null Palveluiden käyttäjät ovat mukana mielialahäiriöiden palvelupolkutyössä

Palveluiden käyttäjät ovat mukana mielialahäiriöiden palvelupolkutyössä

Lapin sairaanhoitopiirin alueella on käynnistetty syksyn 2021 aikana Mielialahäiriöiden palvelupolkutyö Lapin Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen koordinoimana. Asiakaslähtöisyyden edistäminen on keskeistä palvelupolkutyössä ja työryhmään onkin nimetty kolme kehittäjäasiakasta monialaisten ammattilaisten lisäksi. Syksyn aikana on järjestetty kaksi kehittäjäkahvilaa, joihin on kutsuttu sekä palveluiden käyttäjiä että ammattilaisia. Kehittäjäkahvilassa tuotettuja aineistoja hyödynnetään palveluiden nykytilan kuvaamisessa.

Nuorten kehittäjäkahvilassa nähtiin tärkeänä, että mielenterveydestä keskustellaan avoimemmin ja opetussuunnitelmaan toivottiin mielen hyvinvoinnin opintokokonaisuutta. Ilmaiset harrastusmahdollisuudet ja mahdollisuus tutustua muihin nuoriin nostettiin esiin. Kouluihin ja oppilaitoksiin toivottiin turvallisia ja läsnä olevia ammattilaisia, jotka voisivat myös jalkautua tunneille ja välitunneille. Koulussa apu olisi ”käden ulottuvilla”. Yhteisöön kuuluminen nähtiin tärkeänä suojaavana tekijänä. Opiskeluun ehdotettiin etäopiskelupareja, jotka voisivat toimia toistensa tukena etäopiskelussa.

Järjestöistä ja niiden tarjoamasta vertaistuesta toivottiin helposti löydettävää tietoa esimerkiksi Wilmaan. Nuoret tarvitsevat konkreettista tietoa, mistä voi saada apua matalalla kynnyksellä. Tietoa pitäisi löytyä kuntien verkkosivuilta ja sosiaalisesta mediasta. Tarvitaan myös tietoa erilaisista chat- ja etäpalveluista.  Huolen herätessä on tärkeää, että siihen reagoidaan nopeasti, nuori otetaan tosissaan ja asiaa selvitetään yhdessä. Ammattilaisilta toivottiin tukea reaaliaikaisesti, sillä masentunut nuori tarvitsee avun nopeasti. Haettavasta avusta ei saisi tulla leimaavaa. Nuorten auttamisen lisäksi nähtiin tärkeänä, että perhettä autetaan kokonaisvaltaisesti. Myös kotiin saatavan avun kynnystä tulisi madaltaa.

Aikuisten kehittäjäkahvilassa nähtiin tärkeänä, että asiakasta ei jätetä yksin ja hänen huolensa otetaan vakavasti. Toiveena oli saada apu yhdestä numerosta, ettei ole liian heikossa kunnossa ennen kuin pääsee palveluiden piiriin ja palveluohjaus voisi toteutua myös tätä kautta. Asiakkaan pallottelu pitäisi lopettaa ja palveluun pääsyn tulisi olla sujuvaa ja jouhevaa. Lämmin ja ymmärtäväinen kuulluksi tuleminen nähtiin tärkeänä. Kehittäjäkahvilassa korostettiin myös läheisten mukaan ottamista hoitoon alusta lähtien. Palveluohjausta ja tiedon jakamista järjestöjen palveluista toivottiin ammattilaisilta. Tarvetta on myös kansalliselle verkkosivustolle, jossa olisi paikkakunnittain koottuna mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä järjestöjen yhteystiedot. Terapiaan hakeutuminen oli koettu haasteellisena ja tätä pitäisikin helpottaa esimerkiksi auttamalla sopivan terapeutin löytämisessä.

Lapin alueen mielenterveys- ja päihdepalveluista on laadittu myös nykytila-analyysi, jota hyödynnetään palvelupolkutyössä. Analyysin tietopohjana hyödynnettiin julkisia tilastolähteitä ja aiemmin aiheesta tehtyjä selvityksiä. Nykytila-analyysiä syvennettiin haastattelemalla Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien sekä Lapin kuntien mielenterveys- ja päihdetyön ammattilaisia. Lisäksi selvityksessä huomioitiin samaan aikaan toteutetun Lapin sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuutta tarkastelleen nykytila-analyysin havaintoja.

Nykytilan kuvaamisen jälkeen palvelupolkutyö on jatkunut tavoitteen asettamisella. Kevään 2022 aikana työskentely jatkuu esimerkiksi kehittäjäkahviloiden ja järjestöjen työpajan merkeissä. Kehittäjäkahviloiden keskustelujen myötä on vahvistunut ajatus siitä, että mielenterveys on meidän kaikkien yhteinen asia.

Lisätietoja:
Tuula Mäntymäki
tuula.mantymaki@poske.fi tai p. 040 358 0106

Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen logokooste