null Selvitys: koronapandemia johti heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakasryhmien ongelmien syvenemiseen ja moninaistumiseen

Selvitys: koronapandemia johti heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakasryhmien ongelmien syvenemiseen ja moninaistumiseen

VASA – Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle -hankkeen investointi 1 on toteuttanut syksyn 2022 aikana selvityksen, jossa on kartoitettu koronapandemian aiheuttamaa hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakasryhmien osalta. Hankkeen kohderyhminä olivat pitkäaikaissairaat, paljon palveluita tarvitsevat, vammaiset, päihde- ja riippuvuusasiakkaat, saamenkieliset sekä nuoret ja nuoret aikuiset, joilla on tunnistettuja tai tunnistamattomia mielenterveyden häiriöitä. Selvityksen mukaan koronapandemian aikaiset rajoitukset ja muutokset palveluissa johtivat asiakkaiden ongelmien syvenemiseen ja moninaistumiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollossa yhteistyön heikentyminen sekä järjestö- ja viranomaispalveluiden sulkeutuminen lisäsivät asiakkaan vastuuta itsestään.  Koronapandemia korosti palveluiden rikkonaisuutta ja ihmisten eriarvoisuutta.

Lapissa päihde- ja riippuvuuspalveluiden saatavuudessa on ollut puutteita jo ennen pandemiaa. Rajoittamistoimien seurauksena psykososiaalisen tuen saaminen vaikeutui kuitenkin entisestään. Selvityksen mukaan asiakkaita putosi palveluista ja riippuvuudet kasaantuivat aikaisempaa useammin samoille henkilöille. Päihde- ja riippuvuusasiakkaita tavoitettiin etäyhteyksin heikosti. Myös mielenterveysongelmat yleistyivät pandemian aikana. Selvityksestä ilmeni, että nuorten ahdistuneisuus ja yksinäisyys lisääntyivät ja että mielenterveyspalvelut ruuhkautuivat paikoin. Etäkoulun ja lähikontaktien vähenemisen vuoksi osa nuorista ja nuorista aikuisista eristäytyi kotiin ja putosi opinnoista.

Koronapandemia rajasi selvityksen mukaan myös vammaisten ihmisten avunsaantia. Rajoittamistoimien vuoksi henkilökohtaista apua ja kuntoutusta oli huonommin saatavilla, mikä näkyi vammaisten ihmisten fyysisen kunnon heikkenemisenä. Kuljetuspalveluiden poisjäänti eristi vammaisia ihmisiä koteihinsa. Kaikilla perheillä ei ole ollut voimavaroja selvitä pandemian aikaisista koettelemuksista, mikä osaltaan on lisännyt eriarvoisuutta vammaisten välillä.

Koronapandemian torjuntaan siirrettiin resursseja erityisesti perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevästä toiminnasta. Pitkäaikaissairauksiin ja kuntoutukseen liittyvät vastaanottokäynnit näyttivät vähentyneen erityisesti hoitajien ja fysioterapeuttien vastaanotoilla. Hankkeen haastatteluissa nähtiin pitkäaikaissairauksien hoitotasapainon heikentyneen ja ongelmien moninaistuneen.  Tämä, yhdistettynä alueen jo olemassa oleviin haasteisiin, luo riskin sille, että sairastuvuus lisääntyy ja terveydenhuolto kuormittuu entisestään tulevaisuudessa. Koronapandemialla on ollut myös erityisiä vaikutuksia saamelaiseen yhteisöön, kieliin ja kulttuuriin. Selvityksen mukaan valtioiden väliset rajasulut vaikuttivat rajat ylittäviin saamenkielisiin palveluihin sekä heikensivät yhteyttä yhteisöihin kuuluvien sukulaisten ja ystävien välillä. Rajoittamistoimenpiteiden vuoksi sukulaisten antama hoiva saamelaisille ikäihmisille väheni tai katkesi kokonaan, mikä lisäsi sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta. Myös saamenkielinen tiedottaminen on ollut pandemian aikana puutteellista.

Selvityksen mukaan paljon palveluita tarvitsevat ihmiset ovat kärsineet koronapandemiasta muuta väestöä enemmän. Pandemian aikana paljon palveluita tarvitsevien haasteet ovat lisääntyneet ja ongelmat monimutkaistuneet. Yhteiskunnan sulku ja nopea siirtyminen digitaalisiin palveluihin on pahimmillaan sulkenut heidät yhteiskunnan ulkopuolelle. Hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelan lisäksi koronapandemiasta tullaan todennäköisesti maksamaan yksinäisyydestä ja sosiaalisesta eristäytymisestä muodostunutta sosiaalista velkaa. Tässä vaiheessa on kuitenkin lähes mahdotonta arvioida, millaisia pitkän ajan seurauksia koronapandemian aiheuttama eristäytyneisyys tulee lopulta aiheuttamaan.

Hankkeen kohderyhmien lisäksi selvityksen haastatteluissa nousi esiin huoli ikäihmisistä. Erityisesti ikäihmisiin kohdistuneiden tiukkojen ja pitkäkestoisten rajoitustoimenpiteiden mahdolliset seuraukset puhuttivat haastateltavia. Haastateltavat arvioivat, että koronapandemian myötä ikäihmisillä on mm. lisääntynyttä toimintakyvyn laskua sekä yksinäisyyttä. Sosiaalipäivystyksessä ikäihmisiä koskevien yhteydenottojen määrä on kasvanut ja kotihoidon kuormitus on lisääntynyt. Haastatteluissa nousi myös esille kokemus huoli-ilmoitusten lisääntyneestä määrästä. Koronapandemian aikaan saama nopea siirtymä digi- ja etäpalveluihin on haastanut sekä asiakkaita että ammattilaisia. Digiloikan arvioitiin yhdessä muiden haasteiden kanssa jättävän palveluiden ulkopuolelle erityisesti monialaisista palveluista hyötyviä ihmisiä. Haastatteluiden perusteella nuoret suhtautuivat pääsääntöisesti myönteisesti etä- ja digipalveluiden käyttöön.

Hankkeen selvitykset toteutettiin yhteistyössä konsulttiyritysten QMS Nordic Oy:n ja Savoa Partners Oy:n kanssa. Selvityksen aineistona on käytetty kohderyhmiin liittyviä julkisia tilastoja, jo tehtyjä tutkimuksia ja selvityksiä sekä hyvinvointialueen toimijoiden haastatteluja.

Selvityksestä laadittu julkaisu "Se on sellainen velka, jota me tullaan maksamaan tosi, tosi raskaasti" -koronapandemian vaikutukset Lapin hyvinvointialueella on Posken julkaisusarjan 52. julkaisu. Voit ladata sen itsellesi tästä linkistä (pdf-tiedosto aukeaa Sharepoint-alustalle). 

Lisätietoa:
Kaisa Kostamo-Pääkkö
kaisa.kostamo-paakko@poske.fi
040 570 28 44