Varhainen tuki ja nepsypalvelupolku Lapin hyvinvointialueella

Lapin hyvinvointialueella on VASA 2 -hankkeen tuella kehitetty nepsypalvelupolkua, ml. saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut. Kehittämistyötä on tehty tiiviisti yhdessä alueen suomen- ja saamenkielisten sisote- ammattilaisten kanssa. Palvelupolku koostuu alle 6- vuotiaiden lasten ja perheiden sekä 6–17- vuotiaiden lasten, nuorten ja perheiden palveluista. Aikuisten osalta on syksyn 2025 aikana tulossa nepsy-digihoitopolku (Terveyskylä). 

Palvelupolkua päästiin testaamaan keväällä 2025 Lapin hyvinvointialueen itäisellä ja pohjoisella palvelualueella opiskeluhuollon mielenterveyspalveluissa 6–17- vuotiaiden lasten, nuorten ja perheiden osalta. 

Palvelupolun testauksen tavoitteena oli: 

• Mallintaa varhaisen ja matalan kynnyksen tuen toimintamalli (ml. ohjattu omahoito) 6–17- vuotiaiden lasten, nuorten ja heidän perheiden parissa opiskeluhuollossa  
• Mallintaa neuropsykiatrisiin tutkimuksiin ohjautuminen perustasolla em. kohderyhmässä  
• Mallintaa monialainen konsultaatiomalli perustason ammattilaisten työn tueksi yli palvelualuerajojen

Nepsypalvelupolulle saatiin myös pilotin aikana virallinen nimi, joka on ”Varhainen tuki ja nepsypalvelupolku”. Jo nimi itsessään kuvastaa palvelupolun kahta vahvaa kokonaisuutta, jotka tukevat toisiaan; varhainen tuki ja tutkimuksiin ohjautuminen.  

Varhainen tuki käsitetään polulla jokaisen sote- ammattilaisen perustehtävän mukaiseksi toiminnaksi, joka on nyt polulle tehty näkyväksi. Polulle on tuotu myös yhteneväisiä välineitä ja malleja käyttöön, millä voidaan mm. tukea elintapoja ja toimivaa arkea, kartoittaa tuen tarpeita laajasti jo alusta lähtien sekä tehdä monialaista yhteistyötä strukturoidusti. Lomakkeissa on huomioitu saamenkielisyys ja –kulttuurinmukaisuus ja ne ovat saatavilla tällä hetkellä pohjoissaameksi, mutta tulevat syksyllä -25 käyttöön myös inarin- ja koltansaameksi. 

Varhaisen tuen ja siihen liittyvien interventioiden ajatellaan myös joidenkin lasten, nuorten ja perheiden kohdalla olevan riittävää, arki sujuu eikä vahvemmalle tuelle ole tarvetta.  

Varhaisen tuen avulla ja sen kautta voidaan ohjautua tarpeen niin vaatiessa tarkempiin arviointeihin. Tässä kohdin hyvin tehty varhaisen tuen osio ammattilaisen osalta ajatellaan tekevän tästä prosessista sujuvampaa lapselle, nuorelle ja perheelle.  

Palvelupolulla ajatellaan lapsen, nuoren ja perheen tilanteen päivittämisen olevan keskiössä monialaisessa yhteistyössä, mikä takaa sen, että tuen tarpeen muuttuessa, voidaan tilannetta tarkastella uudelleen ja tarpeen vaatiessa tehdä niihin muutoksia, esim. tarkempiin arviointeihin siirtyminen.  

Palvelupolulla kulkee taustalla vahvana myös monialainen yhteistyö, minkä ajatellaan toimivan areenana keskustella ja vahvistaa ammattilaisten välisiä vastuita. Lisäksi monialaisessa yhteistyössä on keskeistä sopia yhdyshenkilö perheen suuntaan. Yhdyshenkilö on ammattilainen, jolla on lapsen, nuoren ja perheen tilanteesta kokonaiskäsitys ja jonka puoleen perhe voi tarvittaessa kääntyä omassa asiassa.

Pilotin tuloksena:

• Varhainen tuki ja nepsypalvelupolku on päivitetyn ADHD Käypä hoito- suosituksen mukainen, missä varhainen tuki ja riittävän laaja kokonaistilanteen kartoitus ovat keskiössä.  
• Visuaalisesti nepsypalvelupolku on asetettu kansallisen lasten ja nuorten hoidonporrastuksen mallin mukaisesti, mikä osaltaan ohjaa lasten ja nuorten palveluja Lapin hyvinvointialueella.  
• Palvelupolku kuvaa opiskeluhuollon ammattilaisen perustehtävän mukaista työtä ja tästä syystä se on istutettavissa työhön. Tämä osaltaan tukee mallin käyttöönottoa.  
• Ohjattu omahoito varhaisessa vaiheessa antaa matalalla kynnyksellä perheille tukea arkeen. Ohjattuun omahoitoon koulutettiin pilotissa ammattilaisia, jotka testasivat mallia osana omaa työtään. Tulokset olivat hyviä; vanhemmat kokivat saaneensa tukea sekä työkaluja arkeen ja ammattilaiset kokivat ohjatun omahoidon erittäin sopivana menetelmänä ennaltaehkäisevään opiskeluhuoltoon.
• Palvelupolku on muunneltavissa; sitä voidaan hyödyntää niin laajemmin hyvinvointialuetasoisesti kuin tarkemmin alue- ja yksikkötasolla. 
• Palvelupolku vahvistaa saamelaisen asiakkaan ohjautumista palveluissa. Polulle oli rakennettu selkeä ohjeistus, miten saamenkielisen asiakkaan kohdalla toimitaan; miten ja minne voi ohjata sekä miten tulkkauskäytänteet menevät.
• Pilotin aikana ammattilaisten ymmärrys saamelaisen asiakkaan kohtaamisesta kieli- ja kulttuuritausta huomioiden lisääntyi. Palvelupolulla ei mennä ainoastaan saamen kieli edellä, vaan ymmärretään myös kulttuurin merkitys ihmiselle ja huomioidaan se, että kaikki saamelaiset eivät puhu saamea, mutta voivat kuitenkin hyötyä kulttuurinmukaisesta palvelusta. Pilotin myötä ymmärrys tästä lisääntyi.

Voit lukea nepsypalvelupolun pilotista lisää täältä. 

Voit lukea Varhainen tuki ja nepsypalvelupolku, ml. saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut, lisää täältä.

Lisätietoja:

Marjo Häyry, erityisasiantuntija, neuropsykiatrinen palvelupolku, marjo.hayry@lapha.fi

Miia Välimaa, erityisasiantuntija, opiskeluhuollon palvelut, miia.valimaa@lapha.fi

Pilvi Vuomajoki, asiantuntija, saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut, pilvi.vuomajoki@lapha.fi 

Maria Ikäheimo, terapiakoordinaattori, lapset ja nuoret, maria.ikaheimo@lapha.fi