn kanssa koostettiin ensisijaisesti lapsille ja nuorille suunnattu Jälkihuolto pähkinänkuoressa -esite. Materiaali ja esite ovat saatavilla Innokylästä.

Palvelutarpeen arvioinnin lainsäädännön ytimessä – lapsen ja hänen perheensä palvelutarpeen arviointi -materiaali tehtiin yhteistyössä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän, Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ja Oulunkaaren kuntayhtymän osahankkeiden kesken. Materiaali esitettiin 1.9.2022 järjestetyssä Palvelutarpeen arvioinnin lainsäädännön ytimessä -tilaisuudessa. Tilaisuus ja materiaali rakennettiin pääosin alueen työntekijöiltä tulleiden kysymysten pohjalta. Tilaisuudessa lainsäädännön asiantuntijana toimi Tapio Räty (esittelijäneuvos, eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta) ja hän on vastannut materiaalin lainopillisesta tarkastuksesta. Tilaisuus herätti laajaa kiinnostusta alueilla, ja siihen osallistui noin 100 ammattilaista. Materiaali on saatavilla Innokylästä. 

Lakia ja lastensuojelua -keskustelufoorumeilla pyrittiin vastaamaan alueilta nousseeseen tarpeeseen vahvistaa lastensuojeluun ja monialaiseen yhteistyöhön liittyvän lainsäädännön osaamista sekä käytännön soveltamisesta. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä eri toimijoiden yhdyspinnoilla vaikuttavasta lainsäädännöstä monialaisen yhteistyön edistämiseksi. Lisäksi tavoitteena oli yhtenäistää alueella lainsäädännön tulkintaa ja soveltamista yhteisen reflektion avulla sekä vahvistaa asiakkaan oikeuksien toteutumista ja mahdollistaa tasalaatuisuutta. Jokaisessa foorumissa oli mukana kehittämiskoordinaattoreiden lisäksi kaksi lainsäädännön asiantuntijaa: Tapio Räty (Eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta) ja Assi Uuskallio/Susanna Lehti (Lehti & kumppanit Oy). Keskustelufoorumit rakentuivat alueen työntekijöiden ennakkoon lähettämistä kysymyksistä, joihin lainsäädännön asiantuntijat vastasivat reflektoiden keskenään ja muiden osallistujien kanssa. Keskustelufoorumeihin osallistui monialaisesti osahankealueiden sivistys, terveys- ja sosiaalipalvelujen työntekijöitä ja esihenkilöitä sekä hanke- ja kehittämistyöntekijöitä. Kuhunkin foorumiin ilmoittautui 34–70 alueen ammattilaista. Foorumeihin ilmoittautui yhteensä yli 150 eri ammattilaista, eli useampi ilmoittautunut osallistui enemmän kuin yhteen foorumiin. Foorumeista toimitettiin kehittämiskoordinaattoreiden kokoamat kirjalliset koosteet kaikille ilmoittautuneille. Foorumeiden teemoina olivat 1) Lastensuosuojelun erityiskysymykset, 2) Lastensuojelun ja vammaispalvelun yhdyspinnalla, 3) Lastensuojelun ja sivistystoimen yhdyspinnalla, 4) Lastensuojelun ja terveydenhuollon yhdyspinnalla sekä 5) Lastensuojelun erityiskysymykset. Lakia ja lastensuojelua keskustelufoorumeiden koosteet löytyvät Innokylästä. 

 

Monialainen yhteistyö ja verkostot


Oulunkaaren kuntayhtymän osahankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden sekä alueella toimivien hankkeiden kanssa. Verkostoyhteistyön keinoin pyrittiin varmistamaan, että eri hankkeiden toimenpiteet muodostavat tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden ja tukevat toisiaan myös tuleva hyvinvointialue mielessä pitäen. Oulunkaaren kehittämiskoordinaattori vieraili useissa tiimeissä ja kehittämispäivillä sekä sekä muissa tilaisuuksissa kertomassa ja keskustelemassa lastensuojelusta ja monialaisesta yhteistyöstä lastensuojelun yhdyspinnoilla. Kehittämiskoordinaattori välitti säännöllisesti tietoa lastensuojelussa ja yhdyspinnoilla työskenteleville ammattilaisille alueen tapahtumista ja koulutuksista sekä hankkeen etenemisestä. Kehittämiskoordinaattori myös koosti tiedotteita, johon kokosi hankkeen ja muiden, kuten Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen tai Aluehallintoviraston järjestämiä koulutuksia ja tapahtumia sekä hyviä materiaalipankkeja tai sivustoja. Kehittämismatka oli yhteinen ja siinä toteutui hienolla tavalla syty-ajatus: kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa.

 

Katri Turunen, Kehittämiskoordinaattori, Oulunkaari
katri.turunen@oulunkaari.com |
Avaa henkilökortti