Tu­le­vai­suu­den ter­veys­kes­kuk­ses­sa ei odoteta turhaan

Tämä artikkeli on julkaistu Lapin Kansassa 1.10.2022. Voit lukea sen myös nettilehdestä täällä (avautuu uuteen välilehteen).

Koronaviruspandemia on muuttanut palvelujen toteutumisen peruskuvaa kaikkialla. Muutos näkyy myös terveydenhuollossa, jossa on siirrytty usein etäasiointiin. Se jakaa mielipiteitä, mutta millä tavoin terveydenhuollon yleiskuva on todella muuttunut?

Lapin alueella etäisyydet ovat pitkiä ja julkinen liikenne kulkee harvakseltaan. Haja-asutusalueilla harvaan asutuissa kunnissa palveluiden piiriin pääsy on ollut työlästä jo ennen koronapandemiaa. Internet-yhteyden tai puhelinyhteyden avulla toteuttava vastaanotto hävittää kyllä välimatkan, mutta monille tärkeä kontaktin tunne voi kadota samalla.

Luvut puhuvat kuitenkin puolestaan. Useissa Lapin kunnissa etävastaanottojen määrää on lisätty tai palveluiden laatua tarkasteltu niin puhelinpalvelun kuin digitaalisten palveluidenkin saralla muutaman viime vuoden aikana. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) hoitoonpääsytietojen mukaan jonot ovat lyhentyneet merkittävästi.

Esimerkiksi vuonna 2019 Sodankylän kunnassa perusterveydenhuollon parissa hoidon tarpeen arvioinnista hoitoon pääsy toteutui 0–7 vuorokauden aikana 50 %:ssa tapauksista. Toistaiseksi vuonna 2022 prosenttiluku on noussut noin 62 prosenttiin.

Kolarissa, alueensa etävastaanottokäytännön edelläkävijäkunnassa, pääsi perusterveydenhoitoon 0–7 vuorokauden aikana vuonna 2019 jopa 91 % potilaista. Valmiiksi esimerkillisestä lähtötilanteesta on kuitenkin onnistuttu vielä parantamaan: syyskuuhun mennessä vuoden 2022 perusterveydenhuollon hoitotapauksista miltei 98 %:ssa hoitoon on Kolarissa päästy 7 vuorokauden sisällä.

Lapin avovastaanottojen kehittämistä on tuettu eri tavoin Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa Kolarin ja Sodankylän lisäksi Kittilässä, Pellossa, Utsjoella, Kemijärvellä, Pelkosenniemellä, Savukoskella, Kemissä ja Rovaniemellä. Kehittäminen on käynnistymässä Muoniolla, Enontekiöllä, Keminmaalla ja Ylitorniossa. Keminmaan ja Utsjoen tiedot vuodelta 2019 olivat vaillinaiset. Mukana ei ole Coronaria Oy Posiota tietojen vähyyden takia. Lähde: THL:n tietokantaraportit.

Pitkäjänteisen kehitystyön hedelmiä

Miten tällaisia muutoksia on sitten saatu aikaan? Kolarin kunnan johtava lääkäri Ulla Ylläsjärvi toteaa, että Kolarin terveydenhuollon asema suunnannäyttäjänä on pitkäjänteisen kehitystyön tulos. Avovastaanottotyötä on tehty Kolarissa vuodesta 2018 asti, mutta vastaanottojen toimivuus on vielä pidemmän kehitystyön tulos. Potilas- ja henkilöstötyytyväisyys, palveluiden vaikuttavuus ja niiden kustannustehokkuus ohjaavat palveluiden kehittämistä Kolarissa.

Ylläsjärvi mainitsee, että hoidon suunnittelu ja pitkän aikajänteen työ ovat kehittämisen keskiössä. Terveyden ylläpitäminen ja sen seuranta ovat avainasemassa, ja terveydenhuollon asiakkaat osallistuvat prosessiin myös itse. ”Jos asiakkaan hoitosuunnitelmassa lisätään liikuntaa, ja asiakas päättää pyöräillä, soittaa omahoitaja perään ja kyselee, onko lenkkejä kertynyt ja pyörä pysynyt kunnossa”, kuvailee Ylläsjärvi terveyden ylläpitämisen tärkeyttä. ”Rinnallakulkijuudesta on positiivista näyttöä. Kun päästään hyvään alkuun ja tulokseen, yhteydenototkin harvenevat”, Ylläsjärvi lisää.

“Kun on mietitty, millaisia potilaita on ja miten heidän tarpeisiinsa vastataan, potilaat saavat tarvitsevansa avun ja hoito alkaa heti. Päällekkäinen työ ja jopa työntekijäresurssien tarve on vähentynyt”, Ulla Ylläsjärvi kertaa avovastaanoton kehittämistyön hedelmiä.

Tellervo Seppälä, osastonhoitaja Kolarista, korostaa asiakkaiden omaa roolia terveyden ylläpitämisessä. ”He määrittelee itse tavoitheet ja ne keinot, joilla siihen päästään”, luonnehtii Seppälä terveyden ylläpitoon liittyvää työtä. ”Alussa tukea on enemmän, että muutos pääsee alkuun, sitten harvemmin, mutta myös tarkistusta, kun tavoite on saavutettu”, hän kuvailee. Seppälä kokee myös, että hoitotyön ammattilaisellekin asiakkaan onnistumisen kokemus on positiivinen: ”Siinä tulhee semmonen myötäilo sen potilaan kanssa, että hän on saavuttanut tavoitteita.”

Sodankylän kunnan johtava lääkäri Minna Jokinen kertoo, että kunnassa on käytössä yksi puhelinnumero, johon kaikki hoitoa tarvitsevat voivat soittaa. Yksi puhelinnumero yksinkertaistaa järjestelmän toimivuutta. Jokisen mukaan järjestelmä helpottaa ammattilaisten työpäivän ajanhallintaa. Uusi järjestelmä mahdollistaa sen, että vastaanotolle pääsevät edelleen ne, joille se on tarpeellista, ja mahdollisuuksien mukaan neuvontaa annetaan puhelimitse. Hoitoon pääsemisen nopeus selittyy sillä, että Sodankylässä ensimmäiseen yhteydenottoon vastataan jo saman päivän aikana. ”Asiakkailla on ollut vähän opettelemista uuden järjestelmän kanssa”, kuvailee Jokinen uutta yhteydenottojärjestelmää.

Lapin alueella käytettävien Omaolo-palvelun ja Virtu.fi -palveluportaalin lisääntyneet käyttäjämäärät näkyvät myös yhteydenotoissa. Ylläsjärvi kertoo, että Kolarissa jo yli puolet yhteydenotoista tulee Virtun kautta, mutta palvelua ei ole tietenkään kaikkien pakko käyttää. Sodankylän päästä Jokinen kertoo, että yhteydenottoja tulee jonkin verran Omaolon kautta, mutta toisaalta myöskään paikan päälle tulijoita ei ole kovin paljoa.

Muutoksen monet kasvot

Sekä Ylläsjärvi että Jokinen kertovat tahoillaan, että vastaanottojen muutosta ei ole otettu vastaan pelkästään positiivisin mielin. Ylläsjärvi kertoo, että palautetta on kahdenlaista: osa kiittää etävastaanottojärjestelmää, mutta kaikki eivät ole tyytyväisiä. ”Tarkoitus ei ole, että kaikki hoidetaan etänä, vaan hoidon tarve arvioidaan ja arvioija on viime kädessä lääkäri”, Ylläsjärvi lisää.

”Alussa oli melkoinen kaaos, joka on pikkuhiljaa tasaantunut”, luonnehtii Jokinen Sodankylän vastaanoton muutosta. ”Minusta tämä on parempi kuin vanha malli. Kaipaisin sitä, että mukana olisi useamman alan ammattilaisia, sosiaalihuolto ja mielenterveys. Moniammatillisena tiiminä toimiminen auttaisi kaikkia”, tuumaa Jokinen muutoksesta. Jokinen lisää myös, että vastaanottojen kehittäminen on ollut kiinnostavaa ja tuloksiakin on saatu, kuten luvut osoittavat.

Sodankylän hyvinvointikeskus Sopukassa avovastaanoton kehittäminen on tapahtunut samaan aikaan kuin uusiin tiloihin on päästy muuttamaan. ”Uusiin tiloihin siirtyminen on tukenut avovastaanoton kehittämistä”, Minna Jokinen on huomannut.

 Mielikuva siitä, että terveyspalvelu voi toimia vain kontaktivastaanottona, elää vielä joissain ihmisissä tiukasti. Lisäksi pitää ottaa huomioon, että Lappi on hyvin perinteikästä ja luonnonläheistä aluetta. Kädentaidoilla, luonnontuntemuksella ja perimätiedolla on edelleen vahva sija paikallisessa kulttuurissa. Etenkin vanhemman väestön keskuudessa ajatellaan usein, ettei tietoteknisiä laitteita tarvittu selviytymiseen ennenkään.

Uuden teknologian kohdalla ei aina muisteta sitä, että innovaatioita otetaan yleensä käyttöön käytännöllisyyden eikä vain uudistamisen itseisarvon vuoksi. Pienikin terveysvaiva voi olla isoksi riesaksi, mutta parhaimmillaan nopeasti diagnosoitavissa ja hoidettavissa myös etävastaanoton kautta.

Lisätietoja

Ulla Ylläsjärvi
Asiantuntijalääkäri
ulla.yllasjarvi@kolari.fi
Avaa henkilökortti

Rea Karanta
Hankejohtaja
rea.karanta@poske.fi
Avaa henkilökortti