Lähijohdon arviointi RAI:n käytöstä ja RAI-osaamisesta toimintayksikössään

Toteutimme helmi- maaliskuussa Lapin kuntien vanhustyön lähijohdolle kyselyn RAI:n käytöstä ja johtamisesta.

Kyselyyn saimme vastauksia kymmenestä kunnasta yhteensä 18 vastaajalta, joista 12 työskenteli yksikön lähijohtajana/vastaavana. RAI on Lapin alueella käytössä 13 kunnassa kotihoidossa ja/tai ympärivuorokautisessa hoidossa (THL RAI peittävyys 2018).

RAI-välineistöä ja -arviointeja käyttämällä asiakkaiden palvelutarpeet selvitetään yhdenmukaisesti ja monipuolisesti. RAI-välineistön tuottaman tiedon avulla palvelut pystytään suunnittelemaan yksilöllisesti ja kohdentamaan tarpeenmukaisesti heille, jotka niitä tarvitsevat.

RAI-arvioinneilla saadaan tietoa asiakkaan arkisuoriutumisesta, kognitiivisesta toimintakyvystä, psyykkisistä oireista, sosiaalisesta osallisuudesta ja kuntoutumisen voimavaroista sekä asiakkaan lähipiiriltä saamasta tuesta. Säännölliset RAI-arvioinnit auttavat huomioimaan muutokset asiakkaan voinnissa ja toimintakyvyssä.

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) velvoittaa kunnat käyttämään iäkkään henkilön palvelutarpeiden ja toimintakyvyn arvioinnissa RAI-arviointivälineistöä viimeistään siirtymäajan päättyessä 1.4.2023. 

RAI-osaaminen yksiköissä

RAI-osaaminen yksiköissä koettiin yleisesti heikoksi ja myös uusien hoitajien perehdyttämisessä on kehittämistä. Vastaajista 5,6 prosenttia koki hoitajien hallitsevan RAI-arvioinnin tekemisen. RAI- vastuuhenkilöt on nimetty yli puoleen yksiköistä ja henkilöstöllä on tieto, kuka hän on. Hoitohenkilöstön osaaminen RAI:n hyödyntämisessä osana hoidon suunnittelua ja hoitajien motivaatio tehdä arviointeja koettiin heikkoina. RAI-materiaalin hyödyntäminen perehtymisen ja arviointien tukena oli yksiköissä vähäistä, 20 prosenttia yksiköistä hyödynsi RAI-materiaalia.

Yli puolessa vastanneista yksiköistä laitteita RAI-arviointien tekemiseen on riittävästi. Arviointien säännöllisyys on vaihtelevaa ja resurssia varataan arvioinneille vaihtelevasti. RAI-arviointien "lisää merkintä" -toimintoa hyödynnetään vaihtelevasti. "Lisää merkintä" -toiminnon avulla voidaan tarkentaa arviointia kuvaamalla asiakkaan tilannetta. Mikäli hoitajien näkemys asiakkaan tilanteesta on eriävä, moniammatillinen keskustelu esimerkiksi RAI- käsikirjaa hyödyntämällä, on vaihtelevaa.

RAI hoito- ja kuntoutussuunnitelmissa

RAI:n hyödyntäminen hoito- ja kuntoutussuunnitelmissa on välttävää. Yli 60 prosenttia vastaajista koki, että asiakkaiden tavoitteita ei ole kirjattu suunnitelmiin mitattavassa muodossa, ja yli 80 prosenttia vastanneista koki, että kahden RAI-arvioinnin vertailutietoa ei hyödynnetä hoito- ja kuntoutussuunnitelmien arvioinneissa. Hieman alle 30 prosentissa yksiköistä asiakkaan hoito- ja kuntoutussuunnitelma päivitetään RAI-arvioinnin jälkeen ja vain 17 prosentissa asetetaan yksilökohtaisia tavoitteita hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan. RAI-mittareiden tuottamien tulosten tulkinta hoitajien keskuudessa on puutteellista ja RAI- mittareiden "aukikirjoittamiseen" hoito- ja kuntoutussuunnitelmiin tulee kiinnittää huomiota.

RAI-tieto johtamisen tukena

Vain hieman alle 6 prosentissa vastanneista yksiköistä RAI-arviointien tuloksia käsitellään tiimipalavereissa ja RAI-arviointien toteuttaminen ja hyödyntäminen on kuvattu yksikön toimintaohjeissa.  Myöskään laatuindikaattorin/laatumoduulin tuottamaa RAI-tietoa ei hyödynnetä yksikön kehittämisessä kuin 6 prosentissa yksiköistä. RAI-osaamiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota kehityskeskusteluissa sekä rekrytoinnissa. Yksiköiden tiimipalavereissa tulisi enemmän käsitellä asiakkaiden RAI-tuloksia. 

Haasteet RAI-välineistön käytössä hoitotyön tukena

Haasteina RAI-osaamiselle ja RAI- tiedon hyödyntämiselle nähdään osaamisen tason vaihtelu ja motivaation puute. Myös henkilöstön kuntouttavan työotteen puute nostettiin esille sanallisissa kuvauksissa. RAI-arvioinnit koetaan työläinä ja vaikeaselkoisina. Vastauksissa tuli esiin johdon myönteinen suhtautuminen RAI-välineistön käyttöön – johto näkee ohjelman hyödyt ja järjestää koulutusta henkilöstölle. Johto on kiinnostunut henkilöstön RAI-osaamisesta ja RAI-mittaritietoa käytetään päätettäessä palveluasumisen paikoista sekä omaishoidon tuesta. 

RAI-osaamisen edistäminen hankkeessa

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus Lapissa -hankkeessa järjestetään RAI-valmennuksia tiedolla johtamisen, palvelutarpeen kokonaisvaltaisen kartoittamisen sekä tavoitteellisen ja suunnitelmallisen hoidon teemoilla. Valmennuksilla pyritään lisäämään RAI-osaamista kaikilla tasoilla. Näin saadaan RAI-arvioinnit tuottamaan luotettavampaa tietoa niin asiakkaan, toimintayksikön kuin myös organisaation tarpeista.

RAI-välineistöä käyttöönottavia kuntia tuetaan THL:n toimintamallin mukaisesti. Tähän kuuluvat orientoituminen, organisoituminen, osaamisen varmistaminen, RAI-arviointi sekä RAI-arviointi- ja -vertailutiedon käyttö. RAI:hin liittyvistä kustannuksista kunnat vastaavat itse. Keväällä 2021 THL:n käyttöönottomalliin käynnistyy implementointihanke, johon Lapista osallistuu Enontekiö, Utsjoki, Pelkosenniemi ja Ranua.

RAI:n käyttöönottomallista voit lukea lisää:
THL:n RAI-järjestelmän käyttöönottomalli palvelunjärjestäjälle tai palveluntuottajalle (innokyla.fi) (avautuu uuteen välilehteen).

Lisätietoja:
Eeva Patokoski
eeva.patokoski@poske.fi
p. 0406235070