Asunnottomuuteen ja asumiseen liittyvät havainnot Lapin hyvinvointialueen sosiaalisessa raportoinnissa - eKollega
Asunnottomuuteen ja asumiseen liittyvät havainnot Lapin hyvinvointialueen sosiaalisessa raportoinnissa
Asunnottomuuteen ja asumiseen liittyvät havainnot Lapin hyvinvointialueen sosiaalisessa raportoinnissa
Asunnottomuus on vakava kriisitilanne, joka uhkaa ihmisen perusturvallisuutta. Se on myös äärimmäinen syrjäytymisen muoto. Asunnottomalla tarkoitetaan henkilöä, jolla ei ole omaa vuokra- tai omistusasuntoa ja joka elää ilman vakinaista asuinpaikkaa.
Asunnottomuuden taustalla on monia tekijöitä ja siihen liittyy suuria inhimillisiä riskejä
Vaikka asunnottomien määrä on Suomessa laskenut viime vuosikymmenten aikana, on asunnottomuus edelleen monille arkea. Asunnottomuuden taustalla on usein iästä riippumatta samankaltaisia haasteita, esimerkiksi päihderiippuvuutta, somaattisia ja psyykkisiä sairauksia sekä taloudellisen tilanteen heikkoutta ja vaikeuksia talouden hallinnassa. Asunnottomuuteen voi johtaa myös ihmissuhteisiin liittyviä tekijöitä, kuten erotilanne. Taustalta voi löytyä myös rakenteellisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä, kuten riittämättömiä palveluja tai asuntomarkkinoista johtuvia syitä. Asunnottomuuteen liittyy Suomessa suuri kuolemanriski. On havaittu, että asunnottomien kyky huolehtia omasta terveydestään ja turvallisuudestaan on usein heikentynyt, eikä heillä ole riittävää sosiaalista tukiverkostoa.
Asunnottomuus ja häädöt tilastoissa Lapin alueella
Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus ARA sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Sotkanet) ylläpitävät tilastoja asunnottomuudesta. Näiden tilastojen mukaan on viitteitä, että valtakunnallisesti asunnottomuus on ollut viime aikoina kasvussa. Lapin alueella kasvua ei tilastojen mukaan ole nähtävissä. Huomioitavaa on, että piiloasunnottomuus ei näy näissä tilastoissa. Ulosottolaitos ylläpitää tilastoja häädöistä. Häätöjen määrät ovat kasvaneet koko maan tasolla jopa 18 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024. Lapin alueella häätöjen määrässä ei kuitenkaan ole nähtävissä oleellista kasvua, poikkeuksena Rovaniemi, jossa viitteitä noususta on.
Sosiaalinen raportointi nosti esiin Lapin alueen tarpeen asunnottomien yömajalle sekä asumista tukeville palveluille
Asunnottomuus on ollut teema, joka on noussut säännöllisesti esiin Lapin hyvinvointialueen sosiaalihuollon ammattilaisten sosiaalisessa raportoinnissa. Pyysimme lokakuussa (11.-31.10.2024) sosiaalipalvelujen työntekijöitä Lapin hyvinvointialueella tuomaan esiin sosiaalisen raportoinnin lomakkeella asunnottomuuteen ja muihin asumisen ilmiöihin liittyviä havaintoja, lomakkeita saapui 15 kappaletta.
Sosiaalisen raportoinnin lomakkeissa nousi esiin havainnot kohtuullisen hintaisten, Kelan asumisnormit täyttävien, vuokra-asuntojen huonosta saatavuudesta Lapin alueella, erityisesti Rovaniemellä. Yleinen havainto oli, että vuokrat ovat nousseet Lapin alueella ja taustalla tähän vaikuttaa osaltaan lyhytvuokraus ja matkailu. Havaintojen mukaan vuokranantajat ovat tiukentaneet vuokrauksen ehtojaan, eivätkä monetkaan vuokraa asuntoa henkilölle, jolla on luottohäiriömerkintä tai vuokravelkaa.
On havaittu, että sosiaaliturvamuutosten vuoksi on tullut tilanteita, joissa perheiden toimeentulon pienentyessä rahaa ei riitä enää vuokraan, mutta edullisempaakaan vuokra-asuntoa ei löydy. Lapin vaikea vuokra-asuntotilanne on voinut vaikuttaa jopa vaikeasta, väkivaltaisesta parisuhteesta irrottautumiseen.
Sosiaalisessa raportoinnissa tuotiin esiin, että Lapin alueelta puuttuu asunnottomille suunnattu valvottu yömaja. Erityisesti tämän tarve nousi esiin Rovaniemellä. Katsottiin, että mahdollisen yömajan yhteydessä tulisi olla myös mahdollisuus saada sosiaali- ja terveyspalvelujen ohjausta ja neuvontaa. Yömajan katsottiin edistävän asunnottoman henkilön hyvinvointia ja turvallisuutta monin tavoin, lisäksi hyvin levätyn yön jälkeen olisi helpompi lähteä järjestelmään asioitaan.
Tehtyjen havaintojen mukaan on tilanteita, jossa henkilön asumisen tukeminen on haastavaa: Vaikka vuokranmaksu saataisiin turvattua, ei sosiaalipalvelujen järjestämä välivuokrattu asunto tai tukiasunto aina turvaa asumista tilanteissa, joissa henkilöllä on esimerkiksi häiriökäytöstä, joka johtaa toistuviin häätöihin. Asumista tukevia palveluja toivottiin lisää. Erityisesti esiin nousi asumisneuvonnan puute. Monet kaupungit ja kunnat järjestävät asukkailleen asumisneuvontaa, josta kuntalaiset saavat apua asumiseen liittyvissä asioissa. Myös hyvinvointialueen järjestämää asumisen ohjausta katsottiin tarvittavan lisää. Asumiseen liittyvien palvelujen katsottiin olevan hajallaan eri tahoilla, eivätkä palvelut aina tavoita niitä, jotka eniten palveluja tarvitsevat.
Esiin nostettiin myös havaintoja piiloasunnottomuudesta. On yleistä, että asunnoton henkilö majailee tilapäisesti tuttujen tai sukulaistensa luona, eikä asunnottomuus tämän vuoksi näy tilastoissa. Nuoret asunnottomat majailevat usein ystäviensä luona. Heidän tilanteensa saattavat muuttua nopeasti, eivätkä he aina tiedä missä seuraavan yönsä viettävät.
Asunnottomuuteen kohdennetuilla ratkaisuilla yhteiskunta voi säästää
Asunnon järjestyminen vaikuttaa kokonaisvaltaisesti asunnottomana olleen henkilön elämään ja auttaa usein muidenkin elämään liittyvien ongelmien ratkaisemista. Juha Kaakisen selvitysraportin (2023) mukaan järjestämällä yhdelle henkilölle asumisen ja tukea, yhteiskunta voi säästää vähintään 15 000 euroa / henkilö / vuosi. Asunnottomuuden poistaminen ja ehkäiseminen on siis sekä inhimillisesti että taloudellisesti perusteltu investointi.
Suomen nykyinen hallitusohjelma on tarttunut erityisesti pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen ja asettanut ohjelman, jonka tavoitteena on poistaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2027 mennessä. Lisäksi on asetettu laki asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023-2027, jonka tavoitteena on kannustaa kuntia parantamaan asumisneuvonnan saatavuutta kaikille asukkailleen. Esimerkiksi Oulun kaupunki on tarjonnut asumisneuvontaa vuodesta 2023 alkaen ja toiminta on ollut osaltaan vaikuttamassa Oulun häätömäärien laskuun. Toiminnassa pyritään ennaltaehkäisyyn, eli tavoittamaan ihmiset ajoissa jo siinä vaiheessa, kun taloudellisia haasteita alkaa kertymään.
Laissa asunto-olojen kehittämisestä (1985/919) säädetään muun muassa, että kunnan tehtävänä on luoda alueellaan yleiset edellytykset asunto-olojen kehittämiselle ja huolehdittava, että toimenpiteet asunto-olojen kehittämiseksi suunnataan erityisesti asunnottomien ja puutteellisesti asuvien asumisolojen parantamiseen. Sosiaalihuoltolaissa (2014/1301) puolestaan säädetään muun muassa välttämättömän huolenpidon turvaamisesta, tilapäisen asumisen ja tuetun asumisen järjestämisestä. Hyvinvointialueen ja kuntien välinen yhteistyö, ennaltaehkäisevät toimet sekä tuetut asumisratkaisut ovat usein keskeisiä tekijöitä asunnottomuuden ratkaisemisessa.
Lue lisää:
Linkit avautuvat uusiin välilehtiin.
Lapin hyvinvointialueen lokakuun sosiaalisten raporttien kooste.
Lisätietoja antaa:
Tuija Holm, erityisasiantuntija
Sosiaalihuollon tiedolla johtaminen projekti
040 557 5142
Toivo Klemi, erityisasiantuntija
Sosiaalihuollon tiedolla johtaminen projekti
040 721 6671
